Labor court dismisses union strike claim but orders union fine for wage hike dispute.

Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta palkankorotusvaatimuksen tukemiseksi toimeenpantuun työtaisteluun. Työstä pois jäämisellä eräänä päivänä ei ollut kuitenkaan selvitetty tarkoitetun tukea palkankorotusvaatimusta, millä perusteella vain kanteessa oli tehty vaatimuksia. Näyttämättä oli jäänyt, ettei työntekijäliitto olisi ryhtynyt siltä vaadittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon samalla kuin hyvityssakkovaatimus liittoa vastaan hylätty.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä huhtikuun 8 päivänä 1974 solmitussa mekaanista puunjalostusteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet naiden yhdistysten jäseninä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

9 § Palkkaustavat

1. Palkat määräytyvät joko työhön käytetyn ajan perusteella (tuntipalkat) tahi suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella (suorituspalkat).

Näiden palkkaustapojen ohella suoritetaan osittain työhön käytetyn ajan, osittain työn tuloksen tai määrän mukaan määräytyviä palkkoja.

Tuntipalkan lisäksi voidaan myöskin suorittaa erityistä tuotanto- tai laatupalkkiota, joka perustuu laatuun, raaka-ainekulutukseen tai muuhun välittömästi työn tulokseen liittymättömään seikkaan taikka koko tehtaan tai tehdasosaston tuotantoon. Tuotanto- ja laatupalkkiotyöhön nähden sovelletaan 14 §:n määräyksiä.

Milloin tuotantopuolella on joidenkin työntekijäin osalta siirrytty kokonaistuntipalkkaukseen, noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimuksen 12 §:ää, 1, 3 ja 8 kohtien määräyksiä lukuunottamatta.

Tuotantolinjoissa (ryhmäurakoissa), joissa työrytmi on riippuvainen määrätyistä mistä, käytetään palkkaustapana kytkentäurakoita, joissa linjassa olevien työntekijöiden palkka lasketaan sovittujen prosenttisuhteiden mukaan linjan palkkakauden 100 %:n keskituntiansiosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Kokonaistuntipalkat

1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkaustapana ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Työntekijäin pätevyyden tarkistus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa (esim kesä- ja joulukuussa).

Samanaikaisesti kuin pätevyyden tarkistus suoritetaan 9. kohdassa tarkoitettu ansiokehityksen vertailu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Paikallisesti sovitut tai sovittavat kokonaistuntipalkat ovat tämän työehtosopimuksen osana voimassa sopimuskauden loppuun.

6. Kokonaistuntipalkkoihin sisällytetään kaikki työehtosopimuksen edellyttämät lisät, ei kuitenkaan vuorotyö-, iltaeikä yötyölisiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja. Tällaisesta tarkistamisesta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen soveltuvin kohdin työehtosopimuksen 14 §:n määräyksiä.

9. Jos voimassaolevia kokonaistuntipalkkoja joko työnantajan tai työntekijäin aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 8. kohdassa mainitusta syystä, esim. tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojaten, voidaan se tehdä edellä 3. kohdan 2 kappaleessa mainittujen tarkistusten yhteydessä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suorituspalkat 14 §

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden työmenetelmän käyttöönottamista on työnantajan ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus tai sopimus harjaantumisajan palkkauksesta. Neuvotteluilla urakkasopimuksesta tai harjaantumisajan palkasta ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista.

Urakkaneuvotteluissa on lähtökohtana ansiotasotavoitteesta sopiminen. Ohjeena on tällöin pidettävä sitä, että ansiotaso huomioonottaen ko. työn vaativuus ja muut työn tekijälleen asettamat vaatimukset asettuu oikeaan suhteeseen ao. tehtaassa muodostuneeseen ansiotasoon, kuitenkin siten, että ansiotasotavoite ylittää vähintään 10 %:lla ao. työn palkkaryhmän mukaisen ohjetuntipalkan.

Ellei paikallisissa neuvotteluissa päästä ansiotasotavoitteesta sopimukseen, pidetään väliaikaisena sovittuna ansiotasotavoitteena entisellä työtavalla saavutettua keskituntiansio tasoa. Uusissa töissä pidetään vastaavasti väliaikaisena ansiotasotavoitteena vastaavassa työssä ao. tehtaassa samassa palkkaryhmässä saavutettua keskituntiansiota. Kysymys lopullisen ansiotasotavoitteen määrittämisestä siirretään liittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työ ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai -järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärän tai -saavutuksen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelut ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijäin aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Sopimusten tulkinta

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompikumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Muist.1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut asiasta eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden aiheena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

30 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jostain muusta kuin 29 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä, on, ennenkuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 29 §:n 1. muistutuksessa tarkoitettu muistio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Saastamoinen Oy:n Siikaniemen rakennustuotetehtaalla oli useita kertoja neuvoteltu Puutyöväen Liiton jäsenyhdistyksen Siikaniemen Saha- ja Puutyöväen ammattiosaston valitseman pääluottamusmiehen Väinö Lahtipellon ja varapääluottamusmies Esko Nissisen sekä ammattiosaston sihteerin Pentti Sauhkeen kanssa 10.4.1974 päivätyn työehtosopimukseen perustumattoman yleiskorotusvaatimuksen johdosta. Mainittu pääluottamusmies oli myöntänyt, etteivät korotusvaatimukset perustuneet työehtosopimukseen. Myös Siikaniemen sahalla oli 9.4.1974 esitetty lähes kaikkia työntekijöitä koskeva palkankorotusvaatimus sahaushinnoittelun prosenttikytkentää korottamalla noin 10 prosenttiyksiköllä.

Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn ollessa vielä kesken olivat mm. Siikaniemen Saha- ja Puutyöväen ammattiosaston jäsenet 20.4.1974 kello 6.00 ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa hyväksymään työehtosopimukseen perustumattomat palkankorotukset. Lakkoon oli osallistunut rakennustuotetehtaalla 529 työntekijää ja sahalla 46 työntekijää. Kysyttäessä 22.4. eli seuraavana maanantaina työtaistelun syytä suuri osa työntekijöistä oli ilmoittanut, että lakosta oli tehty yhteinen päätös. Muutamat olivat vastanneet lakon johtuneen palkka-asioista ja muutamat kertoivat luottamusmiesten sanoneen, ettei lauantaina 20.4. tarvinnut tulla töihin. Huolimatta edellisenä päivänä työpaikalla liikkuneesta huhusta mainitusta lakkopäätöksestä olivat pääluottamusmies ja varapääluottamusmies väittäneet lakon tulleen täytenä yllätyksenä. Osuutensa peittämiseksi kaikki luottamusmiehet olivatkin tulleet työpaikalle ko. lauantaina.

Täten olivat Siikaniemen Saha- ja Puutyöväen ammattiosaston työntekijät ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin työnantajan painostamiseksi suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin palkankorotuksiin. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimiin työrauhan palauttamiseksi vaan luottamusmiehet olivat siitä kieltäytyneet ja päinvastoin toiminnallaan tukeneet työtaisteluja, joihin olivat itsekin osallistuneet. Puutyöväen Liitto ei myöskään ollut ryhtynyt riittäviin toimiin työrauhan turvaamiseksi, vaikka sen tiedossa oli ollut lakkopäätös jo ennen lakon alkamista.

Näillä perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että sekä Puutyöväen Liitto että Siikaniemen Saha- ja Puutyöväen ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa törkeästä rikkomisesta hyvityssakkoon.

Edellä olevaan viitaten vastaaja on katsonut, ettei ollut riittäviä syitä hyvityssakon tuomitsemiselle. Ammattiosaston toimihenkilöt olivat toimineet sillä tehokkuudella, jota voitiin odottaakin. Luottamusmiehet olivat olleet tavallistakin aloitteellisempia työrauhan ylläpitämisessä, mitä oli osoittanut mm. ehdotus erikoistyölisästä. He eivät myöskään olleet osallistuneet varsinaiseen työtaisteluun, vaan olivat koko ajan pyrkineet neuvotteluilla ja kokouksilla tilanteen rauhoittamiseen. Ammattiosaston ja liiton ponnistelujen tulosta oli, että työnseisaus oli jäänyt noin neljän päivän pituiseksi. Tilannetta oli lisäksi vaikeuttanut työnantajan oma kärjistävä toiminta työpaikalla ja ammattiosaston ja liiton tahdosta riippumattoman kokonaisratkaisun tuleminen työntekijäin tietoon huhtikuun alussa. Näillä syillä Puutyöväen Liitto ja Siikaniemen Saha- ja Puutyöväen ammattiosasto ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä tai ainakin esitettyjen seikkojen huomioonottamista lieventävinä asianhaaroina.

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kulujensa korvaamista.

Siikaniemen Saha- ja Puutyöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Saastamoinen Oy:n Siikaniemessä sijaitsevalla rakennustuotetehtaalla on neuvoteltu useita kertoja 10.4.1974 päivätyn palkkojen yleiskorotusvaatimuksen johdosta. Myös yhtiön Siikaniemen sahalla on 9.4.1974 esitetty lähes kaikkia työntekijöitä koskeva palkankorotusvaatimus. Palkankorotusvaatimuksia ei ole siinä vaiheessa perusteltu vastineessa mainituilla työehtosopimuksen kohdilla, vaan ne on esitetty puhtaina yleiskorotusvaatimuksina.

Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn ollessa vielä kesken on rakennustuotetehtaalta 529 työntekijää ja sahalta 46 työntekijää jäänyt yhteisen sopimuksen perusteella lauantaina 20.4.1974 pois työstä. Työstä pois jäämisellä ei ole kuitenkaan selvitetty tarkoitetun tukea palkankorotusvaatimuksia, millä perusteella vain kanteessa on tehty vaatimuksia tämän työstä pois jäämisen johdosta.

Työntekijäin uudistettua 29.4.1974 yleiskorotusvaatimuksensa on samalla ilmoitettu sen korottamisesta 30 pennistä 50 penniin tunnilta, mikäli asiaa olisi ajettava työtaistelulla. Työnantajan torjuttua vaatimuksen esittäen asian alistamista työehtosopimuksen mukaisesti liittojen käsiteltäväksi ei tähän ole suostuttu, vaan työntekijät ovat pitämänsä, ammattiosaston järjestämäksi ilmoitetun kokouksen päätöksen perusteella aloittaneet rakennustuotetehtaalla 2.5.1974 lakon, johon ovat osallistuneet lähes kaikki tehtaan noin 570 työntekijää eli enemmistö ammattiosaston jäsenistä. Lakko on sitten jatkunut aina 7.5.1974 asti. Työnseisaukseen ovat osallistuneet myös ammattiosaston asettama pääluottamusmies ja muita ammattiosaston toimihenkilöitä, joiden toiminnasta osasto vastaa.

Puutyöväen Liitto on lähettänyt paikalle toimitsijoita, joiden toiminnasta esitetyn joskin vajanaisen selvityksen perusteella ja ottaen huomioon lakon lyhyehkön kestoajan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, ettei liitto olisi ryhtynyt siltä vaadittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen enemmälti hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Siikaniemen Saha- ja Puutyöväen ammattiosaston maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa sekä korvaamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Peltola, Vihma, Heiniö, Nordström, Hyppönen, Lankinen ja Aitamurto.

Tuomio oli yksimielinen.