Labor court dismisses union fine for strike over wage disputes where employer also contributed to escalation.

Valmisvaateompelimon työntekijät olivat ryhtyneet työehtosopimuksen palkkausta sekä työn- ja aikatutkimusta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun, johon oli ottanut osaa myös luottamusmies. Sanotun luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi ei katsottu riittäviksi. Ammattiosasto, joka vastasi heidän menettelystään, tuomittu hyvityssakkoon. Hyvityssakon määrässä otettu huomioon, että tilanteen kärjistyminen ja sellaisena pysyminen oli ilmeisesti johtunut myös työnantajapuolesta.

Ompelimon varaluottamusmiehen ei ollut näytetty olleen sellaisessa asemassa, että ammattiosasto olisi vastannut hänen toiminnastaan lakon aikana.

Asianosaiset: Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Tekstiili ja Vaatetustyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 20.5.1973 tehdyssä tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työhön ottaminen ja erottaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä huomioonottaen irtisanomissuojasopimukseen ja lainsäädäntöön sisältyvät rajoitukset sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Urakka- ja sekaurakkapalkka

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

2. Urakkahinnoittelun tulee olla sellainen, että normaalilla urakkatyösuorituksella ansio nousee 15 % korkeammaksi kuin 8 §:n 2. kohdassa mainittu ohjepalkka (urakan ohjepalkka).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. a) Jos jossakin työssä otetaan käytäntöön uusi työmenetelmä taikka suoritetaan käyttö- tai työkoneessa tai tuotteen laadussa muutoksia taikka urakkahinnoittelun perusteissa muusta syystä tapahtuu muutoksia, on uusi urakkahinnoittelu suoritettava noudattaen edellä olevia määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

c) Jos hinnoittelussa toimeenpantu muutos tai uuden laadun hinnoittelu aiheuttaa työpaikalla erimielisyyttä eikä paikallisissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, on molemmilla asiapuolilla oikeus saattaa kysymys työnantaja- ja työntekijäliittojen käsiteltäväksi tämän työehtosopimuksen 25 §:ssä mainitussa järjestyksessä.

Työ tehdään kuitenkin edelleen urakkatyönä työnantajan ilmoittamin urakkahinnoin. Jos tämän pykälän 6. kohdassa mainitussa tutkimuksessa todetaan, ettei urakkahinnoittelu ole tapahtunut 9 § 2. ja 3. kohtien mukaisesti, lasketaan erotus takautuvasti siitä päivästä alkaen, jona uudet tai muutetut urakkahinnat on otettu käytäntöön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Jos jommaltakummalta puolelta vaaditaan tutkimusta urakkahinnoittelun perustaksi edellä 2. kohdan mukaan määrättävän normaalin tuotannon määrän selvittämiseksi, on tällainen tutkimus viipymättä toimeenpantava ja aloitettava mikäli mahdollista viikon kuluessa siitä, kun tätä tarkoittava esitys on tehty. Jos on tehty useampia perusteltuja esityksiä tutkimuksen suorittamisesta, on tutkimukset pyrittävä tekemään siinä järjestyksessä kuin niitä on pyydetty. Milloin urakkatyön hinnoittelu ei perustu suoritettuihin aikatutkimuksiin, voidaan tuotannon määrän toteamiseksi perusteena yleensä käyttää asianomaisen työntekijäryhmän keskimääräistä urakkatyösaavutusta samanlaisessa työssä kolmen kuukauden aikana.

Sopimuspuolet toteavat, että työn- ja aikatutkimukset muodostavat oikeudenmukaisen perusteen urakkahinnoittelulle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

20 § Työn- ja aikatutkimukset

1. Kumpikin sopimuspuoli toteaa, että työpaikoilla järjestettävät työn- ja aikatutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkoittavat paitsi työn tulosta myös työntekijäin ansioiden parantamista, mutta toteaa samalla, etteivät niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä saa aiheuttaa työntekijäin ylirasittamista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaalisiin palkkatuloihinsa.

2. Työntekijäin asianomaisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä.

Liitot pitävät tarpeellisena, että työn- ja aikatutkimusten aiheuttamia mahdollisia uusia työmenetelmiä käytäntöön otettaessa niitä työntekijöille selvitetään.

Sopimuspuolet toteavat työn- ja aikatutkimusten tavoitteena olevan löytää oikeudenmukainen perusta palkkojen määrittelylle. Tavoitteen saavuttamiseksi on pidetty oikeana, että aikatutkimukset ulotetaan kussakin tapauksessa esiintyvien mahdollisuuksien mukaan oikealla työmenetelmällä työskenteleviin keskitason työntekijöihin. Tutkimus on suoritettava todellisia olosuhteita ja työn kulkua vastaavasti ottamalla huomioon ao. työntekijän koko työmäärä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin sisältyy liittojen yhteinen selvitys työn- ja aikatutkimusten suorittamiseen liittyvistä yleisistä menettelyohjeista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä, eikä luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaisissa neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi.

2. Jommankumman liiton esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea aiheetonta viivytystä välttäen.

3. Milloin erimielisyyttä aiheuttava asia työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin eivätkä liittojen väliset neuvottelut ole johtaneet sovintoon, riita-asia on jätettävä työtuomioistuimen ratkaistavaksi siinä järjestyksessä ja laajuudessa kuin sanotussa laissa on säädetty.

4. Turvautuminen työtaisteluun tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksi tässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kun siis työntekijät olivat ryhtyneet työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun ja ammattiosasto laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi, Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Tekstiilityöväen Liiton Finlaysonin osaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kanteeseen vastatessaan Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on lausunut, että kanteessa tarkoitetulla työpaikalla oli pitkään vallinnut erimielisyyttä valmisvaateompelimon eräistä urakkahinnoista. Eräiden töiden kohdalla olivat kappalehinnat alentuneet huolimatta siitä, että työkuva oli pysynyt samana. Tästä aiheutunut ansioiden aleneminen oli hermostuttanut työntekijöitä. Työntekijät olivatkin pyytäneet asiassa neuvotteluja ja esittäneet samanaikaisesti hintojen jäädyttämistä aikaisemmalle tasolle niin, ettei ennen sovittuja neuvotteluja suoritettaisi työntutkimuksia erimielisyyden kohteena olleiden urakkahintojen osalta.

Tekstiilityöväen Liiton Finlaysonin osasto on ollut jutussa kuultavana.

Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Aranto, Vihma, Heiniö, Kaski, Suominen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.