Labor court dismisses claim for full salary during vacation due to statute of limitations and deduction of prior employer's compensation.

Työehtosopimuksen mukaan oli Radion Sinfoniaorkesterin jäsenillä katsottava olleen oikeus kahden kuukauden vuosilomaan siitä riippumatta, kuinka monena lomanmääräytymisvuoden kuukautena he olivat työskennelleet. Heillä oli työsuhteen kestäessä annettavan vuosiloman koko ajalta oikeus normaaliin kuukausipalkkaansa, josta ei saanut vähentää edellisen työnantajan ehkä maksamaa loman korvausta. Suoritusvaatimus hylätty osin vanhentuneena.

Asianosaiset: Suomen Muusikkojen Liitto r.y. Oy Yleisradio Ab

RATKAISU

Suomen Muusikkojen Liiton ja Oy Yleisradio Ab:n välillä 31.12.1966 tehdyssä orkesterin jäseniä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

9 §

Orkesterin jäsenten vuosiloma on kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti, ja se annetaan kesäkuun ensimmäisen ja elokuun viimeisen päivän rajoittamana aikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä olivat Muusikkojen Liitto ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä käymiensä työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä neuvotelleet myös orkesterin jäsenten vuosilomia koskevan työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta. Asiassa ei kuitenkaan ollut päästy yksimielisyyteen, joten sopimusteksti oli jätetty entisen sisältöiseksi ja asiassa jääty odottamaan työtuomioistuimen ratkaisua.

Työehtosopimuksen vuosilomamääräykset perustuivat Yleisradion palveluksessa olevien henkilöiden työsuhdetta koskevan ohjesäännön määräyksiin, jotka kuuluvat seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § VUOSILOMA

Vuosilomaa annetaan kalenterivuosittain. Sen pituus määräytyy sen mukaan, kuinka kauan henkilö on maaliskuun loppuun mennessä ollut yhtiön palveluksessa.

Vuosiloman pituus on:

1) jos palvelusaika on vähemmän kuin kaksitoista kalenterikuukautta, puolitoista työpäivää jokaiselta lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta, jonka aikana asianomainen on ollut työssä vähintään kuutenatoista päivänä;

2) jos palvelusaika on vähintään kymmenen vuotta, kaksi työpäivää jokaiselta mainitunlaiselta kuukaudelta, kuitenkin vähintään yksi kuukausi, jos asianomainen on ollut työssä kahdentoista sellaisen kuukauden aikana, ja

3) jos palvelusaika on vähintään viisitoista vuotta, 36 työpäivää, edellyttäen työskentelyä kaikkina lomanmääräytymisvuoden kuukausina.

Edellisen momentin määräyksistä poiketaan seuraavissa tapauksissa:

1) yhtiön johtajilla, pääsihteerillä, osasto- ja apulaisosastopäälliköillä, konttoripäälliköllä, diplomi-insinööreillä sekä ohjelmatoimittajilla on puolen vuoden palvelusajan jälkeen lomaa yksi kuukausi ja kymmenen vuoden palvelusajan jälkeen 36 työpäivää;

2) jos henkilön työ on ollut tavallista rasittavampaa tai jos jonkin muun erityisen syyn perusteella voidaan katsoa henkilön olevan lisäloman tarpeessa, on yhtiön johtokunnalla oikeus, mikäli henkilö on täyttänyt 35 ikävuotta ja hänen tehtävänsä voidaan katsoa sen sallivan, myöntää lisälomaa johtokunnan lähemmin määräämänä ajankohtana, ei kuitenkaan pitemmäksi kuin kahden viikon ajaksi;

3) Radio-orkesterin jäsenten ja kapellimestarien sekä Radioteatterin ja Tv-teatterin jäsenten vuosiloma on 36 työpäivää;

4) niissä tapauksissa, joissa henkilön aikaisemman toiminnan voidaan katsoa olevan suoranaiseksi hyödyksi hänen yhtiössä suorittamalleen työlle, johtokunnan valmistelukunta voi kussakin tapauksessa tapahtuvan harkinnan perusteella ottaa hänen vuosilomansa pituutta määrätessään tämän toiminnan huomioon.

20 §

Radio-orkesterin ja Radioteatterin sekä Tv-teatterin jäsenten vuosilomat annetaan kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, nämä päivät mukaan luettuina.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ohjesäännöstä siis selvisi riidatta, että sinfoniaorkesterin jäsenen palkallinen vuosiloma oli 36 työpäivää riippumatta siitä, milloin työsuhde oli alkanut ja myös siitä, mitä työntekijä oli saanut lomakorvauksena edelliseltä työnantajaltaan työsuhteen päätyttyä. Muusikot olivatkin ainakin vuodesta 1947 lähtien saaneet vuosilomapalkan vähentämättömänä. Muusikkojen Liitto oli myös johdonmukaisesti työehtosopimuksen koko voimassaoloajan katsonut, että vuosilomapalkka tuli maksaa vähentämättömänä työsuhteen alkamisajasta riippumatta.

Asiaa arvosteltaessa oli otettava huomioon muusikon työn erikoisluonne. Työ oli harvoin sidottu määrätunteihin päivässä tai muussa ajanjaksossa, mutta edellytti kuitenkin jatkuvaa harjoittelua myös loma-aikoina. Viimeksi sanottu seikka oli yksi tärkeimmistä syistä siihen, että vuosiloman pituus alunperin sovittiin täysimääräiseksi. Työehtosopimuksessa taikka Yleisradion ohjesäännössä ei ollut määräyksiä, joissa vuosilomalain säännösten tapaan lomaoikeus olisi asetettu riippuvaiseksi lomaa edeltäneestä palvelusajasta kysymyksessä olevana lomavuotena.

Sanotuilla perusteilla Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan työehtosopimuksen 9 §:n oikean sisällön olevan, että orkesterin jäsenen vuosiloma on aina kaksi kuukautta ja että lomakorvaus on maksettava koko vuosiloman ajalta täysimääräisenä riippumatta edellisen työsuhteen päättyessä maksetusta lomakorvauksesta. Lisäksi Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut Oy Yleisradio Ab:n velvoittamista maksamaan takaisin Pauli Niroselle häneltä lomakorvauksesta vähennetyt 1.384,24 markkaa 6 %:n korkoineen 1.6.1971 lukien, Olli Kankaalle häneltä vähennetyt 810,55 markkaa 6 %:n korkoineen 1.6.1972 lukien, Pertti Roinilalle 1.638 markkaa 6 %:n korkoineen 1.6.1972 lukien ja Jaakko Vuornokselle 782,40 markkaa 6 %:n korkoineen 1.6.1972 lukien.

Yleisradion palveluksessa olevien henkilöiden työsuhdetta koskevan ohjesäännön 19 §:n 1 momentista kävi selvästi ilmi käytännössä vallinnut vuosilomien ansaitsemisjärjestelmä. 19 §:n 2 momentin mukaan 36 vuorokauden vuosiloman saamisen edellytyksenä oli 15 vuoden palvelus, mistä määräyksestä saman pykälän 3 momentissa oli tehty poikkeus esimerkiksi radio-orkesterin jäsenten kohdalla. Määräyksen kirjoitustavan puutteellisuudesta huolimatta oli ansaitsemisjärjestelmää käytännössä noudatettu edellä kuvatuin tavoin.

Sanotuilla perusteilla Oy Yleisradio Ab on vaatinut kanteen hylkäämistä. Nirosen vuosilomapalkkaa koskevan vaatimuksen osalta Oy Yleisradio Ab on huomauttanut Nirosen oikeuden vuosilomapalkkaan korkoineen joka tapauksessa vanhentuneen.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa asianosaisten välisessä vuodet 1967-1972 voimassa olleessa työehtosopimuksessa määrättävän, että orkesterin jäsenten vuosiloma on kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti ja se annetaan kesäkuun ensimmäisen ja elokuun viimeisen päivän rajoittamana aikana. Määräys oli saman sisältöisenä jo edellisessä, 31.1 2.1 964 solmitussa työehtosopimuksessa. Ennen viimeksi mainittua työehtosopimusta oli orkesterin jäsenten vuosiloma määräytynyt Yleisradion palveluksessa olevien henkilöiden työsuhdetta koskevan, yhtiön antaman ohjesäännön 19 §:n mukaan.

Käytäntö yhtiössä on, sikäli kuin siitä on saatu selvitystä, sekä ennen mainittua ohjesääntöä että sen voimassa ollessa ollut se, että orkesterin jäsen on saanut täysimääräisen palkallisen vuosiloman kesällä silloinkin kun hänen työsuhteensa on alkanut vasta kevätkaudella. Orkesterin jäsenten paikkojen täyttäminen kevätkaudella on kuitenkin ollut harvinaista. Vasta 31.12.1966 tehdyn työehtosopimuksen voimassa ollessa on kanteessa mainituissa tapauksissa ja niiden lisäksi joissakin muissakin menetelty siten, että kevätkauden aikana palvelukseen tulleet orkesterin jäsenet ovat tosin saaneet kahden kuukauden vuosiloman, mutta loma-ajan palkasta on vähennetty edellisen työnantajan samalta lomanmääräytymisvuodelta maksama loman korvaus.

Työtuomioistuin toteaa, että edellä mainitun ohjesäännön 19 §:n 1 momentin mukaan loman pituus määräytyy sen mukaan, kuinka kauan henkilö on maaliskuun loppuun mennessä ollut yhtiön palveluksessa. Tämä sanonta liittyy luontevimmin saman pykälän 2 momentin eri kohtien määräyksiin vähemmän kuin kahdentoista kuukauden, vähintään kymmenen vuoden ja vähintään 15 vuoden palvelusajoista, jotka siis lasketaan maaliskuun loppuun, joskin sanonnan voi katsoa lisäksi viittaavan samojen kohtien määräyksiin työskentelystä lomanmääräytymisvuoden eri kuukausien aikana. Pykälän 3 momentissa määrätään eräistä poikkeuksista 2 momentin määräyksistä. Radio-orkesterin jäsenten ja eräiden muiden toimihenkilöiden vuosilomaksi on 3 momentin 3 kohdassa määrätty 36 työpäivää asettamatta mitään vaatimuksia sen enempää tietystä vähimmäispalvelusajasta kuin työskentelystä lomanmääräytymisvuoden eri kuukausina. Tällaisia vaatimuksia ei liioin sisälly kumpaankaan edellä mainituista työehtosopimuksista.

Asianosaiset ovatkin yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen mukaisen 2 kuukauden vuosiloman saaminen ei edellytä mitään vähimmäispalvelusaikaa. Kun otetaan huomioon edellä selostettu pitkäaikainen käytäntö vuonna 1966 tehdyn työehtosopimuksen voimaantuloon asti samoin kuin ohjesäännön ja työehtosopimusten määräysten edellä käsitelty sisällys, työtuomioistuin katsoo, ettei 2 kuukauden loman saamisen edellytyksenä myöskään ole ansaintaperiaatteen mukainen työskentely tiettyinä lomanmääräytymisvuoden kuukausina. Näin ollen ja kun muutakaan ,laillista perustetta edellisen työnantajan maksaman loman korvauksen vähentämiselle ei ole esitetty, orkesterin jäsenillä on työntekijäin vuosilomasta annetun lain 8 §:n 1 momentin ja 17 §:n 3 momentin mukaan oikeus normaaliin kuukausipalkkaansa koko vuosiloman ajalta.

Kun kanne Pauli Nirosen vuosilomapalkan osalta koskee vuotta 1971 eikä sitä ole pantu vireille vuoden 1972 loppuun mennessä, on Nirosen oikeus vuosilomapalkkaan työntekijäin vuosilomasta annetun lain 16 §:n ja 17 §:n 3 momentin mukaan rauennut. Olli Kankaan, Pertti Roinilan ja Jaakko Vuornoksen osalta ei kanteessa esitettyjä tietoja lomapalkasta tehdyn vähennyksen suuruudesta ja koron laskemisen perusteena olevasta erääntymisajasta ole väitetty virheellisiksi.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Aranto, Vihma, Sirkiä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.