Labor court allows partial wage increase for area inspectors but dismisses claim regarding other field agents.

Työehtosopimuksen mukaan aluetarkastajan kuukausipalkka korotettiin paitsi tietyin markkamäärin myös lisäämällä kuukausipalkkaan se mahdollinen yleiskorotus, minkä työmarkkinajärjestöt valtakunnallisesti sopimuskaudella sopivat. Tuomiossa selitetty, että viimeksi sanottu yleiskorotus oli aluetarkastajille maksettava myös palkan provisio-osalta. Ratkaisussa kiinnitetty huomiota edellisten vuosien yleiskorotusten laskutapaan ja tulkittavan palkkasopimuksen sanamuotoon. Yleiskorotuksen laskutavasta ei tuomiossa voitu antaa lausuntoa.

Kanne jätetty tutkimatta toimihenkilöliiton ajamana, joka ei ollut palkkasopimukseen osallinen.

Asianosaiset: Suomi-Salaman Tarkastajayhdistys r.y. ja Vakuutusväen Liitto - Försäkringsmannaförbundet r.y. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salama

RATKAISU

Vakuutusalan Työnantajayhdistys r.y:n ja Vakuutusväen Liiton välillä 11.1.1971 tehdyssä vakuutuskenttämiehiä koskevassa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä työehtosopimuksessa määrätään Vakuutusväen Liitto- Försähringsmannaförbundet r.y. -nimiseen yhdistykseen kuuluvien, Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen jäseninä olevien yhtiöiden palveluksessa työskentelevien vakinaisiksi nimitettyjen päätoimisten kenttämiesten työehdot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Palkkaus

Tämä sopimus ei koske kenttämiesten palkkausehtoja.

Palkkauksesta sovitaan kussakin yhtiössä erikseen tähän työehtosopimukseen sidotuiksi tulevien yhtiöiden ja ao. yhtiön kenttämiesyhdistyksen välillä tai jos viimeksi mainittu yhdistys niin päättää, tekemällä yksilölliset palkkasopimukset. Siinä tapauksessa, ettei yhtiökohtaisissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen menettelytavasta tai sopimuksen aineellisesta sisällyksestä tahi molemmista, siirretään neuvottelut Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen ja Vakuutusväen Liiton välisiksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salaman ja toiselta puolen Suomi-Salaman Tarkastajayhdistykseksi sittemmin yhtyneiden Suomi-yhtiön Tarkastajayhdistys r.y:n, Salaman Tarkastajayhdistys r.y:n ja Suomi-yhtiön Ammattimiesten Yhdistys r.y:n välillä 12.11.1971 tehdyssä päätoimisia kenttämiehiä koskevassa palkkasopimuksessa taas oli sovittu muun muassa seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Osapuolet ovat tällä pöytäkirjalla tänään sopineet Suomi-Salaman päätoimisten kenttämiesten palkkauksesta ajaksi 1.1.1971-31.3.1973 seuraavaa:

1. Vuoden 1970 palkkasopimus pidetään voimassa sopimuskauden 1.1.1971-31.3.1973 ajan kuitenkin seuraavissa kohdissa mainituin muutoksin.

2. Piiritarkastajat

a) Kiinteä palkka

Piiritarkastajien vuoden 1970 kiinteää kuukausipalkkaa korotetaan

1.1.1971 92 mk 1.9.1971 50 mk 1.4.1972 16 mk

Lisäksi kiinteään palkkaan lisätään 1.4.1972 se mahdollinen yleiskorotus, minkä työmarkkinajärjestöt tuolloin valtakunnallisesti sopivat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Aluetarkastajat

a) Kuukausipalkka

Aluetarkastajien vuoden 1970 kuukausipalkkaa korotetaan

1.1.1971 80 mk 1.9.1971 47 mk 1.4.1972 13 mk

Lisäksi kuukausipalkkaan lisätään 1.4.1972 se mahdollinen yleiskorotus, minkä työmarkkinajärjestöt tuolloin valtakunnallisesti sopivat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskusjärjestöjen välillä 30.3.1972 tehdyssä yleissopimuksessa oli seuraava palkan ja palkkausperusteiden korottamista koskeva määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Palkkojen, palkkaperusteiden ja muiden etuuksien korotukset

Sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka alkaa lähinnä alan työehtosopimuksen allekirjoittamispäivää, korotetaan palkkoja, palkkaperusteita tai muita vastaavanlaisia etuja sen mukaan kuin alan työehtosopimuksessa sovitaan määrällä jonka vaikutus kaikkiaan on 25 penniä tunnilta sekä 3 prosenttia alan säännöllisen arkityöajan keskimääräisestä ansiosta.

Edellä tarkoitetusta alakohtaisesta 3 prosentin järjestelyvarasta käytetään lomaltapaluurahaan, mitä siitä jäljempänä 4 §:ään liittyvässä sopimuksessa on erikseen sovittu. LK:n ja TVK:n jäsenliittojen sopimusaloilla vähennetään tästä syystä järjestelyvarasta 0,6 %-yksikköä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomi-Salaman Tarkastajayhdistys ja Vakuutusväen Liitto ovat työtuomioistuimessa lausuneet, että vaikka palkkasopimus edellytti palkan ja palkkausperusteiden korottamista 2,4 %:lla, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salama ei ollut vuonna 1972 korottanut vakuutuskenttämiesten palkan provisio-osaa lainkaan. Vuosina 1970 ja 1971 oli sen sijaan kaikkea palkkausta ja palkkausperusteita korotettu sovitun järjestelyvaran puitteissa. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salama oli vuotta 1972 koskevaan selvittelyvaatimukseen antamassaan vastineessa katsonut kenttämiesten kokonaisansioiden korotuksen yhtiökohtaisesti muodostuvan ainakin sovitun korotuksen suuruiseksi ilmoittamatta kuitenkaan, mikä tuo korotusperuste oli.

Vakuutuskenttämiehen työsopimus rakentui joko yksinomaan provisioansiolle taikka peruspalkalle ja provisiopalkalle. Provisioansio oli säännöllisen työajan puitteissa tehdystä työstä saatua palkkaa eikä ylityökorvausta. Vuoden 1970 keskitetyn sopimuksen mukainen korotettu palkkaus provision osalta oli määrätty Suomi-Salaman kenttämiehille siten, että kaikkien yhtiön kenttämiesten edeltäneen vuoden aikana hankkima provisio oli jaettu kuukausittaiseksi. Tästä yhtä kenttämiestä kohden tulevasta provisio-osuudesta oli laskettu yleissopimuksen mukainen prosentuaalinen korotus ja lisätty se kiinteään kuukausipalkkaan. Tulkinta oli tältä osin ollut riidaton, eikä Suomi-Salamankaan taholta vuosien 1970-1971 osalta ollut esitetty muunlaista tulkintaa.

Sanotuilla perusteilla Suomi-Salaman Tarkastajayhdistys on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että palkkasopimuksen 1 §:n 3 kohdan a alakohdan 2 kappaleen mukaan päätoimisten kenttämiesten palkkausta oli provisioansion osalta korotettava aikaisemman käytännön mukaisesti siten, että yhtiön kaikkien kenttämiesten edeltäneen vuoden keskimääräisestä kuukausiprovisioansiosta yhden kenttämiehen osalta määräytyvä 2,4 prosentin suuruinen yleiskorotus lisätään 1.4.1972 jälkeen maksettavaan kuukausipalkkaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa Vakuutusväen Liiton ja Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen välisessä työehtosopimuksessa sovitun, ettei se koske kenttämiesten palkkausehtoja, joista sovitaan kussakin yhtiössä sen ja sen kenttämiesyhdistysten välillä. Kun tämä määräys ei merkitse sitä, että Vakuutusväen Liitto olisi työehtosopimuslain tarkoittamassa mielessä tullut osalliseksi tai muutenkaan sidotuksi Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salaman ja toisaalta sittemmin Suomi-Salaman Tarkastajayhdistykseksi yhtyneiden yhdistysten väliseen työehtosopimuksena pidettävään palkkasopimukseen, jonka oikean sisällön vahvistamisesta jutussa on kysymys, työtuomioistuin siitä annetun lain 11 §:n 1 momentin nojalla ei ota tutkittavakseen kannetta siltä osin kuin Vakuutusväen Liitto on sitä ajanut.

Tutkiessaan jutun muutoin työtuomioistuin ensin toteaa kanteessa vaadittavan työtuomioistuinta vahvistamaan, että yhtiön päätoimisten kenttämiesten palkkausta on 12.1.1971 tehdyn palkkasopimuksen 1 §:n 3 kohdan tiettyjen määräysten mukaan korotettava kanteessa tarkoitetulla tavalla. Sanottu 3 kohta ei kuitenkaan koske kaikkia päätoimisia kenttämiehiä, vaan vain aluetarkastajia, kun taas piiritarkastajien palkkauksesta on määrätty työehtosopimuksen saman pykälän kysymyksessä olevalta osin hieman toisin muotoillussa 2 kohdassa. Muiden päätoimisten kenttämiesten kuin aluetarkastajien palkkausta ei näin ollen ole korotettava kanteessa tarkoitetulla perusteella.

Vastineessa mainittu provisiopalkan nousu provisioprosentin ennallaan pysymisestä huolimatta johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä, nimittäin hintatason nousun aiheuttamasta palkkion laskuperusteena olevien markkamäärien kohoamisesta, työntekijän työn tuottavuuden noususta ja hänen tekemänsä työn määrän noususta. Kanteessa tarkoitetun yleiskorotuksen perusteena taas ei ole työn määrän nousu eikä myöskään työntekijän työn tuottavuuden nousu siltä osin kuin se poikkeaa yleiskorotuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työn tuottavuuden keskimääräisestä noususta esim. pätevyyden lisääntymisen takia. Sitä vastoin saattaa yleiskorotukseen sisältyä työn tuottavuuden nousun ylittävää palkkauksen nousua. Näin ollen ei vastineessa mainittu provisiopalkkojen nousu eikä edes vastineessa niin ikään mainittu takuu sinänsä anna varmuutta provisiopalkkojen noususta yleiskorotusta vastaavasti, vaan saattaa olla perusteltua sopia yleiskorotuksen toteuttamisesta myös provisiopalkkojen osalta.

Näin onkin edellä selviävin tavoin menetelty vuosien 1970 ja 1971 yleiskorotusten osalta. Näin ollen ja kun yhtiön ennen vuotta 1970 jatkuneeksi ilmoittamaa provisiopalkkaisten työntekijäinsä palkankorotustapaa ei työtuomioistuimen mielestä voida asettaa työehtosopimuksen puheena olevan määräyksen tulkinnan pohjaksi eikä palkkasopimuksessa korotusta ole rajattu myöskään vuoden 1972 osalta koskemaan vain osaa työntekijäin palkasta, työtuomioistuin katsoo, että myös vuoden 1972 yleiskorotus on maksettava palkan provisio-osallekin.

Yleiskorotusta ei puheena olevalta osalta kuitenkaan ole sen enempää sitä koskevassa yleissopimuksessa kuin asianosaisten välisessä palkkasopimuksessakaan sovittu samansuuruiseksi kiinteäksi markkamääräksi jokaiselle työntekijälle. Liioin ei yleiskorotuksen prosentuaalisen osan laskuperusteena olevaa palkkasummaa ole vuoden 1972 osalta määritelty samalla tavoin kuin kahtena aikaisempana vuotena. Työtuomioistuin katsoo, ettei se voi antaa yleiskorotuksen laskutavasta lausuntoa ennen kuin asianosaiset ovat siitä neuvotelleet asianmukaisessa järjestyksessä tämän tuomion perusteella.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen muiden päätoimisten kenttämiesten kuin aluetarkastajien osalta ja hyväksyä sen heidän osaltaan vain vahvistamalla, että palkkasopimuksen 1 §:n 3 a kohdan mukainen yleiskorotus on 1.4.1972 lukien maksettava aluetarkastajille myös palkan provisio-osalta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Vihma, Sirkiä, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.