Labour court dismisses union claims against employer for breach of trust agreement and allows damages for wrongful dismissal.

Vaikka yhtiön sivukonttorin toiminta oli työntekijäin lomauttamisia aiheuttaneesta töiden vähentymisestä huolimatta edelleen jatkunut, ei sen luottamusmiehelle ollut varattu hänen lomauttamisensa ja irtisanomisensa yhteydessä mahdollisuutta saada sivukonttorissa mitään työtä. Myöskään ei ollut väitettykään, että yhtiö olisi luottamusmiessopimuksen edellyttämin tavoin pyrkinyt saamaan yhteisesti todettavaksi, ettei pääluottamusmiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Yhtiön selitetty luottamusmiehen kerrotuin tavoin lomauttaessaan ja irtisanoessaan menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Yhtiö velvoitettu vahingonkorvauksen suorittamiseen ja maksamaan lisäksi luottamusmiehelle ennakkoilmoitusajan palkka.

Kanne jätetty tutkimatta työehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottua työnantajaa vastaan ajettuna. Samoin kannevaatimus, joka koski odotusajan palkkaa jätetty tutkimatta koskei vaatimusta ollut perustettu työehtosopimuksen määräyksiin, vaan työsopimuslain säännöksiin.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Sähkötyönantajain Liitto r.y. ja Vuorenmaa Oy

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 30.12.1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

IX LUOTTAMUSMIEHET

20 § Luottamusmiehen tehtävät

Liittojen kesken on solmittu erityinen luottamusmiessopimus, joka on tämän työehtosopimuksen liitteenä n:o 7.

X NEUVOTTELUJÄRJESTYS

21 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1) Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä tai sille läheisestä asiasta, samoin kuin työehtosopimuksen liitteinä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies.

Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta liittojen ratkaistavaksi.

Erimielisyydestä on tällöin laadittava yhteinen muistio, jossa osapuolten tulee esittää oma kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syystä.

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneille liitoille, samoinkuin paikallisille osapuolille on annettava muistiosta oma kappaleensa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3) Jos liitot eivät pääse sovintoon 2)-kohdan edellyttämää neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimelle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä tarkoitetussa 2.1.1970 tehdyssä luottamusmiessopimuksessa taas on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6. kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

5. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus hänen työsuhteensa päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

6. Pääluottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös sille ammattiosastolle, joka pääluottamusmiehen on valinnut. Ennakkoilmoituksesta työosaston luottamusmiehelle annetaan tieto pääluottamusmiehelle. Edellä mainitut ennakkoilmoitusmääräykset eivät kuitenkaan koske tapauksia joissa työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan luottamusmiehen työsopimuksen taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanomissuojasopimuksessa, joka asianosaisliittojen kesken on tehty 25.2.1966, on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuorenmaa Oy oli siis ensin lomauttanut ja sitten irtisanonut Riskun vuonna 1972 työehtosopimuksen vastaisesti. Risku ei myöskään ollut saanut hyväkseen sopimuksen edellyttämää kolmen viikon irtisanomisaikaa vastaavaa ennakkoilmoitusaikaa, vaan vain kolmen päivän ennakkoilmoitusajan. Tältä osin oli työnantaja velvollinen suorittamaan Riskulle 12 päivän eli 96 tunnin palkan eli vuoden 1971 keskituntiansion mukaan laskettuna yhteensä 617,28 markkaa, minkä ohella Riskulle kuului työsopimuslain 22 §:n 5 momentin nojalla kuudelta päivältä ns. odotusajan palkka eli 48 tunnin palkka yhteensä 308,64 markkaa. Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan 4 kappaleen mukaisena korvauksena työnantaja oli lisäksi velvollinen suorittamaan Riskulle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Kuukausipalkaksi saatiin keskituntiansion mukaan laskettuna 1 105,96 markkaa ja kuuden kuukauden palkaksi pyöristettynä 6 600 markkaa.

Sanotuilla perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Vuorenmaa Oy edellä selostetussa tapauksessa on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Lisäksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Vuorenmaa Oy:n velvoittamista suorittamaan Sakari Riskulle sanotut korvaukset eli irtisanomisajan palkkana 617,28 markkaa, odotusajan palkkana 308,64 markkaa ja vahingonkorvauksena 6 600 markkaa.

Mitä esitettyihin korvausvaatimuksiin tuli, Vuorenmaa Oy oli luvannut suorittaa Riskulle saamatta jääneen osan ennakkoilmoitusajan palkasta ennen pakkolomautusta. Kanteessa esitetty vaatimus kuuden päivän odotusajan palkasta oli sen sijaan perusteeton eikä kuulunut työtuomioistuimen käsiteltäviin. Mitä vaatimukseen kuuden kuukauden palkan määräisen vahingonkorvauksen saamisesta tuli, Riskun lomautuksesta oli ilmoitettu työvoimaviranomaisille, ja Riskulla oli ollut mahdollisuus saada työttömyyskorvausta sekä kunnalta että kantajaliitolta mitkä korvaukset irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaisesti oli otettava huomioon mahdollisen korvauksen määrässä.

Kun siis Vuorenmaa Oy ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, Sähkötyönantajain Liitto on kirjallisessa vastineessaan vaatinut kanteen hylkäämistä paitsi siltä osin kuin se koskee edellä mainittua ennakkoilmoitusajan palkkaa ja jutun suullisessa käsittelyssä ilmoittanut lisäksi katsovansa, ettei oikea seuraamus ennakkoilmoituksen laiminlyömisestä ole palkanmaksuvelvollisuus kysymyksessä olevalta ajalta.

Vuorenmaa Oy on vastineessaan yhtynyt Sähkötyönantajain Liiton lausumaan lisäten vielä, että jo ennen Riskun lomautusilmoitusta yhtiön palveluksesta oli lomautettu asentaja Tihveräinen ja heti tämän jälkeen asentaja Kautonen sekä maaliskuussa 1972 asentaja Nännimäinen. Näiden kaikkien asentajien ammattitaito oli tuntuvasti Riskun ammattitaitoa parempi. Tapausta arvosteltaessa oli otettava huomioon, ettei luottamusmiestä voida loppuun saakka pitää työssä töiden vähetessä sellaisissakin olosuhteissa, joissa luottamusmiehen kokemus ja työtaito eivät riitä tarjottavana oleviin tehtäviin. Tällainen menettely tulisi herättämään työntekijöissä katkeruutta, kun sitä sovellettaisiin pätevämpien työntekijäin vahingoksi. Riskun lomautuksen aikana ei ollut ollut saatavissa sellaista työtä, jota tämä olisi kyennyt suorittamaan.

Sanotuilla perusteilla Vuorenmaa Oy on omalta osaltaan vaatinut sitä vastaan esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska työtuomioistuimessa vireille pantuun kanteeseen työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 3 momentin mukaan vastaa muissa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavissa tapauksissa työehtosopimukseen osallinen, sopijapuoli eikä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ole väittänyt Vuorenmaa Oy:n tietensä rikkoneen työehtosopimusta, työtuomioistuin jättää kanteen sanottua yhtiötä vastaan ajettuna tutkimatta Kun odotuspäivien palkkaa koskevaa vaatimusta ei ole perustettu työehtosopimuksen määräyksiin, vaan työsopimuslain säännöksiin, työtuomioistuin jättää myös sanotun vaatimuksen työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla tutkimatta.

Mitä ennakkoilmoitusajan palkkaa koskevaan kannevaatimukseen tulee työtuomioistuin toteaa liittojen välillä 17.11.1972 käydyn neuvottelun muistioon merkityn työnantajapuolen todenneen, että Riskulle kuuluu suorittaa se osa ennakkoilmoitusajan palkasta, mitä hän ei ole saanut lukea hyväkseen ennen pakkoloman alkamista. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on myös kirjallisessa vastineessaan ilmoittanut yhtiön luvanneen maksaa Riskulle sanotun ennakkoilmoitusajan palkan. Asianmukaista perustetta sille, miksi yhtiö ei olisi velvollinen maksamaan näin sovituksi ja myönnetyksi tullutta palkkasaamista, ei työtuomioistuimelle ole esitetty.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen sen tutkitulta osalta hyväksyen selittää, että Vuorenmaa Oy on Sakari Riskun kerrotuin tavoin lomauttaessaan ja irtisanoessaan menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 ja 5 kohdan vastaisesti. Tämän ohella työtuomioistuin velvoittaa Vuorenmaa Oy:n suorittamaan Riskulle kanteessa vaadittuna ennakkoilmoitusajan palkkana 617,28 markkaa ja korvauksena luottamusmiessopimuksen vastaisesta lomauttamisesta ja irtisanomisesta kohtuulliseksi harkitut 4500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Vihma, Kaski. Suominen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.