Labour court dismisses union strike threat against civil servants as illegal under public service agreement law.

Aiotulla työtaistelulla olisi pyritty vaikuttamaan virkakoneiston järjestelyyn ja virkojen lakkauttamiseen ja sellaiseen virkavapauteen, josta ei saatu sopia. Aiottu lakko oli näin ollen kielletty, eikä virkamiesyhdistys saanut ryhtyi sellaiseen työtaisteluun, vaan oli velvollinen valvomaan, että myös sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet siitä pidättäytyivät.

Yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuului virkamiesten etujen valvominen virkasuhteissa tai niihin verrattavissa palvelussuhteissa, pidettiin virkaehtosopimuslaissa tarkoitettuna virkamiesyhdistyksenä; ei vaadittu, että mainittu virkamiesten etujen valvominen olisi yhdistyksen ainoana varsinaisena tarkoituksena.

Yhdistys, jota vastaan vaatimukset tehtiin, vastasi itse kanteeseen, jossa esitettiin vaatimuksia virkaehtosopimuslain sellaisten säännösten nojalla, joissa tarkoitetut velvollisuudet olivat riippumattomia virkaehtosopimuksen olemassaolosta.

Vasta jutun suullisessa käsittelyssä esitetty vaatimus jätetty tutkimatta.

Asianosaiset: Valtiovarainministeriö Suomen Konepäällystöliitto - Finlands Maskinbefälsförbund r.y. ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y.

RATKAISU

Suomen Konepäällystöliiton esittämä työtaisteluuhka oli virkaehtosopimuslain 2 ja 8 §:n mukaan lainvastainen, koska sillä pyrittiin vaikuttamaan työnantajan määrättäviin asioihin, joita virkojen lakkauttaminen ja virastojen järjestysmuodon perusteet tyypillisesti olivat. Saadun tiedon mukaan oli Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto eli STTK antanut Suomen Konepäällystöliitolle lakkoluvan rikkoen täten virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen velvollisuutensa.

Sanotuilla perusteilla ja koska Suomen Konepäällystöliitto ei ollut käydyistä neuvotteluista huolimatta suostunut peruuttamaan työtaisteluuhkaa, valtiovarainministeriö on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei Suomen Konepäällystöliitto valtion virkaehtosopimuslain mukaan ole oikeutettu ryhtymään työtaistelutoimenpiteisiin puheena olevassa asiassa ja että STTK on velvollinen valvomaan, ettei sen alayhdistys toimi kerrotulla virkaehtosopimuslain vastaisella tavalla. Lisäksi valtiovarainministeriö on vaatinut sanottujen yhdistysten tuomitsemista yhteisvastuullisesti suorittamaan valtiolle hyvityssakkoa 50 000 markkaa, jos lakko alkaa, sekä yhteisvastuullisesti korvaamaan asiassa valtiolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanteen johdosta Suomen Konepäällystöliitto on ensin lausunut, ettei se ollut valtion virkaehtosopimuslain mukainen virkaehtosopimukseen osallinen taikka sidottu yhdistys. Virkaehtosopimuslain valmistelutöistäkin kävi ilmi, ettei lakia ollut tarkoitettu koskemaan Suomen Konepäällystöliiton kaltaisia yhdistyksiä, vaan niitä, jotka toimivat yksinomaan julkisella sektorilla. Suomen Konepäällystöliitto oli muodollisestikin virkaehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella. Nyt kysymyksessä oleva merenkulkulaitoksen aluksilla palveleva konepäällystö oli kyllä virkasuhteessa valtioon, ja liitto oli siten myös heidän etujaan ajava työmarkkinajärjestö. Suomen Konepäällystöliiton säännöistä selvisi kuitenkin, ettei se ollut virkaehtosopimuslain mukainen virkamiesyhdistys. Näillä perusteilla ja ottaen myös huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 11 a §:n säännökset Suomen Konepäällystöliitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta.

STTK osaltaan on kanteen johdosta katsonut, ettei se ollut asiassa oikea vastaaja. Se tosin oli valtion virkaehtosopimuslain mukainen virkamiesyhdistys ja tehnyt valtion työmarkkinalaitoksen kanssa pöytäkirjan siitä menettelystä, jota noudatetaan neuvoteltaessa valtion teknillisten virkamiesten palvelussuhteita koskevista ehdoista. Valtion Teknillisten Virkamiesten Keskusliitto oli nimittäin ainoa STTK:n jäsenyhdistyksistä, joka voi olla osallinen taikka sidottu virkaehtosopimuksiin. Kun siis STTK ei ollut virkaehtosopimukseen osallinen eikä sidottu eikä edes suostujayhdistys, se on vaatinut myös kanteen jättämistä tutkimatta omalta osaltaan.

Lakko koskisi lakkoilmoituksen mukaan jäänmurtajien pääkoneiden pysäyttämistä, joten harkittava oli, oliko se siinäkään suhteessa virkaehtosopimuslain mukainen vai pikemminkin lainvastainen osittainen lakko.

Myös vastaajat ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Edellä mainituissa Suomen Konepäällystöliiton säännöissä sanotaan muun ohessa:

Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Liiton tarkoitus on konepäällystö- ja konemestariyhdistystensä kautta koota konemestarikuntaan kuuluvat henkilöt yhteistoimintaan, jonka avulla pyritään kohottamaan heidän yhteiskunnallista asemaansa ja ammatillista sivistystään sekä edistämään heidän sosiaalisia, taloudellisia ja ammatillisia etujaan.

Tarkoituksensa saavuttamiseksi liiton tehtävä on:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Edustaa konemestarikuntaa suhteissa virastoihin, viranomaisiin sekä työnantajiin ja näiden järjestöihin samoinkuin kaikkialla siellä, missä on välttämätöntä ja toivottavaa esittää konemestarikunnan kanta ja käsitys.

3. Avustaa ja tukea jäsenyhdistyksiä niiden toimiessa jäsentensä työ- ja palkkausolojen parantamiseksi sekä konemestareita koskevan lainsäädännön noudattamiseksi ja kehittämiseksi. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellisestä ilmenevin osin työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Suomen Konepäällystöliitto on ilmoittanut aloittavansa kanteessa mainitun, helmikuun 1 päivään sittemmin lykätyn lakon tukeakseen vaatimuksiaan merenkulkulaitoksen konepäällystön virkasuhteiden muuttamisesta työsopimussuhteiksi, osittain sillä tavalla, että asianomaisille virkamiehille annettaisiin virkavapautta tehtäviensä hoitamiseksi työsuhteessa. STTK:n liittohallitus on antanut aiotulle lakolle luvan ottaen kokouksensa pöytäkirjaan luvalle kuitenkin sen edellytyksen, että työtaistelu toimeenpannaan laillisessa järjestyksessä huomioon ottaen virkaehtosopimuslain määräykset työtaistelun sallittavuudesta.

Työtuomioistuin toteaa, että aiotulla työtaistelulla pyrittäisiin vaikuttamaan tällä hetkellä virkasuhteessa olevien henkilöiden palvelussuhteisiin valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuilta kohdin eli virkakoneiston järjestelyyn ja virkojen lakkauttamiseen, niin myös sellaiseen virkavapauteen, josta saman pykälän 3 momentin 1 kohdan mukaan ei saa sopia. Näin ollen on aiottu lakko valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan kielletty. Virkamiesyhdistys ei sanotun säännöksen ja valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin ja 19 §:n 2 momentin mukaan saa ryhtyä sellaiseen työtaisteluun, vaan on velvollinen valvomaan, että myös sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet niistä pidättäytyvät.

Sääntöjensä 2 §:n mukaan Suomen Konepäällystöliiton tarkoituksena on muun muassa edistää konemestarikunnan sosiaalisia, taloudellisia ja ammatillisia etuja, ja tätä tarkoitustaan yhdistys on pyrkinyt toteuttamaan myös muun muassa nyt kysymyksessä olevien, tällä hetkellä virkasuhteessa olevien henkilöiden osalta. Valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan virkamiesyhdistyksenä pidetään rekisteröityä yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu virkamiesten etujen valvominen virkasuhteissa tai niihin verrattavissa palvelussuhteissa - ei siis vaadita, että mainittu virkamiesten etujen valvominen olisi yhdistyksen ainoana varsinaisena tarkoituksena. Näin ollen on Suomen Konepäällystöliittoa työtuomioistuimen mielestä pidettävä valtion virkaehtosopimuslaissa tarkoitettuna virkamiesyhdistyksenä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen sen tutkituilta osin hyväksyen selittää, ettei Suomen Konepäällystöliitto saa valtion virkaehtosopimuslain mukaan ryhtyä nyt kysymyksessä olevassa asiassa työtaistelutoimenpiteisiin ja että STTK on velvollinen valvomaan, ettei sen alayhdistys menettele mainitulla tavalla.

Jutun laatuun nähden saa valtiovarainministeriö kuitenkin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Lappalainen, Svartström, Ahtola, Riski, Hyppönen, Kaski ja Tuokko.

Tuomio oli yksimielinen.