Labor court dismissed union strike claim over temporary work rules conflicting with general concert agreement.

Tuomiossa selitetty, että radioyhtiön menettely sen soveltaessa ylimääräistä ohjelmatyötä koskevaa ohjesääntöä Radion Sinfoniaorkesterin jäseniin oli vastoin työehtosopimusta. Ohjesäännön antaminen ja sen soveltaminen Radion Sinfoniaorkesterin vakinaisiin jäseniin eivät olleet muodostaneet työehtosopimukseen kohdistunutta työtaistelutoimenpidettä, eikä radioyhtiö menettelyllään ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Kun yleistä keikkasopimusta, jossa määrättiin tilapäisesiintyjien palkkio- ja muista työehdoista, oli pidettävä työehtosopimuksena, tämän sopimuksen soveltamisalariita kuului työtuomioistuimen toimivaltaan.

Asianosaiset: Suomen Muusikkojen Liitto r.y. Oy Yleisradio Ab

RATKAISU

Suomen Muusikkojen Liiton ja Oy Yleisradio Ab:n välillä on kaksi toukokuun 7 päivänä 1973 solmittua sopimusta, joista toisessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Tällä sopimuksella määrätään Yleisradion ohjelmissa ulapäisesti esiintyvien Suomen Muusikkojen Liitto r.y:n jäsenten palkkiot ja työehdot.

2 §

Työnantaja kutsuu itse tai valtuuttamansa henkilön välityksellä tarvitsemansa muusikot kuhunkin työhön erikseen. Tilattaessa on ilmoitettava suunniteltu työaika. Peruuttamisen tulee puolin ja toisin tapahtua viimeistään kaksi vuorokautta ennen työn tai työkerran alkamisajankohtaa.

Jos Yleisradio peruuttaa sovitun työn tai työkerran vähemmän kuin kaksi vuorokautta ennen työn tai työkerran alkamista, se suorittaa muusikolle palkkion, joka vastaa ennakolta sovitun työajan peruutettua osaa.

3 §

Muusikon on työaikana noudatettava niitä järjestyssääntöjä ja määräyksiä, jotka työnantajan taholta on annettu.

4 §

1. Palkkioina Yleisradio suorittaa

a) harjoitus- ja taltiointityöstä, joka tapahtuu ääniradiotyötä vastaavissa olosuhteissa, muusikkoa kohti mk 10,70 jokaiselta alkaneelta puolelta tunnilta alimman työkerralta maksettavan palkkion ollessa saman kuin neljän tunnin työstä (85,60).

b) julkisista konserteista tai harjoitus- ja taltiointityöstä, joka tapahtuu televisio-olosuhteissa, muusikkoa kohti mk 15,30 jokaiselta alkaneelta puolelta tunnilta alimman työkerralta maksettavan palkkion ollessa saman kuin kolmen tunnin työstä (91,80). Televisio-olosuhteiden katsotaan alkavan siitä hetkestä, jolloin muusikon on oltava paikalla kamera- tai ohjaustyötä tahi edeltävää pukeutumista taikka naamiointia varten.

2 Erityisen vaativista tehtävistä, esim. äänenjohtajien tehtäviä vastaavista tai sellaisista soolo-osuuksista, joissa solistin nimi on mainittava, maksetaan lisäpalkkiota kulloinkin tehtävän eri sopimuksen mukaan.

3. Mikäli samaan työkertaan sisältyy kahteen eri maksuluokkaan kuuluvaa työtä, maksetaan edellytettävä vähimmäispalkkio korkeamman luokan mukaan. Mahdollisesti ylimenevältä ajalta maksetaan sen edellyttämän maksuluokan mukaista tuntipalkkiota.

4. Yö- ja sunnuntaityöstä suoritetaan, mikäli sitä ei ole järjestetty työntekijän ehdotuksesta, palkkio edellisessä tapauksessa 50 %:lla ja jälkimmäisessä 100 %:lla korotettuna. Yötyöksi katsotaan tällöin klo 74.00-07 00 välinen aika.

5 §

1. Jos taltioitu esitys lähetetään uusintana, maksetaan edellisessä pykälässä tarkoitetuille muusikoille lisäpalkkiona 30 % alkuperäisestä kokonaispalkkiosta. Palkkiota laskettaessa ei oteta huomioon maksettuja yö- ja sunnuntaityökorvauksia.

2. Tämän sopimuksen ehdoin valmistettuja äänityksiä käytetään ainoastaan Yleisradion normaalissa ohjelmatoiminnassa eikä niitä luovuteta muihin tarkoituksiin. Käytettäessä radion äänityksiä television ohjelmissa tai television äänityksiä radion ohjelmissa, lasketaan uusintapalkkio aina 4 §:n a) kohdan mukaisesti vähimmäispalkkion ollessa kuitenkin 35,00 markkaa.

3. Ulkomaille menevistä lähetyksistä tai uusinnoista, jotka eivät ole "Eurovisio"-tunnuksen välissä lähetettyjä nk. Eurovisio-lähetyksiä, maksetaan lisäpalkkiota seuraavan taulukon mukaisesti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos lähetyksestä maksettava palkkio edelläolevan taulukon mukaan jää alle 25 %, on palkkiota kuitenkin aina maksettava vähintään 25 %.

6 §

Yleisradiolla on oikeus lunastaa 4 §:ssä.mainittujen radioohjelmien taltiointien radiointioikeudet, jolloin 4 §:n a)-kohdan mukaisesti laskettu palkkio korotetaan 150 %:lla. Kustakin lunastuksesta on sovittava muusikoiden kanssa erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toisessa mainituista kahdesta sopimuksesta taas sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tällä sopimuksella määrätään Oy Yleisradio Ab:hen tilapäisessä työsuhteessa olevien Radion Sinfoniaorkesterin avustajien ja sijaisten palkkiot ja työehdot.

2 §

Työnantaja kutsuu itse tai valtuuttamansa henkilön välityksellä tarvitsemansa muusikot kuhunkin työhön erikseen.

Peruutuksen, joka aiheutuu työnantajasta tai -tekijästä riippuvasta syystä, on tapahduttava viimeistään työtä tai työkertaa edeltävän vuorokauden kuluessa.

Jos Yleisradio peruuttaa sovitun työn tai työkerran vähemmän kuin yhtä vuorokautta ennen työtilaisuuden alkamista, se suorittaa muusikolle palkkion, joka vastaa ennakolta sovitun työajan peruutettua osaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Muusikkojen Liiton ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän välillä toukokuun 28 päivänä 1973 solmitussa Radion Sinfoniaorkesterin jäseniä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tällä sopimuksella määrätään Oy Yleisradio Ab:n palveluksessa olevien Radion sinfoniaorkesterin vakinaisten jäsenten työehdot palkkaehtoja lukuunottamatta.

2 § Yleisradion työsuhdeohjesääntö

Orkesterin vakinaisiin jäseniin sovelletaan yhtiön työsuhdeohjesääntöä, ellei tässä työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Lepopäivät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli orkesterin jäsen joutuu tilapäisesti työskentelemään viikkoleponsa aikana, annetaan hänelle vastaava vapaa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana, tai orkesterin jäsenen siihen suostuessa, työhön käytetyltä ajalta kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka, sekä mahdolliset sunnuntai- ja ylityökorvaukset.

Mikäli orkesterin jäsen joutuu työskentelemään viikkolepopäivänään, on hän oikeutettu vähintään kolmen tunnin palkkaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sunnuntaina ja kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pääsiäislauantaina sekä joulu- ja juhannusaattona tehty työ korvataan sunnuntaityönä.

Sunnuntaina tehdystä yötyöstä maksetaan korvaus sunnuntaituntipalkan mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Yötyölisä

Niiltä tunneilta, jotka suoritetaan klo 23.00-7.00 välisenä aikana maksetaan yötyölisää 20 % perustuntipalkasta.

Ns. ylimääräisestä soitosta maksetaan kuukausipalkan lisäksi korvausta vähintään harjoitus- ja äänitystyön kysymyksessä ollen 6 markkaa jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta ja julkisen esityksen kysymyksessä ollen 9 markkaa jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta.

Ylimääräisellä soitolla tarkoitetaan soittotilaisuutta, joka suoritetaan kello 23:n jälkeen ja soittotilaisuutta, joka kestää yli kolmen tunnin, ellei ole kyse nelituntisesta yhdenjaksoisesta työpäivästä.

Ylimääräisestä soitosta maksetaan korvausta 10 ja 11 §:ien mukaisesti kuitenkin niin, että harjoitus- tai äänitystön kyseessä ollen korvaus on vähintään 6 markkaa jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta ja julkisen esityksen kyseessä ollen vähintään 9 markkaa jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta.

Mikäli on kysymys ylimääräisestä soitosta, ei orkesterin jäsen ole oikeutettu kieltäytymään siitä, mikäli se ei nouse yli kahden tunnin yhden viikon aikana.

Tässä sopimuksessa käytetään tuntipalkkaa määriteltäessä kuukausipalkan jakajana lukua 130.

11 § Lisätyö ja ylityö

Työstä, joka tehdään yli työtuntijärjestelmässä vahvistetun päivittäisen työajan, maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

Samoin maksetaan yksinkertainen tuntipalkka sellaisesta työstä, joka tehdään yli 4 §:ssä mainitun viikkotyöajan, ellei samasta työstä makseta korvausta tämän pykälän 1 momentin mukaan.

Ylityöstä maksetaan korvausta työaikalain mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava orkesterin luottamusmiehen ja Oy. Yleisradio Ab:n välillä, sekä, ellei tällöin sovintoa synny, allekirjoittajaliittojen välillä. Jos yksimielisyyteen ei näin päästä, voidaan asia jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän lisäksi on Oy Yleisradio Ab:n syyskuun 1 päivänä 1973 antamassa yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden ylimääräistä ohjelmatyötä koskevassa ohjesäännössä muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Oy. Yleisradio Ab:n päätoimisessa palveluksessa oleva henkilö on oikeutettu tekemään varsinaisiin työtehtäviinsä kuulumatonta ohjelmatyötä ja saamaan siitä rahapalkkiota siten kuin tässä ohjesäännössä määrätään. Tällaisesta työstä käytetään tässä ohjesäännössä nimitystä ylimääräinen ohjelmatyö.

Päätoimella tarkoitetaan tässä ohjesäännössä tointa tai tehtävää, jossa henkilö työskentelee keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä, yleensä vähintään viitenä päivänä viikossa.

2 §

Ylimääräisen ohjelmatyön piiriin kuuluvat seuraavat työalat:

1) Luovan taiteellisen tai tieteellisen työn alaan kuuluvat tehtävät, joiden tuloksena syntyvät esimerkiksi käsikirjoitukset, sävellykset, sovitukset, käännökset, esitelmät, pakinat, valokuvat, elokuvat;

2) esiintymistehtävät kuten ohjaaminen, näytteleminen, musiikin johtaminen, soittaminen, laulaminen, ns. artistinumeroiden esittäminen;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Jaoston tai yksikön johtaja voi asianomaisen anomuksesta, milloin erityiset syyt sitä puoltavat, antaa alaiselleen henkilölle luvan tehdä tämän varsinaisiin työtehtäviin kuulumatonta ylimääräistä ohjelmatyötä seuraavilla ehdoilla:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6) Työsuoritukseen käytetystä työajasta pidetään työaikalakien alaisten henkilöiden kohdalla, siltä osin kuin työhön liittyy yhtiön johtoa ja valvontaa, työtuntilistaa.

7) Työsuoritukseen käytetyt työtunnit yhdessä työaikalakien alaisen henkilön muiden mahdollisten ylityötuntien kanssa eivät saa ylittää työaikalain säätämiä enimmäismääriä.

8) Työsuorituksesta maksettavat, tariffien mukaiset palkkiot ovat työaikalakien alaisella henkilöllä, silloin kun työsuoritukseen käytetty työaika on ylityöalueella tai sunnuntaityötä, vähintään työaikalakien määräämien ylityö- ja sunnuntaityöpalkkioiden suuruisia.

9) Jos kysymyksessä on työsuoritus, johon ei sisälly yhtiön johtoa ja valvontaa, vaan ainoastaan työn tuloksen tarkastus (esim. tekijänoikeuksien ostot) on tällaiseen ylimääräiseen ohjelmatyöhön käytetty työaika henkilön omaa yksityistä työaikaa, jota ei oteta huomioon tämän ohjesäännön 4 pykälän 5)-kohdassa mainittua poikkeusta lukuunottamatta varsinaista työaikaa laskettaessa.

10) Henkilölle maksetaan ylimääräisestä ohjelmatyöstä palkkioita kuten yhtiön ulkopuolisille avustajille työn tuloksen perusteella, kuitenkin niin, että palkkio määräytyy Yleisradiossa voimassa olevan hinnaston alimpien maksujen mukaan, ja niin, että uusinnoista ei makseta erillistä palkkiota.

11) Henkilön ylimääräisestä ohjelmatyöstä saamaa ansiota ei oteta lukuun henkilön vuosiloma- ja sairauslomapalkkaa laskettaessa. Työntekijäin eläkelain 7 §:n mukaista, eläkkeen perusteena olevan palkan määrää laskettaessa henkilön ylimääräisestä ohjelmatyöstä saama ansio otetaan lukuun.

12) Anojan ylimääräisestä ohjelmatyöstä ansaitsemat palkkiot eivät kalenterivuoden aikana nouse yhteensä yli 30 prosentin hänen yhtiöltä saamansa vuosiansion määrästä eivätkä yli 6 000 markan.

4 §

Lupaa ylimääräisen ohjelmatyön tekemiseen on asianomaisen kirjallisesti anottava sen jaoston tai yksikön johtajalta, jonka alainen anoja on Anomuksessa on esitettävä:

1) anojan esimiehen lausunto siitä, että anomuksen kohteena oleva ohjelmatyö ei kuulu anojan varsinaisiin työtehtäviin;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Muusikkojen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että edellä ensin mainitun sopimuksen eli ns. yleisen keikkasopimuksen soveltamisala oli osapuolten kesken jo yli 15 vuoden ajan ymmärretty siten, että sitä sovellettiin myös Yleisradioon vakinaisessa työsuhteessa oleviin liiton jäseniin heidän suorittaessaan Yleisradion eri osastoilla ns. ylimääräistä ohjelmatyötä eli muita kuin heidän vakinaiseen työsuhteeseensa kuuluvia tehtäviä. Mainitun sopimuksen soveltamisala oli vakiintunut poikkeuksettomaksi, ja siten esimerkiksi Radion Sinfoniaorkesterin vakinaiset liittoon kuuluvat jäsenet olivat osallistuneet kuunnelmamusiikin nauhoittamiseen, laulusolistien ja kuorojen säestykseen, soittamiseen television viihdeohjelmia varten kootuissa orkestereissa ja sävelradion viihdeorkesterissa sekä mm. Radion nykymusiikkiyhtyeessä. Kaikkeen tällaiseen työhön oli sovellettu ns. yleisen keikkasopimuksen määräyksiä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli Suomen Muusikkojen Liiton kanssa käydyissä neuvotteluissa ilmoittanut, ettei sillä ollut mitään tekemistä tämän asian kanssa, koska Yleisradion edellä kuvaillut toimenpiteet eivät koskeneet Radion Sinfoniaorkesterin vakinaisten jäsenten työehdoista vuodeksi 1973 solmittua työehtosopimusta. Tähän kantaan oli Suomen Muusikkojen Liitto yhtynyt.

Yleisradio oli sitten ryhtynyt soveltamaan ohjesääntöä myös Radion Sinfoniaorkesterin vakinaisessa palveluksessa oleviin liiton jäseniin. Niinpä Yleisradion ja Englannin radio- ja televisioyhtiön BBC:n välillä vuoden 1973 marraskuussa lähetetyssä yhteiskonsertissa esiintyneet 34 liiton jäsentä oli pakotettu allekirjoittamaan kysymyksessä olevan ohjesäännön mukainen anomus. Täten he olivat joutuneet sitoutumaan siihen, että he noudattivat kaikkia ylimääräistä ohjelmatyötä koskevan ohjesäännön määräyksiä, siis myös niitä, jotka olivat risuriidassa yleisen keikkasopimuksen kanssa.

Näillä perusteilla Suomen Muusikkojen Liitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Oy Yleisradio Ab työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla tuomittaisiin passiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta riittävään hyvityssakkoon. Mikäli tämä ei olisi mahdollista, Suomen Muusikkojen Liitto on pyytänyt, että Yleisradio tuomittaisiin yleisen keikkasopimuksen 2, 4, 5 ja 6 §:n vastaisten toimenpiteittensä johdosta työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta riittävän korkeaan hyvityssakkoon. Mikäli taas abstraktin normiston kaltaisen ylimääräistä ohjelmatyötä koskevan ohjesäännön antamista ei voitaisi katsoa työehtosopimuslain 7 §:n tarkoittamaksi työehtosopimuksen tieten rikkomiseksi, Suomen Muusikkojen Liitto on pyytänyt, että mainittu menettely selitettäisiin yleisen keikkasopimuksen vastaiseksi. Vielä liitto on pyytänyt oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Näillä perusteilla Yleisradio on katsonut, ettei se ollut vakinaisessa palveluksessa olevien henkilöiden ylimääräistä ohjelmatyötä koskevan ohjesäännön antamisella syyllistynyt työehtosopimuslain 8 §:n rikkomiseen. Yhtiö on samoin kiistänyt syyllistyneensä kanteessa väitetyin tavoin työehtosopimuksen rikkomiseen BBC:n ja Yleisradion järjestämässä yhteiskonsertissa esiintyneiden kanteessa mainittujen liiton jäsenten kohdalta. Koska Suomen Muusikkojen Liitto oli kieltänyt Radion Sinfoniaorkesterissa toimivia jäseniään suorittamasta ylimääräistä ohjelmatyötä, oli yhtiö pyytänyt liittoa sallimaan mainittu esiintyminen aikaisemmin sovittujen muusikoitten osalta uuden ohjesäännön mukaisesti, mihin pyyntöön liitto olikin suostunut. Kaiken edellä esitetyn nojalla Oy Yleisradio Ab on pyytänyt, että työtuomioistuin hylkäisi kanteen ja sen nojalla esitetyt vaatimukset.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa kanteessa tehdyn vaatimuksia sillä perusteella, että kanteessa mainittua ns. yleistä keikkasopimusta olisi sovellettava Radion Sinfoniaorkesterin jäseniin heidän tehdessään tilapäistä ohjelmatyötä Oy Yleisradio Ab:lle, kun taas yhtiön kannan mukaan he eivät tällöinkään kuuluisi mainitun sopimuksen soveltamispiiriin. Työtuomioistuin toteaa edelleen, että yleisessä keikkasopimuksessa määrätään siinä tarkoitettujen tilapäisesiintyjien palkkio- ja muista työehdoista, ja pitää näiden esiintyjien työtä sellaisena, että he tässä työssään ovat työsuhteessa yhtiöön. Näin ollen on yleistä keikkasopimusta työehtosopimuslain 1 §:n mukaan pidettävä työehtosopimuksena, ja kun riita koskee tämän sopimuksen soveltamisalaa, kuuluu se työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuimen tutkittaviin.

Sittemmin on yhtiö syyskuun 1 päivänä 1973 saattanut voimaan sen päätoimisessa palveluksessa olevien henkilöiden ylimääräistä ohjelmatyötä koskevan ohjesäännön, jonka eräiden määräysten on kanteessa väitetty olevan ristiriidassa yleisen keikkasopimuksen määräysten kanssa. Työtuomioistuin katsoo, että ohjesäännössä määrätty luvanpyytämismenettely liittyy muusikoiden päätoimeen yhtiössä eikä ole ristiriidassa yleisen keikkasopimuksen työhönkutsumismenettelyä koskevien määräysten kanssa. Ristiriitaa on sitä vastoin uusintakorvauksia ja kantanauhojen lunastusmenettelyä ja niistä maksettavia korvauksia koskevien yleisen keikkasopimuksen määräysten ja mainitun ohjesäännön vastaavien määräysten välillä, ja ainakin yksittäistapauksissa voivat myös sopimuksen 4 §:n määräykset työstä suoritettavista palkkioista johtaa eri tulokseen kuin ohjesäännön määräykset.

Kanteessa ei kuitenkaan ole työtuomioistuimen mielestä esitetty perusteita sille, että ohjesäännön antaminen ja sen soveltaminen kanteessa kerrotuin tavoin Radion Sinfoniaorkesterin vakinaisiin jäseniin olisivat muodostaneet työehtosopimukseen kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen. Kun kysymys yleisen keikkasopimuksen soveltamisesta Radion Sinfoniaorkesterin vakinaisiin jäseniin on edellä sanotun mukaisesti ollut varsin tulkinnanvarainen, työtuomioistuin katsoo, ettei Oy Yleisradio Ab:n liioin ole näytetty rikkoneen tietensä työehtosopimusta kanteessa tarkoitetulla menettelyllään.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten selittää, että Oy Yleisradio Ab:n menettely sen soveltaessa ylimääräistä ohjelmatyötä koskevaa ohjesääntöä Radion Sinfoniaorkesterin jäseniin yleisen keikkasopimuksen 4-6 §:n kanssa ristiriidassa olevalla tavalla on vastoin työehtosopimusta. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Suomen Muusikkojen Liitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Heiniö, Nordström, Riski, Hyppönen, Virtanen ja Reini.

Tuomio oli yksimielinen.