Labor court dismisses damages for breach of notice period but awards compensation for unjustified termination under collective agreement.

Työnantaja oli autonkuljettajan työsuhteen päättäessään perustellut menettelyään sillä, että tämä ottamatta ensin yhteyttä työnantajaan oli kuormineen palannut kotiin, kun ei määräpaikassa ollut saanut lastia suunnitelluin tavoin puretuksi. Autonkuljettajan menettelyä ei huomioon ottaen kaikki asiassa selvinneet seikat ja myös sen, ettei hänen ollut edes väitetty aikaisemmin syyllistyneen työvelvollisuuksiensa laiminlyöntiin, voitu pitää irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuna asiallisena irtisanomissyynä, mutta kylläkin korvauksen suuruuteen vaikuttavana tekijänä.

Asiassa kysymys myös siitä, oliko kysymyksessä ollut työsuhteen irtisanominen vaiko sen purkaminen.

Irtisanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen perusteella ei työnantajaa voitu tuomita erikseen sen mukaiseen korvaukseen ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Irtisanomisajan noudattamatta jättämisen taikka ilman asiallista perustetta tapahtuneen irtisanomisen johdosta ei työehtosopimuksissa ollut erikseen määrätty maksettavaksi korvausta vuosilomaetujen menettämisen johdosta. Tuomiossa selitetty, että tällainenkin menetys voidaan ottaa huomioon määrättäessä työntekijälle maksettavan korvauksen suuruutta.

Asiassa kysymys myös siitä, oliko yksityisen työntekijän työsuhteen katkaiseminen neuvottelukysymys.

Neuvotteluvelvollisuuden laiminlyönnistä ei voinut aiheutua työehtosopimuksen tieten rikkomisesta aiheutuvaa hyvityssakkoseuraamusta.

Työnantajaliitto, joka tosin etukäteen ei ollut ollut tietoinen irtisanomisesta, oli jälkeen päin pitänyt työnantajan menettelyä irtisanomissuojasopimuksen mukaisena ja näin osaltaan vaikuttanut siihen, ettei asiassa ollut päästy sopimukseen. Liitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. ja Liikkeenharjoittaja Yrjö Akseli Auramaa

RATKAISU

Autoliikenteen Työnantajayhdistys r.y:n, nyttemmin Autoliikenteen Työnantajaliiton, ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välillä 30.12.1970 tehdyssä tavaralinjaliikenteen automiesten työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

7 § Työsuhteen päättyminen

Työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan, 2 kuukauden koeaikaa lukuunottamatta, molemmin puolin 14 päivän irtisanomisaikaa.

Irtisanomissuojaa koskeva sopimus on allekirjoituspöytäkirjoineen liitetty tähän työehtosopimukseen.

2. Työnantaja ei kuitenkaan lopeta yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta jatkunutta työsuhdetta ilmoittamatta siitä ainakin kaksi viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut keskeytymättä viisi vuotta, vähintään kolme viikkoa ennen sekä jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut 10 vuotta, vähintään neljä viikkoa ennen. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työnantaja on lain mukaan oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

3. Edellisessä kohdassa mainitut määräajat perustuvat ns. ennakkoilmoitusperiaatteeseen eivätkä ole mitään irtisanomisaikoja, joihin voitaisiin soveltaa lainsäädännössä olevia irtisanomisaikaan liittyviä määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Koeajasta on työntekijälle ilmoitettava työsopimusta solmittaessa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuunottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai muutoin lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle työehtosopimuslain 7 §:n mukaisena hyvityssakkoa työsuhteessa noudatettavana olevan irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liitetyssä irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota sopijapuolten välisen työehtosopimuksen ennakkoilmoituksia koskevia määräyksiä eikä sitä sovelleta silloin, kun työnantaja 5 §:ssä mainituin tavoin työsuhdetta päättämättä lomauttaa työntekijän. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää vahingonkorvausvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijäin itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 §

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät sopijapuolet pääse asiasta yksimielisyyteen, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut liikkeenharjoittaja Yrjö Akseli Auramaan tuomitsemista työsopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen 7 ja 24 §:n sekä irtisanomissuojasopimuksen 2 ja 3 §:n tietensä rikkomisesta, jokaisesta erikseen, hyvityssakkoon ja Auramaan velvoittamista suorittamaan Eero Kuttilalle irtisanomisajan palkkana 366 markkaa 40 penniä ja irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n tarkoittamana korvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 4.726 markkaa 56 penniä, ottaen molempien korvausten osalta huomioon myös menetetyt vuosilomakorvausetuudet. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kun irtisanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen seuraamukseksi on sanotun sopimuksen 3 §:ssä määrätty velvollisuus korvauksen maksamiseen, työtuomioistuin jo ennen omaksumaansa saman sopimuskohdan tulkintaa seuraten katsoo, ottaen huomioon työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin säännökset, ettei tuollaisen irtisanomisen perusteella voida siihen syyllistynyttä työnantajaa velvoittaa erikseen maksamaan sanotun säännöksen tarkoittamaa hyvityssakkoa. Irtisanomissuojasopimuksessa tai työehtosopimuksessa ei liioin määrätä sen enempää irtisanomisajan noudattamatta jättämisen kuin ilman asiallista perustetta tapahtuneen irtisanomisen johdosta maksettavaksi erikseen korvausta vuosilomaetujen menettämisen johdosta. Kuitenkin voidaan tällainenkin menetys työtuomioistuimen mielestä ottaa huomioon määrättäessä ilman asiallista perustetta tapahtuneen irtisanomisen johdosta maksettavan korvauksen suuruutta.

Irtisanomisajan palkan maksamiseen tarjoutuminen, minkä palkan vastaanottamisesta työntekijäpuoli on kuitenkin kieltäytynyt, on johtunut Autoliikenteen Työnantajaliiton toimenpiteistä. Auramaa ei ennen irtisanomista ole kysynyt työnantajaliitolta ohjeita eikä liitto muustakaan syystä ole voinut ryhtyä toimenpiteisiin Kuttilan irtisanomisen estämiseksi. Kuitenkin asianosaisliittojen kesken myöhemmin käydyissä neuvotteluissa, jotka ovat koskeneet myös Kuttilan irtisanomisperustetta, työnantajaliitto on ilmoittanut pitävänsä työnantajan menettelyä irtisanomissuojasopimuksen mukaisena ja näin osaltaan vaikuttanut siihen, ettei asiassa ole päästy sopimukseen.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Yrjö Akseli Auramaata vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset, mutta velvoittaa Auramaan maksamaan Eero Emil Kuttilalle irtisanomisajalta suostumuksensa mukaisesti täyden palkan 366 markkaa 40 penniä ja irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena työsopimuksen irtisanomisesta ilman asiallista perustetta 800 markkaa. Edelleen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliiton maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitolle hyvityssakkona valvontavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa. Yrjö Akseli Auramaa ja Autoliikenteen Työnantajaliitto velvoitetaan jutun näin päättyessä yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton oikeudenkäyntikuluista 600 markkaa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi Järvenpää, Svartström, Aranto, Vihma, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.