Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1973-83 AI generated

Labor court dismisses union claim that union member's hourly rate must equal previous contract rate upon job change.

Case Number TT:1973-83
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court dismissed the construction workers' union's claim that a union member could not be moved to hourly work at a lower rate than their previous contract rate. The court found the collective agreement's protection against demotion applied only to job changes, not to shifts between project and hourly work where the employee had no knowledge of the lower rate. Consequently, the union failed to prove the employer breached the agreement or neglected its supervisory duties.

Legislator headnote

AI generated

Section 11 of the Collective Agreement on Construction Industry; Section 13 of the Collective Agreement on Construction Industry: The protection against demotion in collective agreements applies only to job changes, not to shifts between project and hourly work where the employee lacks knowledge of the lower rate.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation union member protection job change demotion hourly work rate supervisory duty negligence labor court dismissal construction industry rules

Cited Legislation

AI generated
Section 11 of the Collective Agreement on Construction Industry
Section 13 of the Collective Agreement on Construction Industry
AI generated
labour_1984_43
Labor court dismisses union claims but orders employer to pay union member full hourly rate.
labour_1976_62
Labor court ruled employer illegally cut union rep's wage mid-tenure violating trust agreement.
labour_1978_12
Labor court dismisses union claims for damages regarding a union rep's pay reduction and job transfer. The court finds insufficient evidence of breach. The union failed to prove the contract was time-limited or that the employer violated the agreement. The court ruled in favor of the employer, denying the union's request for compensation. The decision emphasizes the burden of proof on the union. The court held that the employer acted contrary to the agreement. The union's claims were rejected due to lack of evidence. The court dismissed the union's request for damages. The employer was found not liable for the pay cut. The union failed to meet its evidentiary burden. The court upheld the employer's position on the contract terms.
labour_2018_53
Labor court dismissed claim that union rep's career advancement was hindered by lack of training, allowing partial award for contract breach.
labour_1977_65
Labor court dismissed union claim that union representative's pay reduction violated collective agreement rules.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Luottamusmiessopimuksen katsottu edellyttävän, että siirryttäessä urakkatyöstä tuntityöhön ei sitä tuntipalkkaa, jota työntekijään nähden oli aikaisemmin sovellettu, saa alentaa. Kun urakkatyökunnan ja työnantajan välisen sopimuksen tosiasiallisena sisällyksenä oli ollut siirtyminen tekemään urakkasopimuksen piiriin kuuluneita töitä 8 markan tuntipalkalla eikä siis urakkatyönä, luottamusmiehen oli pitänyt voida luottaa siihen, että hänelle oli muodostunut sanotun suuruinen henkilökohtainen tuntipalkka, jota työnantaja ei ollut saanut hänen luottamusmieskautensa aikana alentaa.

Luottamusmiessopimuksen soveltaminen po. tapaukseen katsottu niin tulkinnanvaraiseksi, ettei työnantaja ollut tieten rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto edes tuottamuksellisesti laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Korkovaatimus kanteessa perustui vahvistusvaatimukseen eikä näin ollen ollut korkovaatimuksen liitännäiseen asemaan perustuvaa syytä sen ratkaisemiseen yhdessä pääsaamista koskevan vahvistusvaatimuksen kanssa. Kun korosta ei myöskään ollut väitettykään olleen määräyksiä kanteen perusteena olevissa työehtosopimuksissa, korkovaatimus jätetty tutkimatta.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. ja Rakennusmestari Pauli Ylisaari

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 4.4.1971 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

IV Työntekoa koskevat määräykset

7 § Työn ryhmittely

1. Työ suoritetaan joko urakkapalkalla, tuntipalkalla tai tuntipalkalla tuotantopalkkioineen.

2. Rakennusalan työt ryhmitellään seuraavasti:

AMMATTITYÖT: I a

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V Työpalkkoja koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §

1. PERUSTUNTIPALKAT:

Tuntipalkat

I Ammattityöt a) b)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Urakkapalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu odottamaan työaineita tai muuten hänestä itsestään riippumattomista syistä olemaan työtä vailla, on hänelle sinä aikana järjestettävä muuta hänen ammattiaan vastaavaa urakka- tai tuntityötä ja maksetaan hänelle siitä hänen omassa ammatissaan hänen urakka-ansiotaan vastaava palkka, joka maksetaan myöskin urakan yhteydessä ja aikana tehdystä tuntityöstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Urakan mittaus ja mittauspalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Sopijapuolet pitävät suotavana, että välimittauksia, joissa viikottainen etuanti tarkistetaan, suoritetaan n. kerran kuussa sopivien työvaiheiden valmistuessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Palkanmaksu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 prosenttia suoritetun työn arvosta ja sisälle jäänyt erä heti, kun työ on valmis ja vastaanotettu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII Sosiaaliset määräykset

19 § Vuosiloma

1. Työntekijälle annetaan vuosiloma vuosilomalain määräämällä tavalla.

2. Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan siten kuin rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII Erinäiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Luottamusmiehet

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton sekä Muurarien Liiton välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mainitun työehtosopimuksen osana olevassa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteidenedellyttämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijän välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi ovat Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennustyöläisten Liitto sekä Muurarien Liitto tänään tehneet luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiestoimintaa koskevan sopimuksen, jolla toteutetaan keskusliittojen huhtikuun 2 päivänä 1969 solmimassa luottamusmiessopimuksessa hyväksytyt periaatteet rakennusalalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden valitsemaa pääluottamusmiestä ja tämän sopimuksen 3 §:n 4 kappaleessa sanotun ammattiryhmän valitsemaa luottamusmiestä. Rakennustyökohteella tarkoitetaan tässä saman työnantajan sekä erillistä rakennustyömaata että ns. aluerakennustyömaata.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

1. Rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevat työntekijät valitsevat keskuudestaan pääluottamusmiehen. Niinikään valitsee tämän pykälän 4. kappaleessa sanottu ammattiryhmä keskuudestaan luottamusmiehen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Mikäli rakennustyökohteen taikka sen ammattiryhmän, johon pääluottamusmies kuuluu, työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotantoteknisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota tässä rakennustyökohteessa pääluottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Ammattiryhmän luottamusmieheen on ammattiryhmän puitteissa mahdollisuuksien mukaan sovellettava samoja sääntöjä. Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan.

Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:stä ilmenevillä perusteilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaavat määräykset ovat myös asianosaisliittojen välillä 15.5.1972 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa ja sen osana olevassa samana päivänä solmitussa luottamusmiessopimuksessa, jossa aikaisemman sopimuksen 4 §:n 2 kohtaa vastaavaan 5 §:n 2 kohtaan kuitenkin on lisätty näin kuuluva uusi kappale:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääluottamusmiehenä toimivalle työntekijälle maksetaan kuitenkin aina vähintään perustuntipalkka täysine ammattitaitolisineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen välillä 4.4.1971 tehdyssä vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Oikeus vuosilomaan ja loma-ajan palkkaan

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lomapalkan ja lomakorvauksen määrä on 7,2 % lomanmääräytymisvuoden aikana työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta taikka maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa 15.5.1972 solmitussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Oikeus vuosilomaan ja loma-ajan palkkaan

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lomapalkan ja lomakorvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 10 % lomanmääräytymisvuoden aikana työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta taikka maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Voimassaoloaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämä työehtosopimus astuu voimaan huhtikuun 1. päivänä 1972 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa useissa suoritustuomioissaan velvoittaneensa vastaajan maksamaan myös korkoa työehtosopimuksen perusteella maksettavaksi tuomitulle määrälle, vaikkei työehtosopimuksessa ole ollutkaan korkoa koskevaa määräystä. Tässä jutussa korkoa koskeva vaatimus ei kuitenkaan liity suoritus- vaan vahvistusvaatimukseen, eikä tämän vuoksi ole korkovaatimuksen liitännäiseen asemaan perustuvaa syytä korkovaatimuksen ratkaisemiseen yhdessä pääsaamista koskevan vahvistusvaatimuksen kanssa. Näin ollen ja kun korosta ei ole väitettykään olevan määräyksiä kanteen perusteena olevissa työehtosopimuksissa työtuomioistuin harkitsee oikeaksi jättää kanteeseen sisältyvän korkovaatimuksen tutkimatta.

Luottamusmiessopimuksen mukaan ei luottamusmiestä saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Rakennusalan luottamusmiessopimus, jolla sen johtolauseen mukaan on toteutettu keskusjärjestöjen luottamusmiessopimuksessa hyväksytyt periaatteet rakennusalalla, on tältä osin saman sisältöinen kuin mainittu keskusjärjestöjen luottamusmiessopimus. Keskusjärjestöjen luottamusmiessopimuksen yhteisesti hyväksytyissä soveltamisohjeissa todetaan, että ko. määräyksen antama suoja koskee ainoastaan siirtotapauksia. Entisessä työssään pysyvän luottamusmiehen palkka saattaa sitä vastoin alentua esim. silloin kun luottamusmiehen tulee työehtosopimuksen ja työsopimuksensa mukaan suorittaa eripalkkaisia töitä. Tämä koskee työtuomioistuimen mielestä selvästi myös siirtymistä urakkatyöstä tuntityöhön, eikä työtuomioistuin ole havainnut asianosaistenkaan olevan tästä periaatteesta eri mieltä.

Luottamusmiessopimuksen soveltaminen esillä olevaan tapaukseen on edellä sanotun mukaisesti siksi tulkinnanvarainen asia, ettei Ylisaari ole, maksaessaan Haaralle pienempää palkkaa kuin työtuomioistuimen omaksuman tulkinnan mukaan olisi pitänyt, tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä Suomen Rakennusteollisuusliittokaan puoltaessaan Ylisaaren kantaa ole edes tuottamuksellisesti laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tehdyt hyvityssakkovaatimukset hyläten selittää, että Ylisaari on velvollinen maksamaan Haaralle kanteessa tarkoitetuilta ajalla 3.1.-26.5.1972 tuntityönä tehdyiltä tunneilta saamatta jääneenä palkkana 2 markkaa tunnilta ja sitä vastaavat vuosilomaedut eli 7,2 % tunneilta 3.1.-31.3.1972 ja 10 % tunneilta 1.4.-26.5.1972. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Rakennustyöläisten Liitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Järvenpää, Svartström, Aranto, Heiniö, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.