Labor court dismissed union strike over external labor rules, ruling collective agreement prevails over administrative orders.

Ulkopuolisen työvoiman käytöstä oli sovittu sitä koskevassa työehtosopimuksessa. Sähköurakoitsijoita suhteessa sähkölaitoksiin velvoittavissa urakoitsijamääräyksissä taas määrättiin muun muassa, että urakoitsija sai urakoitsijaoikeuksiensa puitteissa teettää työtä vain suoranaisessa palveluksessaan olevilla henkilöillä. Asianosaisten välinen erimielisyys siitä, oliko riitakysymykseen ollut sovellettava työehtosopimusta, olisi voitu saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua neuvottelumenettelyä käyttäen. Työntekijäliiton toimeenpanema lakko kohdistui ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimukseen. Liiton maksettavan hyvityssakon määrissä otettu huomioon, että työnantajaliitto oli osaltaan vaikuttanut tilanteen kärjistymiseen huolehtimatta siitä, että asiasta olisi aikaisemmassa vaiheessa neuvoteltu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Asianosaiset: Sähkötyönantajain Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

KESKUSLIITTOJEN SEKÄ TÄMÄN TYÖEHTOSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN VÄLISET SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen ja tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä solmittuja erillisiä sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖRAUHAVELVOITE

1) Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

2) Niin kauan kuin 21 §:ssä mainittuja neuvotteluja käydään tai erimielisyyden aiheuttanut asia on 21 §:ssä mainittujen elinten ratkaistavana, ei asian johdosta saa julistaa lakkoa, saartoa tai työsulkua, työntekijän työsuhdetta katkaista, eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

X NEUVOTTELUJÄRJESTYS

21 §

ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN

1) Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä tai sille läheisestä asiasta samoin kuin työehtosopimuksen liitteinä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies.

Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta liittojen ratkaistavaksi.

Erimielisyydestä on tällöin laadittava yhteinen muistio, jossa osapuolten tulee esittää oma kantansa asiasta ja käsityksenä erimielisyyden syystä.

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneille liitoille, samoin kuin paikallisille osapuolille on annettava muistiosta oma kappaleensa.

2) Liittojen välisestä neuvottelujärjestyksestä on määrätty yleisten määräysten 1. ja 2. kohdissa.

3) Jos liitot eivät pääse sovintoon 2) -kohdan edellyttämää neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimelle.

4) Sellaiset liittojen väliset erimielisyydet, jotka työtuomioistuin on katsonut lankeavan tuomiovaltansa ulkopuolelle, ratkaistaan välimiesmenettelyä käyttäen siinä järjestyksessä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.

5) Kumpikin sopijapuoli sekä niiden jäsenet pidättäytyvät tätä työehtosopimusta koskevista oikeudellisista toimenpiteistä toisiaan vastaan, kunnes tässä pykälässä sovittu liittojen välinen neuvottelujärjestys on toteutettu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöstä taas määrätään muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleistä

Yhteiskunnan nopea kehittyminen, kiristyvä kilpailu, siitä johtuva erikoistuminen, koneellistuminen ja automaatio lisäävät jatkuvasti yrityksen tarvetta käyttää ulkopuolisten palveluksia. Se vaatii yritystä sopeutumaan kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen ja riittävän joustavasti muuttamaan entisiä toimintoja. Tällaista kehitystä ei ole syytä estää, sillä se heikentäisi yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä ja siten vaikeuttaisi sen palveluksessa olevien asemaa.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö sähköasennusalan yrityksissä perustuu kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä omalla työvoimalla ja oman työnjohdon valvonnassa. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä hankinnaksi, alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Kun nyt esillä olevat ongelmat eivät vaadi eron tekemistä edellämainittujen sopimusten välillä kutsutaan kaikkea edellämainittua vieraan työvoiman käyttöä jäljempänä alihankinnaksi, tehtävän antajaa alihankinnan antajaksi ja tehtävän saajaa alihankkijaksi.

Ulkopuolisten palvelusten mahdollisesta lisäämisestä aiheutuvien ristiriitojen välttämiseksi ovat allekirjoittaneet liitot tehneet seuraavan sopimuksen:

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus

Edellä esitetyillä perusteilla allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että ulkopuolista työvoimaa käytettäessä noudatetaan seuraavia periaatteita ja menettelytapoja:

1 §

Sopijapuolet toteavat, että sähköasennusalan yritykset ovat jo aikaisemminkin käyttäneet ulkopuolista työvoimaa sellaisten tehtävien suorittamiseen, joihin yrityksillä itsellään ei ole ollut joko taloudellisia tai yrityksen muun toiminnan kannalta perusteltuja edellytyksiä.

Tällä sopimuksella ei estetä ulkopuolisen työvoiman käyttöä silloin kun se yrityksen toiminnan ja hoitamisen kannalta on perusteltua.

2 §

Mikäli alihankkija ei ole Suomen Työnantajain Keskusliiton tai Liiketyönantajain Keskusliiton jäsen, valtio, kunta tai kaupunki, otetaan alihankintasopimukseen kohta, johon merkitään mitä työehtosopimusta alihankkija työntekijöihinsä soveltaa.

3 §

Yrityksen pääluottamusmiehelle on pyydettäessä selvitettävä ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset, siten, kuin liittojen välillä solmitussa luottamusmiessopimuksessa on mainittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sähkötyönantajain Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli 24.10.1973 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut aloittavansa lakon kantajaliittoon jäsenenä kuuluvan Savonlinnassa ja Kuopiossa sähköurakoitsijatoimintaa harjoittavan Radioapu T:mi E. O. Hämäläisen kaikilla työmailla 12.11.1973 alkaen kello 7.00. Lakko oli sitten jatkunut 4.12.1973 saakka. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli ryhtynyt tähän työehtosopimuslain vastaiseen painostustoimenpiteeseen pakottaakseen sanotun liikkeen lopettamaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan sopimukseen perustuvan yhteistyön eräiden aliurakoitsijoiden kanssa ja siirtämään mainitut työt yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden tehtäväksi. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto itse oli tosin väittänyt toimenpiteen aiheutuneen siitä, että työnantaja olisi rikkonut sähkölaitosten urakoitsijamääräyksiä, eikä kohdistuneen työehtosopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.1 Määritelmiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sähkölaitoksen urakoitsijalla tarkoitetaan näissä määräyksissä kaupparekisteriin otettua ja elinkeinotoimikelpoista toiminimeä tai elinkeinotoimikelpoista henkilöä, joka ammattimaisesti suorittaa sähköjohtimien ja -laitteiden asennustöitä samoin kuin niiden korjaus- ja muutostöitä ja jonka (ko. johtimiin ja laitteisiin) energiaa jakava sähkölaitos tai Sähköntarkastuslaitos on tällaiseen työhön hyväksynyt.

2.1 Urakoitsijoiden ryhmitys ja oikeudet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2.2 Urakoitsijoiden pätevyysvaatimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2.3 Urakoitsijaoikeuksien myöntäminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Urakoitsijaoikeudet myönnetään kirjallisesta hakemuksesta kaupparekisteriin otetulle ja elinkeinotoimikelpoiselle toiminimelle tai elinkeinotoimikelpoiselle yksityiselle henkilölle. Kun oikeudet myönnetään toiminimelle on silla oltava vakituisessa palveluksessa pätevyysvaatimukset täyttävä sähkötöiden vastaava johtaja, joka harjoittaa tätä tointa pääammattinaan. Yksityiselle henkilölle oikeuksia myönnettäessä hänen on täytettävä samat pätevyysvaatimukset A ja B- ryhmän yleisurakoitsijaoikeudet myönnetään vain toiminimelle.

Sähkölaitoksen hallinto tai Sähkötarkastuslaitos myöntää vakituiset urakoitsijaoikeudet joko määräajaksi tai toistaiseksi. Määrättyyn työhön voidaan myöntää tilapäinen urakoitsijaoikeus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2.4 Urakoitsijan velvollisuudet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan Sähkölaitokselle heti, kun huomaa, että asennustöitä tekee henkilö, jolla ei ole urakoitsijaoikeuksia tai joka ei ole urakoitsijaliikkeen palveluksessa.

Urakoitsijaoikeuksiensa puitteissa urakoitsija saa teettää työtä vain suoranaisessa palveluksessaan olevilla henkiloilla, ellei sähkölaitoksen kanssa ole toisin sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Määräyksistä siis selvisi, että urakoitsijatoiminta oli säädelty erittäin yksityiskohtaisesti niin ammattipätevyyden, lupajärjestelmän ja työvoiman käytönkin suhteen, mikä oli välttämätöntä sähkön käyttö- ja ympäristöturvallisuuden toteuttamiseksi. Käytännössä sähkölaitoksen ja urakoitsijan välinen toimilupasuhde toteutettiin ja vahvistettiin käyttämällä Sähkölaitosyhdistyksen käyttämää kaavaketta.

Kun siis Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ei ollut syyllistynyt työehtosopimuslain taikka työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn, liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa asianosaisten välisen työehtosopimuksen liitteenä olevassa sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöstä sovitun niistä periaatteista ja menettelytavoista, joita noudatetaan ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Sähköurakoitsijoita suhteessa sähkölaitoksiin velvoittavissa urakoitsijamääräyksissä taas määrätään muun ohessa, että urakoitsija saa urakoitsijaoikeuksiensa puitteissa teettää työtä vain suoranaisessa palveluksessaan olevilla henkilöillä, ellei sähkölaitoksen kanssa ole toisin sovittu.

Näillä perusteilla ja työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton maksamaan Sähkötyönantajain Liitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa ja korvaamaan tämän liiton oikeudenkäyntikulut 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Lappalainen, Heiniö, Riski, Hyppönen, ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.