Labor court fines union branches and national union for violating collective agreement peace obligations and delaying strike resolution.

Ammattiosasto, joka ei ollut ryhtynyt asianmukaisesti toimenpiteisiin työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneiden työtaistelujen johdosta ja jonka edustajat olivat ottaneet osaa työtaisteluihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työntekijäliitto, jonka toimesta ei ollut ryhdytty toimenpiteisiin työtaistelun johdosta niin pian kuin olisi ollut aiheellista, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Ammattiosasto vastasi sellaisten luottamusmiesten toiminnasta, joiden luottamusmiesasema oli saatettu asianmukaisesti työnantajan tietoon, eikä osasto voinut vapautua vastuusta sillä perusteella, että heidän luottamusmiesasemansa olisi ollut vain nimellinen.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 2.5.1973 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Hinnoitteluperuste

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hinnoittelusääntö

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Urakasta sopiminen

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö eli urakkahinta.

Työntekijällä on tallöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Urakkahinnan pysyvyys

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Yhteisurakka

Mom. 5. Yhteisurakassa saa työntekijä, ellei toisin sovita, osansa urakkavoitosta suhteessa perustuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan. Työntekijät voivat myös keskenään sopia muusta jakotavasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Urakkatyön palkkatakuu

Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka taattu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

Painostuskielto

Alistaminen liitoille

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi ulassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia seka molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin

Mom. 2 Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Vastaavat määräykset sisältyvät metalliteollisuuden 8.4.1974 allekirjoitettuun työehtosopimukseen.

Tammi-helmikuun työtaistelut olivat selvästi kohdistuneet silloin voimassa olleen työehtosopimuksen määräyksiin ja myöhemmin toimeenpannut työtaistelut nyt voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin. Ammattiosaston edustajat olivat kuvatuin tavoin osallistuneet työtaisteluihin ja tukeneet työntekijäin työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli useasti ja muun muassa 30.4.1974 kirjallisesti edellyttänyt Metallityöväen Liiton pikaisia toimenpiteitä painostustoimenpiteiden lopettamiseksi, mutta liitto ei tässäkään tapauksessa ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin asian johdosta.

Kun Metallityöväen Liitto ja Turun Metallityöväen Ammattiosasto kerrotuin tavoin olivat laiminlyöneet velvollisuutensa työrauhan turvaamiseksi, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut niiden tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun Metallityöväen Ammattiosasto, jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu 9 000 henkeä, on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Tunturipyörä Oy:n hitsaamo-hiomo-osaston työntekijät ovat toimeenpanneet tammi-helmikuussa 1974 kanteessa tarkoitetut istumalakot painostaakseen työnantajaa suostumaan urakkahintojen korottamista tarkoittaneisiin vaatimuksiinsa. Näihin työtaisteluihin ovat ottaneet osaa kanteessa tarkoitetut kaksi Turun Metallityöväen Ammattiosaston luottamusmiestä, joiden luottamusmiesasema oli saatettu asianmukaisesti työnantajan tietoon ja joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa voimatta vapautua tästä vastuusta sillä työtuomioistuimelle esitetyllä perusteella, että heidän luottamusmiesasemansa olisi ollut vain nimellinen.

Tammi-helmikuun tapahtumien yhteydessä ei ammattiosaston ole näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja lopettamiseksi. Myöskään Metallityöväen Liitto ei Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton pyynnöistä huolimatta ole työtaistelujen alettua ryhtynyt asiassa muihin toimiin kuin että sen ilmoituksen mukaan liiton edustajat ovat olleet puhelimitse yhteydessä työpaikalle ja ammattiosaston edustajiin. Vasta kun työtaistelutoimia oli jatkunut kuukauden verran, on Metallityöväen Liiton edustaja mennyt työpaikalle tilanteen selvittämiseksi.

Huhti-toukokuun tapahtumien yhteydessä ei Turun Metallityöväen Ammattiosaston edustajien ole näytetty riittävän tehokkaasti toimineen edes työtaistelujen tuomitsemiseksi saati niiden estämiseksi. Ammattiosaston toimikunta on tosin kokoontunut ja kokouksissaan kehottanut luottamusmiehiä toimimaan työtaistelujen lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton toimesta ei myöskään näiden työtaistelujen alettua ole niin pian kuin olisi ollut aiheellista ryhdytty toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Liiton sitten puututtua asiaan on tilanne muuten paitsi mopedinkokoajien jarrutuksen osalta selvinnyt ja istumalakot ovat päättyneet 27.5.1974.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3000 markkaa sekä sanotut yhdistykset yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Sirkiä, Tiitola, Riski, Kaski, Lankinen, ja Suominen.

Tuomi oli yksimielinen.