Labor court dismisses strike claim for new teacher posts, orders fines for breach of peace obligation.

Normaalilyseoiden lakkautettujen opettajan virkojen tilalle kahden korkeakoulun yhteydessä toimiviin harjoittelukouluihin perustettujen virkojen palkkauksesta ei ollut otettu määräyksiä virkaehtosopimukseen, kun asiasta ei virkaehtosopimusneuvotteluissa ollut päästy yksimielisyyteen, vaan virkojen palkkauksesta oli määrätty valtion toimesta yksipuolisesti. Opettajajärjestö oli toimeenpannut uusia virkoja koskevan lakon niiden palkkausta koskevien vaatimustensa tukemiseksi.

Valtion yleinen virkaehtosopimus koski kaikkia valtion virkaehtosopimuslain piiriin kuuluvia virkamiehiä ja siis myös niitä, joiden palkkausluokkiin sijoittelusta ja muista erityisesti heitä koskevista kysymyksistä sopimuksessa ei ollut määräyksiä. Kun virkaehtosopimukseen sidottu ei valtion virkaehtosopimuslain mukaan saanut sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimen piteeseen voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi eikä uuden sopimuksen aikaansaamiseksi, lakko oli vastoin virkaehtosopimuslain työrauhavelvoitetta. Opettajajärjestö tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja keskusliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin sen perusteena oli työtaistelutoimenpiteen väitetty virkaehtosopimuksen vastaisuus, koskei asiasta ollut käyty pääsopimuksen edellyttämiä neuvotteluja. Neuvotteluvelvollisuutta ei sen sijaan ollut erimielisyyden koskiessa lakisääteisen työrauhavelvollisuuden rikkomista.

Asianosaiset: Valtiovarainministeriö Opettajien Keskusjärjestö OK-Lärarnas Centralförbund LC r.y.

RATKAISU

Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen valtion virkamiehiä edustavien virkamiesyhdistysten, muun muassa Akavan kesken 14.4.1973 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on sovittu muun muassa seuraavasti:

1 § Yleistä

Virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin nähden noudatetaan, mitä niistä on säädetty tai määrätty taikka valtion virkaehtosopimuslain nojalla sovittu, jollei jäljempänä toisin sovita.

Yleiskorotus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaustaulukot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muut palvelussuhteen ehtojen tarkistukset

8 §

Virkamiehille suoritetaan vuosilomapalkkaa liitteen 5 mukaisesti.

Virkamiehille suoritetaan lomaltapaluurahaa liitteen 6 mukaisesti.

B-palkkausluokkiin kuuluvia virkamiehiä koskevaa määrävuosikorotusta tarkistetaan 1 päivästä huhtikuuta 1973 lukien 1,6 prosenttiyksiköllä ja siten, että määrävuosikorotus maksetaan B-palkkausasteikossa suoritetun palveluksen perusteella.

Virkamiehille suoritetaan palkkaus sairauden ja synnytyksen vuoksi myönnetyn virkavapauden aikana liitteen 7 mukaisesti. Samassa liitteessä olevat muut määräykset virkavapausajan palkkauksesta ja eräitä muita asioita koskevat järjestelyt ovat valtion virkaehtosopimuslain mukaan sopimuksenvaraisten asioiden osalta myös virkaehtosopimuksena voimassa.

9 §

Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on samalla tehty seuraavat erilliset virkaehtosopimukset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §

Virkamiespalkkauksissa sopimuskauden aikana ilmenevien virheellisyyksien ja vääristymien oikaisemiseksi saadaan valtion virkamiespalkkauksia tarkistaa sopimusosapuolten erikseen sopimalla tavalla siten, että siitä johtuva kustannusvaikutus sopimuskauden aikana on enintään 26,9 miljoonaa markkaa.

11 §

Muita kuin edellä mainittuja virkamiesten palvelussuhteen ehtoja tarkistuksia ei suoriteta tämän sopimuskauden voimassaoloaikana. Kuitenkin valtiovarainministeriöllä on oikeus työnantajan ominaisuudessa tulo- ja menoarvion rajoissa suorittaa tarkistuksia, joilla ei ole kokonaisuuteen nähden olennaista merkitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Työrauha

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä virkamiesyhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä valtiovarainministeriön ja Alkavan sekä kahden muun yhdistyksen välillä 12.10.1970 tehdyssä pääsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on valtiota työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta virkamiehen tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet. Mikäli asiaa ei saada 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää neuvoteltavaksi 4-8 §:ssä määrätyssä järjestyksessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Edellä 3 §:n 2 momentin nojalla siirretyt neuvottelut käydään tehtävään määrätyn valtion viranomaisen ja asianomaisen virkamiesyhdistyksen kesken (paikallisneuvottelut).

5 §

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään valtion neuvotteluviranomaisen ja asianomaisen sopimukseen osallisen ,keskusjärjestön kesken.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §

Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennenkuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Työtaisteluoikeuden käyttäminen

Alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin vastoin 1 §:ssä mainitun asianomaisen keskusjärjestön päätöstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanottujen opettajankoulutusyksiköiden opettajien työvelvollisuutta ja palkkausta oli selvitellyt opetusministeriön asettama opettajankoulutuksen työvelvollisuus- ja palkkaustoimikunta, jonka mietintö ei ollut ollut yksimielinen. Asiasta oli neuvoteltu kuluvan vuoden virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä kuitenkin tuloksetta. Tämän vuoksi annettiin opetusministeriön esittelystä 15.6.1973 harjoittelukouluasetus (502/73) ja opettajankoulutusasetus (503/73) toimikunnan enemmistön omaksuman kannan pohjalta. Näihin asetuksiin sisältyivät säännökset opettajien työvelvollisuudesta ja heille varsinaisen palkkauksen lisäksi tulevasta palkkauksesta. Virkojen ja toimien palkkausluokat oli nimittäin säädetty ja määrätty jo niiden perustamisasetuksessa ja ylimääräisten toimien osalta edellä mainitussa valtiovarainministeriön päätöksessä.

Valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 2 momentin mukaan muun muassa viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkasuhteen tai siihen verrattavan palvelussuhteen syntyminen taikka niiden lakkaamisen perusteet eivät olleet palvelussuhteen ehtoja, joten valtiovalta oli voinut toteuttaa kerrotut järjestelyt yksipuolisesti. Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskevaksi neuvottelu-, sopimus- ja sovittelulainsäädännöksi mainittiin virkaehtosopimuslain 2 §:n kohdalla erityisperusteluissa muun muassa, että viran perustamisen yhteydessä päätetään myös sen palkkauksesta, joten perustettavan viran palkkausta ei voitu sisällyttää sopimuksenvaraisiin asioihin.

Opettajien Keskusjärjestö, joka edusti virkamiesyhdistyksenä osaa sanottujen opettajankoulutusyksiköiden henkilökunnasta, oli ilmoittanut valtakunnansovittelijalle 24.8.1973 saapuneessa kirjoituksessa aloittavansa lakon 10.9.1973 kello 8, jollei sitä ennen neuvotteluissa päästy sopimukseen. Työtaistelun syyksi oli samalla ilmoitettu valtion yksipuoliset toimenpiteet, joiden seurauksena entisten Jyväskylän ja Joensuun normaalilyseoiden, nykyisten Jyväskylän yliopiston ja Joensuun korkeakoulun yhteydessä toimivien harjoittelukoulujen lehtoreiden ja opettajien virkojen palvelussuhteen ehtoja oli olennaisesti huononnettu. Työtaistelu tuli ilmoituksen mukaan koskemaan sanottujen harjoittelukoulujen peruskoulun yläastetta vastaavan osan ja lukion opettajia. Lakko oli sitten alkanut ilmoitettuna aikana. Tähän edelleen jatkuvaan lakkoon otti osaa 60 -kysymyksessä olevaa harjoituskoulujen opettajaa.

Akava virkaehtosopimukseen osallisena yhdistyksenä olisi ollut velvollinen valvomaan, ettei Opettajien Keskusjärjestö riko virkaehtosopimuslain 9 §:n mukaista työrauhavelvoitetta eikä sopimuksen määräyksiä. Kun Opettajien Keskusjärjestö oli siis järjestänyt kerrotun työtaistelun ja Akava menetellyt vastoin virkaehtosopimuslain ja valtion yleisen virkaehtosopimuksen säännöksiä ja määräyksiä, valtiovarainministeriö on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei Opettajien Keskusjärjestö ole oikeutettu ryhtymään työtaistelutoimenpiteisiin kysymyksessä olevassa asiassa ja että Akava on ollut velvollinen valvomaan, ettei sen ensin sanottu jäsenyhdistys riko työrauhavelvollisuuttaan. Tämän lisäksi valtiovarainministeriö on vaatinut sanottujen yhdistysten velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan valtiolle hyvityssakkoa 50.000 markkaa.

Kanteen johdosta Akava ja Opettajien Keskusjärjestö ovat ensin vaatineet sen jättämistä tutkimatta, koskei asiassa ollut käyty pääsopimuksen edellyttämiä keskusneuvotteluja.

Sanotuilla perusteilla Akava ja Opettajien Keskusjärjestö ovat vaatineet kanteen hylkäämistä sikäli kuin sitä ei jätettäisi tutkimatta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Muilta osin työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että sitten kun Jyväskylän ja Joensuun normaalilyseoiden opettajienvirat on kanteessa selostetuin tavoin lakkautettu ja niiden tilalle perustettu uudet virat Jyväskylän yliopiston ja Joensuun korkeakoulun yhteydessä toimiviin harjoittelukouluihin, Opettajien Keskusjärjestö on kanteessa kerrotuin tavoin ilmoittanut aloittavansa mainittujen uusien virkojen palkkausta koskevien vaatimustensa tukemiseksi näitä virkoja koskevan lakon sanotuissa kouluissa 10.9.1973. Kun sopimukseen asiasta ei tätä ennen ole päästy, on lakko alkanut ilmoitettuna aikana ja jatkunut jutun pääkäsittelypäivänä edelleen. Akavan ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin saadakseen lakon estetyksi, rajoitetuksi tai lopetetuksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteessa tehdyn vahvistusvaatimuksen sen tutkitulta osin hyväksyen selittää, ettei Opettajien Keskusjärjestöllä ole valtion virkaehtosopimuslain mukaan ollut oikeutta ryhtyä uhkaamaansa ja sittemmin aloittamaansa lakkoon ja että Alkava on ollut ja on valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n 2 momentin mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, ettei Opettajien Keskusjärjestö menettele mainitulla tavalla. Kanteessa tehtyjen hyvityssakkovaatimusten johdosta työtuomioistuin harkitsee oikeaksi valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n 2 ja 3 momentin ja 20 §:n nojalla tuomita Opettajien Keskusjärjestön maksamaan valtiovarainministeriölle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2000 markkaa ja Akavan vastaavasti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 3500 markkaa. Akavan ja Opettajien Keskusjärjestön on yhteisvastuullisesti korvattava valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi. Hallenberg, Svartström. Uoti, Ahtola, Kaski, Lankinen ja Tuokko.

Tuomio o]i yksimielinen.