Union union fined for strike over wage comparison rules violating collective agreement peace clause.

Konepajan työntekijät, jotka muodostivat ammattiosaston jäsenkunnan enemmistön, joukossaan kaikki ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet, olivat panneet toimeen työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun. Luottamusmiehet olivat osaston edustajina toisaalta toimineet niin, että työtaistelu jäi lyhyeksi. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 2.5.1973 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aikapalkkojen kehitys

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

Soveltamisohje:

Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen seuraaminen tapahtuu seuraavasti:

Vertailun piiriin tulevat aikatyöntekijät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vertailuaineisto

Vertailuaineistona käytetään pääluottamusmiehelle annettavasta palkkatilastosta saatavia kaikkien palkkaryhmien yhteistä keskimääräistä aikatyön tuntiansiolukua sekä vastaavaa tämän tilaston lukujen perusteella laskettavaa urakka- sekä osaurakka- ja palkkiotyön punnittua keskimääräistä suorituspalkkaisen työn tuntiansiolukua.

Suorituspalkkatyön punnittu keskimääräinen tuntiansioluku saadaan tilastosta laskettua esim. seuraavasti:

1. Urakkatyön prosenttiosuudella kerrotaan urakkatyössä saavutettu keskimääräinen tuntiansio.

2. Osaurakka- ja palkkiotyön prosenttiosuudella kerrotaan osaurakka- ja palkkiotyössä saavutettu keskimääräinen tuntiansio.

3. Näin saadut tulot lasketaan yhteen ja jaetaan em. prosenttiosuuksien summalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vertailun perusneljännes

Vertailun perusneljännes on vuoden 1972 IV neljännes. Tämän neljänneksen lukujen perusteella todetaan edellä mainittujen tilastolukujen aikatyön keskimääräisen tuntiansion suhde edellä selostetulla tavalla laskettuun suorituspalkkaisen työn keskimääräiseen tuntiansiolukuun. Tämä suhde ei saa perusteettomasti muuttua. Perustellut muutokset voivat aiheutua työntekijöiden lukumäärässä tai suorituspalkalla ja aikapalkalla työskentelevien suhteessa sattuneista olennaisista muutoksista.

Vertailun suorittaminen

Vertailu suoritetaan II ja IV neljänneksen edellä selostettujen keskimääräisten tuntiansiolukujen pohjalta vertaamalla näitä perusneljänneksen eli 1972 IV neljänneksen vastaaviin lukuihin. Mikäli tällöin suorituspalkkojen keskimääräisen tuntiansioluvun nousu on ollut prosentuaalisesti suurempi kuin aikatyön keskimääräisen tuntiansioluvun nousu, suoritetaan aikapalkalla työskenteleville työntekijöille sellaisia palkankorotuksia, että perusneljänneksenä vallinnut suhde palautuu. Suoritetuissa tarkistuksissa on huomioitava eri palkkaryhmien ansion kehitys ja niissä ilmenevän jälkeenjääneisyyden korjaaminen. Tarkistusten keskimääräisestä jakautumisesta palkkaryhmittäin esitetään selvitys pääluottamusmiehelle.

Vuoden 1973 aikana suoritetaan vertailuun perustuva aikatyöntekijöiden palkkojen tarkistus vertaamalla edellä mainittuja 1973 II neljänneksen lukuja vastaaviin 1972 IV neljänneksen lukuihin. Tähän vertailuun perustuva palkkojen tarkistus tulee voimaan 1.10.1973 tai sen jälkeen ensiksi alkavan tilinmaksukauden alusta. Vuoden 1973 jälkeen, mikäli vertailujärjestelmässä, palkkaryhmittelyssä tai paikkakuntaluokittelussa ei tehdä muutoksia, tulevat korotukset voimaan 1.4. ja 1.10. tai niiden jälkeen ensiksi alkavien tilinmaksukausien alusta.

Edellisen sopimuskauden toinen aika- ja urakkapalkkojen vertailu suoritetaan edellisen työehtosopimuksen mukaisesti.

Yksinomaan aikapalkkaa käyttävät teollisuuslaitokset sekä eräät erikoistapaukset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä selostettu vertailujärjestelmä ei sellaisenaan, vaikkakin se on takeena siitä, etteivät aikapalkat jää urakkapalkoista jälkeen, poista näiden palkkausmuotojen välillä mahdollisesti olevia pysyväisluonteisia epäsuhteita. Tämän johdosta tutkitaan epäsuhteiden syyt ja ne tarvittaessa poistetaan. Tämän tulee tapahtua työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääneuvottelussa 9.5.1973 olivat työntekijäpuolta edustaneet pääluottamusmies Kaunonen sekä tehdaskohtaisessa neuvottelussa mukana olleet luottamusmiehet Puhakka, Sunila ja Wahlström. Viimeksi mainittu oli myös ammattiosaston puheenjohtaja. Työntekijäin vaatimuksena, jonka esitti pääluottamusmies, oli tässä neuvottelussa ollut 30 pennin korotus aikapalkalla työskenteleville työntekijöille, minkä lisäksi näille olisi ollut suoritettava kuoppakorotuksiakin. Työnantaja ei ollut voinut suostua vaatimuksiin, eikä työnantajapuolen esitys taas ollut tyydyttänyt työntekijöitä, vaikka työnantaja olisi ollut valmis yksilöllisiin palkankorotuksiin, jotka olisivat huomattavastikin ylittäneet aika- ja urakkapalkkojen vertailutuloksen edellyttämän korotusmäärän. Neuvottelut olivat näin päättyneet tuloksettomina, kun työntekijäpuoli ei ollut ollut halukas neuvottelemaan kahtena seuraavanakaan päivänä, mitä työnantajapuoli heille oli esittänyt.

Neuvottelussa 16.5.1973 tehdyn ratkaisun mukaan oli aika- ja urakkapalkkojen vertailun osoittama määrä 1,5 penniä tunnilta jaettu trukinkuljettajille siten, että korotukset olivat tulleet voimaan 2.4.1973. Muille aikapalkalla työskenteleville työntekijäryhmille oli suoritettu erisuuruisia ylimääräisiä palkankorotuksia 15.5.1973 lukien. Kaikki työpaikan työntekijät eivät kuitenkaan olleet saaneet korotuksia.

Karhulan Metallityöväen ammattiosasto oli lyönyt laimin ja rikkonut sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet salliessaan sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten esittää työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia ja salliessaan edustajiensa sekä muiden jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun vaatimustensa läpiajamiseksi. Raskauttavaa oli, että ammattiosasto itse oli toimeenpannut työtaistelun.

Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Karhulan Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kanteeseen vastatessaan Metallityöväen Liitto on lausunut, että työehtosopimuksen 8 §:n 4 momenttiin liittyvässä soveltamisohjeessa todettiin, että soveltamisohjeeseen perustuva vertailujärjestelmä ei sellaisenaan poistanut aika- ja suorituspalkkamuotojen välillä mahdollisesti olevia pysyväisluonteisia epäsuhteita. Tästä syystä sovellutusohjeessa edellytettiinkin, että epäsuhteiden syyt tutkitaan ja tarvittaessa poistetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen. Näin ollen ei pitänyt paikkaansa se kanteessa esitetty väite, että luottamusmiehet olisivat esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia ja että haastehakemuksessa mainitut työnseisaukset olisi toimeenpantu työehtosopimuksen vastaisten vaatimusten tukemiseksi.

A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan konepajateollisuudessa oli ainakin vuodesta 1961 alkaen noudatetun paikallisen käytännön mukaisesti käyty aikapalkkaneuvotteluja säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä riippumatta siitä, onko työehtosopimuksessa sovittu palkkavertailun suorittamisesta ja vertailun perusteista. Aikapalkkaneuvottelut olivat aina olleet hyvin vaikeita erityisesti siitä syystä, että Karhulan konepajateollisuudessa aika- ja suorituspalkkojen erot olivat muodostuneet paljon suuremmiksi kuin vastaavissa teollisuuslaitoksissa. Korjausta ei vuosia jatkuneista neuvotteluista huolimatta ollut tapahtunut.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Karhulan Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Karhulan Metallityöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona 4000 markkaa sekä korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Järvenpää, Svartström, Aranto, Uoti, Lankinen, Suominen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.