Labor court dismisses union strike claims but orders compensation for breach of collective agreement peace clauses.

Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta korjaamotyöntekijäin palkankorotusvaatimuksen tukemiseksi toimeenpantuun työtaisteluun. Osaston toimesta ei myöskään ollut ryhdytty toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi eikä asian saattamiseksi heti työntekijäliiton tietoon. Myöskään työntekijäliitosta ei ollut riittävän pian ryhdytty kyllin tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun johdosta. Osasto ja liitto tuomittu hyvityssakkoihin.

Kanne katsottu haastehakemuksessa riittävästi yksilöidyksi, eikä siinä olleella erhekirjoituksella ollut asiassa merkitystä.

Kun työtaistelut olivat haastehakemusta laadittaessa olleet käynnissä, oli siinä voitu varata mahdollisuus jutun suullisessa käsittelyssä esittää vaatimuksia haastehakemuksen laatimisen jälkeiseltä ajalta.

Asianosaiset: Autoalan Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 19.4.1974 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Vähimmäistuntipalkat

18 vuotta täyttäneet työntekijät

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin vähimmäistuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yksinomaan aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkoja tarkistetaan siten, että ko. työntekijäin tuntipalkkojen keskiarvo palkkaryhmittäin on 1.11.1974 1,5 % ja 1.8.1975 2 % lähinnä voimassaolevaa taulukkopalkkaa korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan alla mainituilla yleiskorotuksilla sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä:

a) huhtikuun 1. päivää 1974, 55 penniä tunnilta,

b) syyskuun 1. päivää 1974, 20 penniä tunnilta,

c) huhtikuun 1. päivää 1975, 50 penniä tunnilta ja

d) syyskuun 1. päivää 1975, 15 penniä tunnilta.

Tämän d-kohdan korotus suoritetaan erillisenä lisänä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Vähimmäistuntipalkat

Vähimmäistuntipalkoissa on mukana aikaisemmin sovelletut työkohtaisuuslisät, mahdolliset aikatyölisät seka nk. korjaamolisä, 24 penniä.

Todettiin, että vähimmäistuntipalkoissa suoritettu ylimääräinen korotus on tapahtunut siinä tarkoituksessa, että niiden ja todellisten ansioiden väliset erot supistuisivat. Vähimmäistuntipalkkojen ylimääräinen korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

C. Aikapalkat

Työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kappaleessa A on sanottu, huomioon ottaen, että mainitun kappaleen d-kohdan mukainen 15 pennin korotus tunnilta suoritetaan erillisenä lisänä.

Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkkoja, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lakkojen selvittämiseksi oli asianosaisliittojen edustajien kesken käyty Kajaanissa 30.5.1974 neuvottelu. Metallityöväen Liiton edustajana neuvotteluun osallistunut autoalan palkkasihteeri Olavi Kämäräinen ei kuitenkaan ollut neuvottelussa sen paremmin kuin muutenkaan edes pyrkinyt työrauhan palauttamiseen, vaan vain esittänyt eri yritysten työntekijäin vaatimukset. Palkkoja olisi näiden vaatimusten mukaan tullut korottaa 1.6.1974 lukien 30 penniä tunnilta, 1.9.1974 alkaen 20 penniä tunnilta ja 1.11.1974 uudelleen 20 penniä tunnilta. Lisäksi oli esitetty 20 pennin ja 40 pennin määräisiä vaatimuksia käytössä olevan aliurakan voittolisän nostamiseksi. Palkkasihteeri Kämäräisen mukaan olisi työrauha voitu sanotuilla palkkojen korotuksilla taata vuoden 1974 loppuun saakka. Metallityöväen Liitto oli vastuussa edustajansa kerrotusta menettelystä.

Sanotuilla perusteilla Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Kajaanin Autotyöntekijäin tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kanteen johdosta Metallityöväen Liitto on ensin lausunut, ettei kannetta ollut yksilöity riittävästi, joten sitä ei voitu tutkia. Kanteessa oli viitattu yleisesti työehtosopimuslain 8 §:ään ottamatta kantaa siihen, mihin työrauhavelvollisuuden rikkomiseen Metallityöväen Liiton ja ammattiosaston katsottiin syyllistyneen. Kannetta ei voitu tutkia myöskään siltä osin kuin siinä oli esitetty varattavaksi tilaisuus esittää suullisessa käsittelyssä vaatimuksia haastehakemuksen jättämisen jälkeiseltä ajalta.

Oli otettava huomioon sekin, että Metallityöväen Liitto oli hyväksynyt autoalan kevään 1974 työehtosopimusratkaisun huolimatta siitä, että noin 67 % jäsenäänestykseen osallistuneista jäsenistä oli vastustanut sen hyväksymistä. Kajaanin Autotyöntekijöissä työehtosopimusta oli vastustanut 179 jäsentä ja kannattanut 32 jäsentä. Metallityöväen Liitto ei ollut ottanut kannettavakseen mitään työrauhatakuuta. Työehtosopimuksen toteuttamisessa puheena olevilla työpaikoilla Kajaanissa oli esiintynyt epäselvyyttä työnantajain halutessa toteuttaa vain 55 pennin yleiskorotuksen ja jättää aikaisemman työehtosopimuksiinkin perustuvan liukuman pois maksuperusteistaan. Sanotut seikat yhdessä olivat Kajaanissa johtaneet tilanteeseen, jossa työnantajankin olisi tullut noudattaa erityistä varovaisuutta.

Jutun suullisessa käsittelyssä Autoalan Työnantajaliitto on korjannut haastehakemusta ilmoittaen siinä erehdyksessä sanotun, että työehtosopimuksen 29 § sisälsi määräyksen työrauhasta, vaikka sanottu määräys sisältyi työehtosopimuksen 4 §:ään.

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kajaanin Autotyöntekijät, jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu 250-300 henkeä, on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja katsoo, että se työehtosopimuksen kohta, johon väitetyn työtaistelutoimenpiteen on katsottu kohdistuvan, on haastehakemuksessa riittävästi, joskin lyhyesti yksilöity viittaamalla työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiin palkankorotuksista. Virheellä haastehakemuksen maininnassa, jonka mukaan työrauhasta olisi määrätty työehtosopimuksen 29 §:ssä sen 4 §:n asemesta, ei taas ole asiassa merkitystä. Kun haastehakemusta laadittaessa työtaistelut ovat olleet käynnissä, on Autoalan Työnantajaliitto oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n säännökset huomioon ottaen voinut varata mahdollisuuden esittää jutun suullisessa käsittelyssä niihin perustuvia vaatimuksia haastehakemuksen laatimisen ja suullisen käsittelyn väliseltä ajalta. Sano tuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Metallityöväen Liiton kanteen tutkimista vastaan esittämät väitteet.

Jutun tutkiessaan työtuomioistuin katsoo siinä käyneen selville, että kanteessa mainittujen neljän kajaanilaisen autoliikkeen korjaamotyöntekijät, joukossaan siinä tarkoitetun Kajaanin Autotyöntekijäin työpaikoille asettamat luottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet, ovat toimeenpanneet palkankorotusvaatimuksen tukemiseksi työtaistelun, joka on eri liikkeissä alkanut kanteessa kerrotuin tavoin 21.5.-27.5.1974 välillä eri päivinä ja päättynyt 11.6.1974. Ammattiosasto vastaa edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun ja siitä, ettei sen toimesta ole ryhdytty toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi eikä edes asian saattamiseksi heti Metallityöväen Liiton tietoon.

Työnantajapuolen otettua yhteyttä Metallityöväen Liittoon ei liitostakaan ole työtaistelun pitkähkö kestoaikakin huomioon ottaen niin pian kuin olisi ollut mahdollista ryhdytty työtaistelun johdosta kyllin tehokkaisiin toimenpiteisiin varsinkaan sen jälkeen kun liiton paikalle lähettämän toimitsijan ei ole onnistunut saada aikaan lakon lopettamiseen johtavaa ratkaisua. Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Kajaanin Autotyöntekijät maksamaan Autoalan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 500 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 500 markkaa sekä Kajaanin Autotyöntekijät ja Metallityöväen Liiton korvaamaan yhteisvastuullisesti Autoalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Peltola, Sirkiä, Nordström, Riski, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.