Legislator Case Law & Legislation
TT:1974-58 AI generated

Labor court allows day rate claim for truck drivers but dismisses strike-related penalties due to procedural flaws.

Case Number TT:1974-58
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The court ruled that the collective agreement's day rate provisions applied to the truck drivers but rejected the claim regarding meal allowances. While the employer was ordered to pay the correct day rates and face penalties for contract breach, the union's strike-related claims were dismissed because the dispute did not meet the legal criteria for industrial action. The court found that the failure to negotiate stemmed from the employer's side, not the union, and thus the specific penalties for work stoppage were inadmissible.

Legislator headnote

AI generated

Section 7 of the Collective Agreements Act; Section 8 and 9 of the Collective Agreements Act: The court established that day rate provisions apply to drivers working away from home, but meal allowance rules do not, and penalties for contract breach or failure to supervise are only applicable if the dispute qualifies as a legitimate work stoppage.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation day rate provisions meal allowance exclusion work stoppage criteria industrial action penalties negotiation obligation breach contractual breach sanctions

Cited Legislation

AI generated
Section 7 of the Collective Agreements Act
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Labour Court Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Vastaajien myönnettyä työehtosopimuksen päivärahamääräysten koskevan yhtiön autonkuljettajia kiistämättä vaatimusten perusteina olleita tosiasioita ja vaatimusten määriä yhtiö velvoitettu suorittamaan vaaditut päivärahat. Työehtosopimuksen ruokarahamääräyksiä ei ollut sovellettava ko. autonkuljettajiin. Yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta oli pidettävä jatkettuna, ja siitä tuomittu yksi hyvityssakko. Työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. Työnantajapuolen menettelyä ei voitu pitää työtaistelutoimenpiteenä.

Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin asiasta ei ollut neuvoteltu.

Kanteen tutkimista vastaan esitetty väite neuvotteluvelvollisuutta koskevalta osalta hylätty siltä osin kuin katsottu, ettei neuvottelujen kesken jääminen ollut johtunut kantajaliitosta.

Asianosaiset: Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä Arbetsgivarnas i Finland Allmänna Grupp r.y. ja Suomen Forsiitti-Dynamiitti Osakeyhtiö Finska Forcit-Dynamit Aktiebolaget

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä huhtikuun 13 päivänä 1972 solmitussa ja 13.4.197231.3.1973 voimassa olleessa kemian perusteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluviin kemian perusteollisuutta harjoittaviin yrityksiin ja niiden kaikkiin työntekijöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V ERINÄISET KORVAUKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

16 § Matkakustannukset ja päivärahat

A. Työ suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä ei voi saapua yöksi kotiinsa.

1. Työntekijälle suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja palkkaa matkustamisvuorokaudelta sekä päivä- tai ruokarahaa seuraavasti:

2. Kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joiksi luetaan rautatie- ja laiva- ym. matka lippujen hinnat II luokassa, matkatavaramaksut sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

3. Matkustamisvuorokaudelta maksetaan työntekijälle korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ja palkkaa säännöllisellä työajalla mahdollisesti suoritetusta työstä yhteensä enintään 16 tunnilta seuraavasti:

a) Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja suoritetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, suoritetaan tuntipalkan mukainen korvaus.

b) Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka ei klo 21.00-07.00 väliseltä ajalta edellämainittua korvausta suoriteta.

4. Kultakin matkan alkamisesta laskettavalta matkustamisvuorokaudelta, jona työntekijä on matkalla tai paikkakunnalla, jolla työ suoritetaan, maksetaan päivärahaa 30 markkaa.

Matkaan liittyvistä vajaavuorokausista, jotka käsittävät vähintään 3 ja enintään 6 tuntia, maksetaan puoli päivärahaa.

5. Jos paikkakunnalla, jolla työ suoritetaan, hankitaan työntekijälle kunnollinen ruoka ja asunto, maksetaan edellä määritelty päiväraha ainoastaan matkustamiseen käytetyiltä vuorokausilta. Milloin työntekijälle annetaan vapaa asunto, mutta ei ruokaa, suoritetaan ruokarahana 17 markkaa.

6. Ulkomaan päivärahat ovat seuraavat:

a) Ruotsi ja muut Skandinavian maat

Ruotsi: 75 Skr tai vastaava määrä

Norja: 90 Nkr tai vastaava määrä

Tanska: 95 Dkr tai vastaava määrä

b) Muut Länsi-Euroopan maat, joissa valuutta on vapaasti vaihdettavaa

15 US-dollaria vastaava määrä

c) Neuvostoliitto

11 ruplaa ja vapaa asunto

d) Muut maat, joiden valuutta ei ole vapaasti vaihdettavaa

Päivärahasta sovitaan kussakin rapauksessa erikseen, kuitenkin siten, että työntekijälle maksetaan 4 US-dollaria vastaava määrä silloin, kun hänelle on järjestetty vapaa asunto ja ruoka.

e) Euroopan ulkopuoliset maat, joissa on vapaasti vaihdettava valuutta

Sovitaan kussakin tapauksessa erikseen pitäen ohjeena edellä olevaa kohtaa b.

Edellä mainitut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia tavanomaisista kuluista ulkomailla.

Mikäli työntekijä tämän kappaleen a- ja b-kohdissa mainituissa tapauksissa saa vapaan asunnon tai ruoan taikka molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti.

B. Työ suoritetaan tehdasalueen ulkopuolella paikassa, josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa.

Työntekijälle korvataan ylimääräiset matkakulut.

Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta sopivat asianomaiset keskenään.

Jos tässä momentissa tarkoitettu työ suoritetaan sellaisessa paikassa, että työntekijä tästä syystä tavallisuudesta poikkeavasti on estynyt ruokailutauon aikana käymästä ruokailemassa kotonaan tai tehtaalla, suoritetaan hänelle, ellei työpaikalla anneta kunnollista vapaata ruokaa, ruokarahaa 5 markkaa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Sellaisia tapauksia, joissa työntekijä edellisessä kappaleessa mainitun työn takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla ja joissa hän tämän vuoksi joutuu järjestämään päivällisensäkin vastaavalla poikkeuksellisella tavalla, ei siinä oleva ruokarahamääräys peitä. Liitot katsovat, että nämä tapaukset on harkittava erikseen ja ruokarahasta kulloinkin sovittava kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen.

2. Jos työntekijä on matkalla tai vieraalla paikkakunnalla klo 21:n ja klo 6:n välillä vähintään 6 tuntia, on hän oikeutettu tämän pykälän mukaiseen päivärahaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

X NEUVOTTELUJÄRJESTYS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

2. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, käsitellään se tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden liittojen kesken Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välisen yleissopimuksen määräämällä tavalla.

3. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vastineessaan viitannut mainitun työehtosopimuksen 31 §:ssä sovittuun neuvottelujärjestykseen. Kuten haastehakemuksen liitteestä kävi ilmi, allekirjoittajaliittojen kesken ei ollut päästy yksimielisyyteen ruokarahasäännösten soveltamisesta autonkuljettajiin. Työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskeva erimielisyys oli, jolleivat riitapuolet päässeet sovintoon, alistettava allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi. Koska työehtosopimuksen 16 §:n mukaisista matkakustannuksista ja päivärahoista ei nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ollut neuvoteltu muutoin kuin ruokarahasäännöstön osalta ja kun kantaja ei ollut väittänytkään, ettei se ollut syypää neuvottelematta jäämiseen, Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on katsonut, ettei työtuomioistuin voinut työtuomioistuinlain 10 §:n nojalla ottaa asiaa ruokarahasäännöstöä lukuunottamatta tutkittavakseen.

Edellä olevan nojalla vastaajat ovat pyytäneet, että kanne tältä osin perusteettomana hylättäisiin. Siltä varalta, että kanne muulta osin tutkittaisiin, vastaajat ovat jutun suullisessa käsittelyssä myöntäneet, että vastaajayhtiön autonkuljettajilla on muissa kuin ruokarahaa koskevan kysymyksen piiriin kuuluvissa tapauksissa oikeus työehtosopimuksessa tarkoitettuihin päivärahoihin, mutta pyytäneet, että kanne aiheettomana hylättäisiin, mikäli oli kysymys työehtosopimuslain 7 ja 9 §:n tarkoittamien seuraamusten tuomitsemisesta, koska työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkit eivät olleet täyttyneet pelkän lukuisia kertoja liittojen välillä neuvotellun tulkintaerimielisyyden johdosta.

Asianosaiset ovat pyytäneet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun, ja koska asianosaisliittojen kesken on neuvoteltu työehtosopimuksen päivärahamääräysten soveltamisesta yhtiön autonkuljettajiin muutenkin kuin ruokarahojen osalta eikä se seikka, että neuvotteluja ei ehkä ole saatettu loppuun, ole sen mukaan mitä jutussa on selvitetty, johtunut kantajaliitosta, mutta neuvottelujen ei ole selvitetty koskeneen työehtosopimuksen matkakustannusmääräyksiä muilta osin eikä näiden määräysten soveltamista muiden työnantajien kuin Suomen Forsiitti-Dynamiitti Osakeyhtiön palveluksessa oleviin autonkuljettajiin, työtuomioistuin jättää jutun tutkimatta siltä osin kuin siinä esitetty vahvistusvaatimus koskee muita matkakustannuksia kuin päivä- ja ruokarahoja ja muiden työnantajien kuin vastaajayhtiön velvollisuutta soveltaa työehtosopimuksen mainittuja määräyksiä, mutta hylkää muulta osin vastaajien vaatimuksen jutun jättämisestä osittain tutkimatta.

Työehtosopimuksen 16 §:n B kohdan määräyksiä ruokarahasta ei työtuomioistuimen mielestä sitä vastoin sopimuksen sanamuodon mukaan ja siihen selvitykseen nähden, mitä jutussa on esitetty sopimuskohdan tarkoituksesta ja kehityksestä sekä yhtiön autonkuljettajien työstä, ole sovellettava heihin.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen sen tutkitulta osalta enemmälti hyläten, vahvistaa, että työehtosopimuksen 16 §:n A kohdan määräyksiä päivärahasta on sovellettava vastaajayhtiön autonkuljettajiin, heidän joukossaan Björckiin, Dahlströmiin, Forsmaniin ja Mattssoniin, sekä velvoittaa yhtiön heti kuitin saadessaan maksamaan vaadittuina päivärahoina Björckille ja Mattssonille kummallekin 60, Dahlströmille 15 ja Forsmanille 30 markkaa. Sen ohessa tuomitaan Suomen Forsiitti-Dynamiitti Osakeyhtiö työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Kemian Työntekijäin Liitolle hyvityssakkona työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 700 markkaa ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2 000 markkaa. Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Sirkiä, Nordström, Hyppönen, Lankinen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.