Labor court dismisses union strike claims against employer for breach of collective agreement on piece-rate pay. Union's demands rejected as procedural and substantive grounds insufficient. Court upholds strike penalty for work stoppage. Union's demands rejected as procedural and substantive grounds insufficient. Court upholds strike penalty for work stoppage.

Kenkätehtaan työntekijät, jotka muodostivat ammattiosaston jäsenkunnan enemmistön, joukossaan ammattiosaston sihteeri, olivat vastalauseena uudelle urakkahinnoittelulle toimeenpanneet lakkoja. Osasto tuomittu hyvityssakkoon.

Työntekijäliitto katsoi vastakanteessaan työnantajan syyllistyneen työehtosopimuksessa kiellettyyn painostustoimenpiteeseen palkan maksamisessa noudattamallaan ym. menettelyllä. Liitto vaati tällä perusteella työnantajan tuomitsemista työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. Työehtosopimuksen määräys, joka kielsi työtaistelutoimenpiteet, ei ollut sellainen työsuhteissa noudatettava ehto, joka sitoisi työehtosopimukseen muuten kuin osallisena sidottua työnantajaa ja jonka rikkomisesta voisi seuraamuksena olla työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta tuomittavaksi säädetty hyvityssakko.

Vasta jutun suullisessa käsittelyssä esitetyt vaatimukset jätetty tutkimatta. Samoin jätetty tutkimatta vahvistusvaatimukset, joista ei ollut käyty neuvotteluja.

Asianosaiset: Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y. Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Auran Kenkätehdas Oy

RATKAISU

Asianosaisliittojen välisessä 22.5.197331.3.1974 välisen ajan voimassa olevassa kenkäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Rationalisointisopimus (18.3.1972) Liite RS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Aikapalkat

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin vähimmäistuntipalkat ovat paikkakuntaluokittain ja palkkaryhmittäin seuraavat (penneinä):

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Sen mukaan, poikkeavatko työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka työn hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 8 % korkeampi palkka kuin asianomaiselle palkkaryhmälle edellä 1. kohdassa mainitun vähimmäistuntipalkkataulukon mukaan on maksettava.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Suorituspalkat

1 Urakkatyön hinnoittelun perusteena pidetään sitä, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalisella urakkatyövauhdilla 20 % tämän sopimuksen 10 §:n 1 mom:ssa mainittuja vastaavia vähimmäistuntipalkkoja korkeammaksi ja kasvaa työnsuoritusten tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä: Urakkahinnoittelun perusteena pidetään sen palkkaryhmän vähimmäistuntipalkkaa, johon kysymyksessä oleva työ luetaan kuuluvaksi tämän työehtosopimuksen mukaan.

2. Urakkatyöstä on työntekijälle taattu hänen henkilökohtainen tuntipalkkansa.

3. Milloin työ- ja tuotantomenetelmissä, raaka- ja tarveaineissa, koneistuksessa tai muissa näihin verrattavissa, työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi urakkahinnoittelu, pitäen ohjeena edellä 1. kohdan mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Sellaisissa töissä, joissa suota urakka ei osoittaudu tarkoituksenmukaiseksi, voidaan sopia myös palkkamuodoista, joissa palkka määräytyy osittain työhön käytetyn ajan ja osittain työnsuorituksen perusteella. Tällaisissa töissä sovelletaan soveltuvin osin tämän pykälän 2-4 momenttien määräyksiä. Työnsuorituksen vastatessa normaalia urakkatyövauhtia, tulee ansion nousta 20 % sen palkkaryhmän vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi, johon kysymyksessä oleva työ sopimuksen liitteen mukaisesti luetaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Työn- ja aikatutkimukset

1. Sopimuspuolet toteavat, että työpaikoilla järjestettävät työn- ja aikatutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkoittavat paitsi työntulosta myös työntekijäin ansioiden parantamista, mutta toteavat samalla, etteivät niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä saa aiheuttaa työntekijäin ylirasittumista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaalisiin palkkatuloihinsa.

2. Työntutkimusten tavoitteena on työmenetelmien kehittämisen lisäksi löytää oikeudenmukainen perusta palkkojen määrittelylle. Työn mittaus on suoritettava määrättyä työmenetelmää ja todellisia olosuhteita vastaavasti, ottamalla huomioon kaikki työaikaan vaikuttavat tekijät.

Tämä edellyttää työntutkimusta suorittavalta henkilökunnalta hyvää tutkimustekniikan hallitsemista ja ammattitaitoa.

3. Työntekijäin ammatillisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä.

4. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattijärjestön Keskusjärjestön välistä rationalisointisopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jossakin tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja Työntekijäin välillä on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin tai työpaikan asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Ellei yksimielisyyteen päästä, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet joista sopimuspuolten kesken edellä 1 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, ja jotka työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluvat työtuomioistuimessa käsiteltäviin tapauksiin, jätetään työtuomioistuimen ratkaistaviksi sanotun lain säätämässä laajuudessa ja järjestyksessä.

3. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen samoin kuin joukkoirtisanomiseen tai irtisanoutumiseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samassa tarkoituksessa on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa rationalisointisopimuksessa määrätään muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. kohta

Suoritettavista tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava luottamusmiehille seka niille työntekijöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat. Luottamusmiehille on annettava tilaisuus tutustua tutkimuksen pohjana olleeseen aineistoon ja tutkimuksen tulokseen. Tiedottamisessa noudatetaan niitä periaatteita, joista on sovittu allekirjoittajajärjestöjen välisessä 1.7.1971 voimaan tulleessa tiedottamissopimuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. kohta

Liikeaikatutkimuksia käytettäessä annetaan työntekijäin esityksen perusteella nimetyille henkilöille mahdollisuus järjestelmälliseen koulutukseen, jotta tutkimusaineistoon paneutuminen olisi käytännössä mahdollista Tutkimustuloksen käyttämiseen palkkauksessa ja siitä tehtävään sopimukseen sekä töiden keskinäisen vaativuuden riittävän tarkkaan ja järjestelmälliseen määrittämiseen on liittotasolla työmarkkinajärjestöjen kesken kiinnitettävä huomiota.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Auran Kenkätehdas Oy on velvollinen maksamaan työntekijöilleen 19.11. ja 20.11.1973 suoritetusta suorituspalkkatyöstä parimäärän valmistuksen perusteella tulevan palkan ja että työnantaja on velvollinen maksamaan tuntityöstä työnantajan ja työntekijäin keskinäiseen sopimukseen perustuvat henkilökohtaiset tuntipalkat. Lisäksi Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut Auran Kenkätehdas Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Jutun suullisessa käsittelyssä Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on lisännyt Auran Kenkätehdas Oy:n paitsi edellä tarkoitetulla menettelyllään myös menettelemällä rationalisointisopimuksen vastaisesti rikkoneen tietensä työehtosopimusta.

Mitä vaatimukseen henkilökohtaisista tuntipalkoista tuntityössä tuli, niin juuri tämä palkka oli maksettu mainituilta marraskuun 19 ja 20 päivältä. Sen sijaan mikäli tarkoitettiin myöhempää aikaa, niin leikkuuosastolla oli 26.11.1973 jo siirrytty uuden sesongin mukaisiin töihin ja maksettu työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka tuntityössä. Tälle menettelylle oli useitakin syitä. Vanhan sesongin aikainen työ siihen liittyvine palkkausjärjestelmineen oli tällä osastolla lakannut. Henkilökohtaiset tuntipalkat oli sovittu vain vanhan palkkausjärjestelmän mukaisia töitä silmällä pitäen. Työehtosopimus ei myöskään edellyttänyt henkilökohtaisten tuntipalkkojen pysyttämistä, jos ne ylittivät työehtosopimuksen mukaiset vähimmäistuntipalkat. Edelleen työntekijät olivat 26.11.1973 jarruttaneet työtä. Niiden 4:n tunnin aikana, minkä työntekijät olivat työskennelleet, he nimittäin olivat valmistaneet vain 223 paria kenkiä, kun työskentely urakkavauhdilla olisi tuottanut 750-800 paria 8:ssa tunnissa.

Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto on jutun suullisessa käsittelyssä vielä huomauttanut, ettei Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton vastakanteessa esitetystä vahvistusvaatimuksesta ollut käyty työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja. Tutkimisen edellytyksiä ei ollut myöskään vasta jutun suullisessa käsittelyssä esitetyillä vaatimuksilla. Näillä perusteilla Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut vastakanteessa esitettyjen vaatimusten jättämistä tutkimatta, ja jos kanne joltain osin voitaisiin tutkia, sen hylkäämistä.

Auran Kenkätehdas Oy on osaltaan yhtynyt Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton vastineessa lausuttuun.

Turun Kumi- Salkku- ja Nahkatyöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutut. Mitä ensin tulee Kumija Nahkatyöväen Liiton vastakanteeseen siltä osin kuin siinä on esitetty vaatimuksia työnantajan rationalisointisopimuksen vastaiseksi väitetyn menettelyn johdosta, työtuomioistuin jättää nämä vaatimukset työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n nojalla vasta jutun suullisessa käsittelyssä esitettyinä tutkimatta. Kun Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton vastakanteessa esitetyistä vahvistusvaatimuksista, jotka koskevat työntekijöille marraskuun 19 ja 20 päivältä 1973 tehdystä työstä maksettavan palkan määrää, samoin kuin siitäkään vaatimuksesta, joka koskee työntekijäin henkilökohtaisen tuntipalkan määrää tuntityössä 20.11.1973 jälkeen, ei ole näytetty käydyn työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja eikä edes väitetty, että neuvottelun tapahtumatta jääminen ei johtuisi Kumi- ja Nahkatyöväen Liitosta, työtuomioistuin jättää työtuomioistuimesta annetun lain 10 §:n nojalla tutkimatta myös tätä koskevat kannevaatimukset.

Tutkiessaan jutut muutoin työtuomioistuin katsoo käyneen selville, että sen jälkeen kun Auran Kenkätehdas Oy:ssä oli sesongin vaihtumisen yhteydessä marraskuussa 1973 työnantajan taholta irtisanottu siihen saakka noudatettu palkkausjärjestelmä ja ehdotettu siirryttäväksi uuteen urakkahinnoittelujärjestelmään, tehtaan työntekijät, jotka muodostavat Turun Kumi- Salkku- ja Nahkatyöväen ammattiosaston jäsenkunnan enemmistön, ja heidän joukossaan ammattiosaston sihteeri ovat vastalauseena uudelle hinnoittelulle ja katsoen sen loukkaavan paikallisesti noudatettua hinnoittelusopimusta toimeenpanneet Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton kanteessa tarkoitetut lakot, jotka näin ollen ovat muodostaneet työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Auran Kenkätehdas Oy:tä ja Kenkäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun KumiSalkku- ja Nahkatyöväen ammattiosaston maksamaan Kenkäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2000 markkaa. Asian laatuun katsoen saa Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto samoin kuin Auran Kenkätehdas Oy itse kärsiä kulunsa asiassa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Vihma, Heiniö, Nordström, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.