Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1973-90 AI generated

Labor court dismisses claim where collective agreement requires maintaining prior 25% bonus practice during waiting time.

Case Number TT:1973-90
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim regarding the calculation of waiting time pay because the parties failed to negotiate the specific issue of the 25% bonus increase. The court found that while the collective agreement mandated maintaining any existing favorable practice, the prior practice of adding 25% to the base rate was not explicitly defined in the agreement's text. Consequently, the court ruled that the employer was only obligated to continue the established practice of paying the 25% bonus during waiting periods, without mandating a specific calculation method beyond that existing custom.

Legislator headnote

AI generated

Section 19 of the Collective Agreements Act; Section 30 of the Collective Agreements Act: Where a collective agreement stipulates that any existing favorable practice regarding waiting time pay must be maintained, the employer is bound to continue that specific practice, but the agreement does not create new obligations to alter the calculation method if not explicitly agreed upon.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation waiting time pay favorable practice maintenance labor dispute negotiation bonus calculation standard

Cited Legislation

AI generated
Section 10 of the Act on the Labour Court
Section 19 of the Collective Agreements Act
Section 30 of the Collective Agreements Act
AI generated
labour_2002_13
Labor court rules that salary increases take effect from the agreed date, not the next pay period, and orders a fine for failure to supervise.
labour_1982_171
Labor court dismisses union claim that company customarily raised hourly wages per collective agreement guidelines.
labour_2012_96
Labor court dismisses union claim that wage increases must be applied to zero-rate rows in collective agreement.
labour_1982_15
Labor court dismissed union claim that skill premium must rise with general wage increases in collective agreement.
labour_1972_4
Labor court dismisses claim that a late-joining employer must pay retroactive wage increases under collective agreement.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kun yhtiössä seuratun käytännön mukaan häiriöajan palkkana oli maksettava 25 %:lla korotettua palkkaa, ja työehtosopimuksella oli taattu edullisemman käytännön pysyttäminen, ei työehtosopimuksen sanamuoto sallinut määräyksen tulkintaa sillä tavalla, että se sisältäisi vain takuun siitä, ettei odotusajan palkka alentunut. Osapuolten määräykselle antama tarkoitus taas oli jäänyt epämääräiseksi. Yhtiö oli niin ollen velvollinen suorittamaan työntekijöille odotusajan palkkana, milloin odotusaikaa oli myös pidettävä yhtiössä vallinneen käytännön mukaisena häiriöaikana, ohjetuntipalkan 25 %:lla korotettuna.

Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin asiasta ei ollut neuvoteltu.

Asianosaiset: Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y. Vaatetusteollisuusliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 15.4.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

IV TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Aikatyö

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat paikkakuntaluokittain ja palkkaryhmittäin seuraavat:

Paikkakuntaluokka I II III

5. palkkaryhmä 466 445 434

4. " 443 428 415

3. " 428 414 403

2. " 412 400 391

1. " 395 390 381

2. Aikatyössä maksetaan ohjepalkka.

3. Sen mukaan, poikkeavatko työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka työn hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 10 % korkeampi palkka kuin asianomaiselle palkkaryhmälle edellä olevan ohjetuntipalkkataulukon mukaan on maksettava.

Erityisen monipuolisen ammattipätevyyden omaavalle työntekijälle voidaan yksityistapauksittain harkiten suorittaa korkeampaakin palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Suorituspalkkatyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 15 % korkeammaksi kuin 14 §:n 1. kohdassa mainittu ohjepalkka ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Odotusajan palkka ja työn keskeytyminen eräissä tapauksissa

1. Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknillisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi tai muuten työnantajasta riippuvasta syystä, maksetaan työntekijälle odotusajalta henkilökohtaista aikapalkkaa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Mikäli yrityksessä nykyisin sovelletaan työntekijöille edullisempaa käytäntöä odotusajan palkan suhteen, on sitä sopimuskauden aikana edelleen noudatettava, ellei toisin sovita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IX NEUVOTTELUJÄRJESTYS

30 § Työriitaisuuksien sovittelu

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta tai sen rikkomista koskevassa asiassa, mitä erimielisyyttä heidän välisessä neuvottelussa ei saada selvitetyksi, alistetaan erimielisyydet sopijaliittojen välillä ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohessa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Voimassa olevia palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta lukien jonka alkamispäivä sattuu lähimmäksi työehtosopimuksen allekirjoituspäivää, 32 pennillä tunnilta. Ohjetuntipalkkoihin on sisällytetty aikaisempi 10 %:n aikatyölisä ja em. 32 pennin yleiskorotus ja niitä on lisäksi korotettu työehtosopimuksen 14 §:n 3 momentin ns. hyvän miehen lisän supistamista ja ns. ilmatilaa vastaavalla määrällä. 5 ja 6 palkkaryhmät on yhdistetty. Uudet ohjepalkat ovat samalla 18 vuotta täyttäneiden täysin työkykyisten työntekijöiden aikapalkkoja. Lukuunottamatta 15.4.1972 32 pennin yleiskorotuksen maksamista ei uusi työehtosopimus aiheuta muutosta käytännössä oleviin palkkoihin siinä tapauksessa, että nämä täyttävät uuden työehtosopimuksen mukaiset palkat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 ja 15 § Palkkaperusteet ja palkkojen tarkistukset

1. Ohjepalkkojen korotukset muodostuvat: 1) entisestä 10 %:n aikatyölisästä, 2) yleiskorotuksesta, 3) HL-sopimuksen prosentuaalisesta järjestelyvarasta, 4) ns. ilmatilasta ja 5) ns. hyvänmiehenlisien (14 § 3. kohta) supistamisesta 10 %:ksi. Ohjepalkat ovat siis myös vähimmäispalkat 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille. 5. ja 6. palkkaryhmät on yhdistetty.

2. Yleiskorotus

Kaikille työntekijöille (nuoret ja oppilaat mukaanluettuna) maksetaan palkkaustavasta riippumatta 32 pennin suuruinen yleiskorotus sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähimpänä 15.4.1972. Korotus lasketaan 31.3.1972 voimassa olleelle palkalle.

Liitot suosittelevat, että silloin kun teollisuuslaitoksessa noudatetaan toisistaan poikkeavia palkanmaksukausia, maksetaan kaikille työntekijöille korotukset samasta päivästä lukien.

Tarkistus aikatyön kohdalla

Aikatyön palkkojen tulee täyttää kaksi ehtoa:

- ansion tulee nousta vähintään em. yleiskorotuksen verran verrattuna työntekijän ansioon aikatyössä ennen korotuksen voimaansaattamista ja lisäksi

-aikatyöansion tulee täyttää uuden ohjepalkkataulukon mukainen minimiansio (14 §, 16 §)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aikaisemmissa työehtosopimuksissa ei varsinaisesti ollut ollut yksilöityä odotusajan palkan määräystä. Eräillä paikkakunnilla oli kuitenkin noudatettu silloisen työehtosopimuksen 19 §:n 6 kohtaa, joka on ollut myös Piretta Oy:n käytännön pohjana. Paikallisesti syntynyt käytäntö oli kuitenkin ollut yksilöidympi ja poikennut jossain määrin työehtosopimuksesta. Tämä ohjetuntipalkka, joka sanamuodon mukaan olisi voinut olla vuosina 1970-1971 työehtosopimuksen mukainen taulukkopalkka tai henkilökohtainen ohjetuntipalkka hyvänmiehenlisällä korotettuna tai, koska kysymys on itse asiassa aikatyöstä, henkilökohtainen ohjepalkka aikatyössä, joka olisi ollut edellä mainitut palkat lisättynä 10 %:lla, on käytännössä ollut sanotun työehtosopimuksen 19 §:n 6 kohdassa mainittu ohjetuntipalkka.

Vuosina 1970 ja 1971 oli noudatettu silloin voimassa olleen työehtosopimuksen ohjetuntipalkkamääräyksiä, ja kun vuonna 1972 solmitun työehtosopimuksen 14 §:ssä oli todettu uudet taulukko-ohjetuntipalkat, olisikin työnantajan lisättävä tämän työehtosopimuksen ohjetuntipalkkoihin mainittu 25 %:n korotus odotusajan palkkaa laskettaessa.

Kun asiassa ei liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa ollut päästy yksimielisyyteen, Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta toteamaan, että Piretta Oy on huonontanut odotusajan palkan laskemista koskevaa paikallista käytäntöä työehtosopimuksen vastaisesti, sekä vahvistamaan, että Piretta Oy:n olisi tullut maksaa työntekijöilleen odotusajan palkkana vuoden 1972 työehtosopimuksen 14 §:n I ja 3 kohdan mukainen henkilökohtainen ohjetuntipalkka korotettuna 25 % :lla.

Piretta Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja havaitsee, että asianosaisliittojen välisissä neuvotteluissa on käsitelty vain vaatimusta odotusajan palkan maksamiseksi 25 %:lla korotettuna ohjetuntipalkkana, kun taas kannevaatimuksessa on nojauduttu myös työehtosopimuksen 14 §:n 3 kohtaan eli siis vaadittu asianomaisen työntekijän henkilökohtaisen tuntipalkan ottamista korotuksen perusteeksi. Kun riitaisuudesta viimeksi mainitulta osalta ei siis ole neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisesti, työtuomioistuin jättää työtuomioistuimesta annetun lain 10 §:n nojalla kanteen mainitulta osalta tutkimatta.

Jutun muutoin tutkiessaan työtuomioistuin toteaa asianosaisten välisessä vuonna 1972 solmitussa työehtosopimuksessa määrättävän että työntekijälle maksetaan ns. odotusajan palkkana henkilökohtaista aikapalkkaa. Edelleen työehtosopimuksessa on määrätty, että mikäli yrityksessä nykyisin sovelletaan työntekijöille edullisempaa käytäntöä odotusajan palkan suhteen, on sitä sopimuskauden aikana edelleen noudatettava, ellei toisin sovita. Ennen sanotun työehtosopimuksen solmimista on Piretta Oy:ssä työntekijöille yhtiön antaman 1.9.1970 päivätyn tiedotteen mukaisesti "häiriöajalta" maksettu 25 %:n korotus ohjetuntipalkkaan.

Erimielisyys koskee sitä, onko Piretta Oy:n ollut vuoden 1972 työehtosopimuksen voimaantultua maksettava vanhan käytännön nojalla vuoden 1972 sopimuksen mukaisiin ohjetuntipalkkoihin 25 %:n korotus, niin kuin kantajaliitto katsoo työehtosopimuksen edellyttävän, vai onko yhtiö voinut menetellä niin, että työntekijöille ennen sopimuksen solmimista maksettuun ohjetuntipalkkaan 25 %:lla korotettuna on lisätty työehtosopimuksen aikapalkkoihin tehtäväksi määräämä pennimääräinen korotus.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Aranto, Vihma, Sirkiä, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.