Labor court dismisses union claim that distribution network cabling requires specific tariff rates under collective agreement.

Työtä oli alueen laajuus ja asennustyön laatu huomioon ottaen pidettävä sellaisena jakelu- ja katuvalaistusverkostojen kaapelointeihin verrattavana aluekaapelointina, johon oli sovellettava urakkahinnoittelun määräyksiä verkostojen kaapelointityöstä ja johon urakkahinnoittelua sellaisenaan ei voitu soveltaa.

Vahvistuskanteen yhteydessä esitetty korkovaatimus jätetty työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Sähkötyönantajain Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 30.12.1970 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

IV. TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

A. Normaalituntipalkan määrääminen

1) Mikäli työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset ovat kyseessä olevan työntekijäryhmän yleistä keskitasoa suuremmat, maksetaan hänelle enintään 15 % korkeampaa palkkaa kuin mitä hänelle 7 §:n 3)- kohdan mukaan olisi maksettava.

2) Edellisen kohdan mukaan tarkistettua perustuntipalkkaa kutsutaan tässä työehtosopimuksessa normaalituntipalkaksi.

B. Urakkatyö

1) Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

Urakkahinnoittelun yleisperusteena on tämän työehtosopimuksen liitteenä oleva "Sähköasennusalan työehtosopimukseen liittyvä urakkahinnoittelu".

Uudisrakennukset (asuin-, julkiset-, teollisuus-, omakoti-, maatalous- ja näihin verrattavat rakennukset) kuuluvat aina em. urakkahinnoittelun piiriin. Muiden töiden osalta sovitaan urakkahinnoittelun käytöstä työkohtaisesti ottaen huomioon työn laajuus, luonne ja urakkahinnoittelun soveltuvuus ko. työhön.

Sellaisissa töissä, joissa em. hinnoittelua ei voida soveltaa, on urakkahinnoittelun perustuttava tämän työehtosopimuksen perustuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijäin urakka-ansio nousee normaalisella urakkatyövauhdilla 30 % 9 §:n C. 2)-kohdassa mainituilla aikatyölisillä korotettuja perustuntipalkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli työntekijä on suorittanut urakkatyön, jonka hinnoittelua työnantaja tai työntekijä työn harvinaisuuden, uutuuden tai ajan puutteen takia ei ole pystynyt oikein arvioimaan, eikä työntekijä tästä johtuen ole normaalisella urakkatyövauhdilla saavuttanut tässä kohdassa mainittua urakkavoittoa, taikka mikäli edellä mainituista syistä on syntynyt ylihintaa, voidaan urakkahinta tarkistaa. Mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen edellä mainitun hinnan suhteen, alistetaan kysymys liittojen ratkaistavaksi yleisten määräysten periaatetta noudattaen. Sen jälkeen kun liitot ovat asian ratkaisseet, sitoo tehty ratkaisu molempia osapuolia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) Urakkatyönä tehtävästä työstä laaditaan, jomman kumman osapuolen niin halutessa, kirjallinen sopimus, jossa työn laatu, sen määrä, työstä sovitut palkkaperusteet sekä muut mahdollisesti tarpeellisiksi katsottavat seikat on riittävän tarkasti määritelty. Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

7) Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää urakkahinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan - mikäli mahdollista jo ennen töiden alkamista - urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste, sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoita järjesteltäessä on pyrittävä siihen, että ne jaetaan mahdollisimman lyhyiksi jaksoiksi.

Tällaisten urakoiden rajat on selvästi määriteltävä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvässä urakkahinnoittelussa taas oli muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

F. Maakaapeleiden asennus ja päätteiden teko.

Taulukko F:1

Muovimaakaape- Käsin Betoni leiden ja paperi- Koneella lyijymaakaape- Käsin Tiili t. vast. leiden asennus Koneella Metalli Puu Vapaasti hyllylle tai vedettynä kanavaan Laskettuna maahan tai kanavaan Kiinnitett. tai sidott. hyll. tms. Vedettynä putkeen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huomautuksia Taulukko F:1

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huom. 2. Hinnat edellyttävät aputyövoimaa käytettävän vain siinä laajuudessa, mitä raskaiden kaapeleiden siirtämisessä yleensä tarvitaan.

Huom. 3. Maahan, kanavaan tai hyllylle asennettujen maakaapeleiden hintoja ei ole käytettävä tapauksissa, joissa veto suoritetaan mekaanisilla apuvälineillä. Hintoja ei myöskään ole sovellettava sellaisenaan jakelu-, katuvalaistus- tms. verkostojen kaapelointityössä. Näistä töistä sovitaan erikseen huomioonottaen käytettävissä olevat apuvälineet.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Taulukko G:4

Valaisin- ja autolämmityspistorasiapylväiden asennus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huomautuksia Taulukko G:4

Huom 1. Tämän taulukon hintoja käytetään vain jos on kyseessä uudisrakennusten yhteydessä tehtävät tavalliset pihatyöt. Alue- ja kenttävalaistuksien yhteydessä tehtävät vastaavat työt hinnoitellaan kussakin tapauksessa erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton mielestä sopimusta olikin sovellettava aina, kun kaapelointi liittyy talonrakennustyöhön, ja sopimusta sovellettava rakennuksen sähköistyksen yhteydessä tapahtuvaan koko työhön, vaikka maakaapeli vedetään niin kuin nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa myös rakennuksesta toiseen.

Sähkötyönantajain Liiton kantana oli liittojen väliseen neuvottelumuistioon merkitty, että kysymyksessä oleva työkohde oli osa laajemmasta sairaala-alueesta, jolle rakennetaan uusia rakennuksia. Alueella oli ennestään olemassa eri rakennusten välinen kaapeliverkko, johon uudet rakennukset liitettiin. Alueella oli myös ulkovalaistusverkko, johon uusien rakennusten tie- ja pihavalaistus liitettiin. Uuden kaapeliverkon yhteispituus oli noin 5 000 metriä, mistä työnantajapuolen mielestä ilmeni että kysymyksessä oli aluekaapelointi.

Työnantajan käsitys siis oli, että kun kaapeli tulee rakennuksen ulkopuolelle, kysymyksessä oli aluekaapelointi, johon ei enää sovelleta sellaisenaan urakkahinnoittelun taulukkoa F:1. Työnantaja oli kuitenkin soveltanut asennusalan urakkahinnoittelua hieman epäjohdonmukaisesti sikäli että esimerkiksi ulkopylväistä, joita oli tullut rakennuksien eteen pihalle taikka kadulle, oli maksettu taulukon G:4 kohdan mukainen hinta, mutta kaapelia, jolla virta oli tuotu maata pitkin rakennuksesta ulkovalaisimeen, oli pidetty alueen yleiseen verkkoon kuuluvana kaapelina, eikä siitä siis ollut maksettu urakkahinnoittelun mukaan. Kuitenkin taulukon G:4 jälkeen huomautus 1:ssä oli taulukon F:1 huomautusta vastaava maininta aluevalaistuksesta.

Työryhmän kärkimiehen sähköasentaja Martti Heiskasen laskelman mukaan kysymyksessä olevan kaapelointityön urakkahinta "vedettynä" sarakkeen mukaan oli 6 740,28 markkaa ja "laskettuna" sarakkeen mukaan 2 594,12 markkaa. Työnantaja oli suorittanut työstä palkan vain tuntipalkan mukaan ja niin, että sitäkään ei ollut luultavasti saatu aivan jokaiselta työtunnilta, koska kaikkia tunteja ei ollut tullut merkityksi muistiin.

Sanotuilla perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että edellä tarkoitetussa Honkalammen keskuslaitoksen III rakennusvaiheen uudisrakennusten sähköasennustyössä tapahtuneiden rakennusten ulkopuolistenkin kaapelin asennusten on katsottava kuuluvan työehtosopimuksen urakkahinnoittelun piiriin, että urakkahinnoittelussa on käytettävä taulukon F:1 saraketta "vapaasti hyllylle tai vedettynä kanavaan" ja että Keskusosuusliike Hankkija on velvollinen suorittamaan työn suorittaneille sähköasentajille, joiden kärkimiehenä oli toiminut sähköasentaja Martti Heiskanen, 6 740,28 markkaa vähennettynä työntekijöille tästä työstä jo suoritetun tuntipalkan määrällä. Lisäksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Keskusosuusliike Hankkijan velvoittamista suorittamaan maksamatta olevalle palkkasummalle kuuden prosentin vuotuisen koron 1.1.1972 lukien.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa oli kysymys laajalla alueella tapahtuvasta laajasta ennestään olevaan verkostoon liittyvästä kaapelityöstä, joka muodosti erillisen työkohteen ja oli erillinen uudisrakennuksen sähköistämiseen liittymätön työsuoritus, jossa esimerkiksi aputyön osuus oli ollut suurempi kuin normaalissa, hinnoittelunkin tarkoittamassa työsuorituksessa. Työehtosopimuksen urakkahinta oli laadittu sellaisia uudisrakennustapauksia varten, joissa kaapelityöt ovat vain pieni osa muusta urakasta ja sen suorittavat asentajat joko aputyövoimaa käyttäen tai ilman sitä muun asennustyön lomassa. Näillä perusteilla kysymyksessä oleva työ jäi urakkahinnoittelun ulkopuolelle.

Jos työn kuitenkin katsottaisiin kuuluvan urakkahinnoittelun piiriin, tulisi siihen soveltaa taulukon "laskettuna" saraketta. Laskettuna sana ilmaisi, mistä asiassa oli kysymys. Kaapeli lasketaan tässä tapauksessa maassa olevaan avo-ojaan. Laskettuna-käsite salli vallinneen tulkinnan mukaan jopa joidenkin esteiden olemassaolon. Vedettynä-käsite merkitsi, että kaapeli on vedettävä esteitä sivuuttaen esimerkiksi ne alittamalla. Kaapeli vedettiin tällöin esimerkiksi esteen lävistävän putken läpi taikka vesijohtoputkien, viemäriputkien, muiden kaapeleiden tms. esteiden alitse. Vedettynä-sarakkeen käyttämisen perusteena oli työmäärän lisääntyminen tapauksissa, joissa vetoesteitä on siinä määrin, että liikkuminen ojassa taikka kanavassa ja kaapelin käsittely oleellisesti vaikeutuu. Kysymyksessä olevassa työssä asentajat olivat vain joutuneet laskemaan kaapelin maahan eivätkä vetämään sitä esimerkiksi jonkun esteen vuoksi.

Riidan kohteena olevat sopimusmääräykset olivat olleet voimassa jo useita vuosia eikä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton taholta ollut saatettu niiden tulkintaa kanteessa nyt esitetyllä tavalla kyseenalaiseksi ennen muuttuneen vaatimuksen esittämistä esimerkiksi nyt esillä olevassa yksittäisessä tilanteessa. Sanotuilla perusteilla Sähkötyönantajain Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä kiistäen korvausvaatimukset perusteiltaan.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Keskusosuusliike Hankkija on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on, jättäen tämän vahvistuskanteen yhteydessä esitetyn korkovaatimuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta, muutoin tutkinut jutun ja toteaa asianosaisten välisen erimielisyyden koskevan kysymystä siitä, onko kanteessa tarkoitetun Honkalammen keskuslaitoksen III rakennusvaiheen rakennusten ulkopuolisten kaapelien asennustyöstä ollut maksettava urakkahinnoittelun mukainen hinta vai onko työ ollut sellainen verkoston asennus, johon hinnoittelua ei ole voitu soveltaa. Siinä tapauksessa, että töiden katsotaan kuuluvan hinnoittelun piiriin, tulee ratkaistavaksi myös kysymys siitä, mitä taulukon mukaista hinnoitteluperustetta työhön on sovellettava.

Työtuomioistuin toteaa työehtosopimuksessa määrättävän, että uudisrakennukset kuuluvat aina em. urakkahinnoittelun piiriin. Muiden töiden osalta taas sovitaan urakkahinnoittelun käytöstä työkohtaisesti ottaen huomioon työn laajuus, luonne ja urakkahinnoittelun soveltuvuus ko. työhön. Maakaapeleiden asennusta ja päätteiden tekoa koskevan urakkahinnoittelun taulukko F:1:n huomautuksessa 3 määrätään, ettei taulukon hintoja sellaisenaan ole käytettävä jakelu-, katuvalaistustms. verkostojen kaapelointityössä, joista sovitaan erikseen huomioon ottaen käytettävissä olevat apuvälineet.

Nyt kysymyksessä oleva kaapelointityö on esitetyn selvityksen mukaan käsittänyt keskuslaitoksen kahden hoitorakennuksen, neljän asuinrakennuksen, saunan ja öljysäiliön väliset sekä alueen ulkovalaistukseen liittyvät maakaapeloinnit, joihin on kuulunut paitsi virransyöttöjohtoja myös hälytys-, ohjausyms. johtoja. Vedetyn kaapelin määrä on ollut 5 268 metriä ja kaapeloidun alueen ääripisteet lähes kilometrin päässä toisistaan, ja kaapelointi on käsittänyt mm. yli 50 ulkovalaistuspistettä.

Työehtosopimuksen mukaan on hinnoittelemattoman urakkatyön urakkahinnasta mikäli mahdollista sovittava jo ennen töiden alkamista. Esillä olevassa tapauksessa ei tällaista sopimusta ole tehty, eikä työnantajan puolelta ole ennen töiden suorittamista edes väitetty ilmoitetun työntekijöille, että työnantaja pitää tätä työtä hinnoittelemattomana toisin kuin saman alueen aikaisempia, tosin pienempiä kaapelointeja. Paikallisessa neuvottelumuistiossa todetaankin työnantajan puolelta, että työntekijöille lienee syntynyt se käsitys, että työ hinnoiteltaisiin taulukon mukaisesti. Työtuomioistuin ei kuitenkaan voi ainakaan tämän jutun yhteydessä ratkaista, olisiko mainitulla tavalla ehkä syntynyt sopimus kaapelointityön hinnoittelusta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen saa Sähkötyönantajain Liitto itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Vihma, Sirkiä, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.