Labor court fines union and branch for violating collective agreement and failing to restore peace during strike.

Näyttämättä oli jäänyt, että luottamusmiehet itse olisivat osallistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun. Näyttämättä oli niin ikään jäänyt, että ammattiosasto ja luottamusmiehet olisivat ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Myöskään työntekijäliitto ei ollut riittävästi huolehtinut valvontavelvollisuudestaan ilmoittamillaan toimenpiteillä ja yleisluontoisilla päätöslauselmilla. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa huhtikuun 8 päivänä 1974 solmitussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

18 vuotta täyttäneet työntekijät

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Työntekijäkohtainen perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Aikatyölisä

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

Jos viimeksimainittua sääntöä toteutettaessa jossakin tapauksessa syntyy epäselvyyttä siitä, mikä osa työntekijälle maksetusta aikapalkasta vastaa perustuntipalkkaa, on perustuntipalkan määrä erikseen selvitettävä huomioon ottaen, mitä 7 §:n 8 momentissa säädetään.

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkkaa, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Kokouksen järjestäjä

Kokouksen ajankohta

Kokousasiat

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

Sopiminen

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

Painostuskielto

Alistaminen liitoille

Mom 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kaikilla työnseisauksilla oli pyritty painostamaan työnantajaa hyväksymään työehtosopimuksen vastaiset vaatimukset ja työtaistelu oli siten selvästi kohdistunut voimassaolevan työehtosopimuksen määräyksiin. Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, tuomitsemiseksi tai lopettamiseksi, vaan olivat asettuneet tukemaan työntekijäin vaatimuksia. Ammattiosasto ja liitto olivat laiminlyöneet niille työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuutensa, ammattiosasto sallimalla pääluottamusmiehen esittää työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia ja tukemalla niitä ja liitto sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun ryhtymättä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Näillä perusteilla on Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto työtuomioistuimessa vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Malmin Metallityöväen ammattiosasto työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla tuomittaisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon sekä velvoitettaisiin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Edellä selostettujen seikkojen nojalla Metallityöväen Liitto on katsonut, että etenkin Koltek Oy:n luottamusmiehet ovat toimineet työrauhavelvollisuuden edellyttämällä tavalla eivätkä ole siten aiheuttaneet ammattiosastolle vastuuta työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta. Ammattiosaston ei myöskään ollut katsottava myötävaikuttaneen työnseisausten syntymiseen ja liitto on valvontavelvollisuuden suhteen tehnyt voitavansa.

Malmin Metallityöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Koltek Oy:n Helsingin tehtaalla ovat työntekijät pääluottamusmiehen välityksin vaatineet huhtikuun 19 päivänä 1974 eräiden työntekijäin palkkoja korotettavaksi. Työnantajan torjuttua esityksen ovat työntekijät ryhtyneet huhtikuun 23 päivänä työnseisaukseen vaatimustensa tukemiseksi. Tämä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuva työtaistelu on sitten jatkunut kanteessa kerrotuin tavoin aina toukokuun 20 päivään asti.

Siihen nähden, mitä haastehakemuksessa ja siihen annetussa kirjallisessa vastineessa oli sanottu ammattiosaston asettamien luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että luottamusmiehet olisivat itse osallistuneet työtaisteluun. Näyttämättä on toisaalta niin ikään jäänyt, että ammattiosasto ja sen asettamat luottamusmiehet olisivat vastineessa mainittujen kannanottojen lisäksi ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työtaistelun pitkittymisen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo vielä, ettei Metallityöväen Liitto liioin ole riittävästi huolehtinut valvontavelvollisuudestaan vastineessa mainituilla toimenpiteillä ja yleisluontoisilla päätöslauselmilla.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Malmin Metallityöväen ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2000 markan hyvityssakkoon ja Metallityöväen Liiton työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 3500 markan hyvityssakkoon sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Tiitola, Nordström, Äimälä, Hyppönen, Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.