Labor court dismisses union strike claim where collective agreement lacks specific dispute resolution procedures for union violations.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that a property management company's work stoppage violated the collective agreement's peacekeeping obligations. The union argued the employer failed to fulfill negotiation duties before declaring work stoppages, but the court found the collective agreement only mandated negotiations for disputes between individual employers and employees. Consequently, the court ruled that no specific negotiation procedure existed for situations where a union allegedly violated the agreement, leading to the dismissal of the claim.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 10 §; Työehtosopimus 40 §: When a collective agreement does not mandate negotiations for disputes arising from alleged union violations of the agreement or labor law, a claim for breach of negotiation duty is inadmissible.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Tuomiossa selitetty, että ammattiosasto oli julistaessaan erään yhtiön kiinteistön hoitoon ja kunnossapitoon liittyvät työt työ- ja hakusaarron alaisiksi, ainakin tuottamuksellisesti syyllistynyt työehtosopimukseen kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen ja siten työehtosopimuslain työrauhavelvollisuutta koskevan säännöksen vastaiseen menettelyyn.
Kun työehtosopimuksella ei voida muuten kuin siihen osallisena sidottuja yhdistyksiä velvoittavasti määrätä työrauhavelvollisuudesta, kanne hylätty siltä osin kuin siinä on vaadittu ammattiosaston menettelyn toteamista työehtosopimuksen vastaiseksi.
Kanteen tutkimista vastaan neuvotteluvelvollisuuden täyttämättä jättämisen perusteella esitetty väite hylätty kun työehtosopimuksessa ei ollut määrätty neuvotteluvelvollisuutta sen tapauksen varalta, että työntekijäin yhdistyksen väitetään syyllistyneen työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain vastaiseen menettelyyn.
Valmistusintressin puuttumista koskeva oikeudenkäyntiväite hylätty, kun kantajaliitolle oli tärkeätä saada asiasta vahvistustuomio.
Asianosaiset: Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y. Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 11.4.1972 tehdyssä kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
37 § Työsopimuksen irtisanominen
Molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi kuukausi ja toimesta sekä asunnosta luopumisen tulee tapahtua kuukauden ensimmäisenä päivänä. Työsuhteen irtisanomisen katsotaan sisältävän samalla myös asuntoa koskevan vuokrasuhteen irtisanomisen. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti ja samalla on ilmoitettava asialliset ja yksilöidyt irtisanomisen syyt.
Irtisanomissuoja:
Asialliseksi perusteeksi irtisanomiseen katsotaan sopeutumattomuus ammattiin, töiden laiminlyöminen, järjestyssääntöjen tai työstä annettujen ohjeiden rikkominen, perusteeton työstä poissaolo, ilmeinen huolimattomuus työssä sekä työnantajan toimesta tapahtuva töitten uudelleen järjestely.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Milloin työsopimus sanotaan irti töiden uudelleen järjestelyn vuoksi eivätkä erityiset syyt ole tälle esteenä on vanhalle työntekijälle järjestettävä mahdollisuus jatkaa työsuhdettaan myös näillä uusilla perusteilla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
40 § Erimielisyyksien käsittely
Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken.
Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten yhdistysten ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät yhdistykset pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava muistio asiasta, josta ilmenee erimielisyyden aiheuttanut asia, sekä molempien osapuolten siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittajalle.
Elleivät yhdistykset pääse yksimielisyyteen voidaan riitakysymys alistaa allekirjoittajajärjestöjen tutkittavaksi ja päätettäväksi. Tähän päätökseen riitapuolten on tyydyttävä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
42 §
Riidanalaisista kysymyksistä järjestöjen kesken käytävien neuvottelujen aikana ei saa julistaa työseisausta, saartoa eikä ryhtyä muihinkaan työn säännöllisen kulun häiritsemistä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Työntekijää ei myöskään saa irtisanoa neuvottelujen kestäessä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton os. 1 Helsinki on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että asianosaisliittojen välisen työehtosopimuksen 40 §: ssä määrätään neuvotteluvelvollisuudesta vain työnantajan ja työntekijän välisten, työehtosopimuksen soveltamista koskevien riitaisuuksien johdosta. Kun neuvotteluvelvollisuutta siis ei ole määrätty sen tapauksen varalta, että työntekijäin yhdistyksen väitetään syyllistyneen työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain vastaiseen menettelyyn, työtuomioistuin hylkää väitteen neuvotteluvelvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Työtuomioistuin hylkää myös vaatimuksen kanteen jättämisestä työtuomioistuimesta annetun lain 9 §:n nojalla tutkimatta katsoen kantajaliitolle olevan tärkeätä saada tuomioistuimen vahvistamaksi, onko edellä tarkoitettua saartoa pidettävä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaisena.
Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Hyppönen ja Kaski.
Tuomio oli yksimielinen.