Employer dismissed for breach of collective agreement; absent defendants receive single-sided judgment.

Työnantaja ei ollut työehtosopimuksen edellyttämässä määräajassa suorittanut kuuden eri työmaan työntekijöille vaadittua urakkahinnan ylijäämää eikä myöskään selvittänyt asiaa siltä osin kuin ei vaatimusta hyväksynyt. Laiminlyönnit olivat aiheuttaneet yhtiön erottamisen työnantajaliitosta. Työnantaja ei menettelyllään ollut syyllistynyt työehtosopimukseen kokonaisuudessaan eikä sen urakkahinnan ylijäämän maksamista tarkoittavaan yksityiseen määräykseen kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. Samalla kun tätä koskeva kanne hylätty, työnantaja tuomittu työehtosopimuksen kuudesta eri tietensä rikkomisesta kustakin erikseen hyvityssakkoon.

Asiassa annettu yksipuolinen tuomio työtuomioistuimeen saapumatta jääneiden vastaajien osalta.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyötekijäin Liitto r.y. Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahonen ja liikkeenharjoittaja Martti Anton Ahonen

RATKAISU

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Sähkötyönantajain Liiton välillä 30.12.1970 tehdyssä 1.1.197131.3.1972 välisen ajan voimassa olleessa sähköasennusalan työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1) Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

2) Niin kauan kuin 21 §:ssä mainittuja neuvotteluja käydään tai erimielisyyden aiheuttanut asia on 21 §:ssä mainittujen elinten ratkaistavana ei asian johdosta saa julistaa lakkoa, saartoa tai työsulkua, työntekijän työsuhdetta katkaista, eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi, tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Urakkatyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3) Sellaisissa töissä, joissa työehtosopimuksen liitteenä olevaa urakkahinnoittelua käytetään, suoritetaan todellisen työmäärän toteaminen urakan loppulaskentaa suoritettaessa siten, että työmäärän toteamisperusteina käytetään keskenään samanarvoisina

-tarvikkeiden lähetys- ja palautusluetteloita

-työstä tehtyjä loppupiirustuksia

-työnjohdon ja työntekijän työnaikaisia muistiinpanoja

-muita mahdollisia perusteita, kuten esim. työmaalla suoritettavia mittauksia jne.

Edellä mainitun loppulaskelman voivat suorittaa joko työnantaja ja työntekijä yhteisesti tai erikseen ja kuuluvat työntekijän siihen käyttämät tunnit mahdollisia ylityölisiä lukuunottamatta urakkaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9) Työn päätyttyä on urakkahinnan ylijäämä maksettava työntekijöille viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun jompikumpi osapuolista on saanut valmiiksi urakkahinnan loppulaskelman ja esittänyt sen toiselle osapuolelle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Neljän ensin luetellun rakennustyömaan osalta Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on viitannut työtuomioistuimelle esittämiinsä Helsingin raastuvanoikeuden pöytäkirjanotteisiin, joista on havaittu seuraavaa:

Helsingin raastuvanoikeuden istunnossa 27.3.1972 ensi kertaa esillä olleessa jutussa ovat sähköasentajat Onni Puustinen, Pertti Veijalainen, Martti Pulkkinen, Harri Kovelahti, Iivari Huuhtanen ja Väinö Huuhtanen yhteisesti vaatineet Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahosen ja Martti Anton Ahosen velvoittamista suorittamaan muun ohella Kalevankatu 49:n työkohteen loppuselvityksen mukaisen työpalkkasaatavan 10.473,58 markkaa. Tästä summasta oli työntekijäin loppulaskelma jätetty työnantajalle 5.8.1971. Raastuvanoikeus on 14.5.1973 antamallaan päätöksellä velvoittanut vastaajat suorittamaan kantajille sanotusta summasta 5.919,78 markkaa.

Soukka 40-43 ja 45 työkohteen osalta ovat sähköasentajat Martti Pulkkinen, Sulo Pehkonen, Harri Kovelahti, Pertti Veijalainen, Onni Puustinen, Juhani Mäkelä ja Harry Manner Helsingin raastuvanoikeuden 17.4.1972 pidetyssä istunnossa vaatineet Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahosen ja Martti Anton Ahosen velvoittamista suorittamaan työkohteen loppulaskennan mukaiset työpalkkasaatavat yhteensä 7.489 markkaa työnantajalle 4.1.1972 ja uudelleen 21.2.1972 jätetyn loppulaskelman mukaisesti. Helsingin raastuvanoikeus on 8.1.1973 antamallaan päätöksellä velvoittanut vastaajat vaaditun korvauksen suorittamiseen.

Laajavuorenrinne 1-3:n työmaan osalta ovat sähköasentajat Sulo Veijalainen, Esko Wainio, Sulo Pehkonen ja Harry Manner Helsingin raastuvanoikeuden 5.4.1972 pidetyssä istunnossa ensi kertaa esillä olleessa jutussa vaatineet Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahosen ja Martti Anton Ahosen velvoittamista suorittamaan urakan loppuselvityksen mukaiset maksamatta olevat työpalkkasaatavat 12.320 markkaa. Raastuvanoikeus on 28.2.1973 antamallaan päätöksellä velvoittanut vastaajat suorittamaan sanotusta summasta 10.564,33 markkaa.

Sanottuihin lopullisiin päätöksiin vastaajat ovat ilmoittaneet vedon. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ilmoituksen mukaan ei muutoksenhakemuksia kuitenkaan ole määräajassa annettu hovioikeudelle.

Sitä paitsi ovat sähköasentajat Harry Albert Manner, Ari Johannes Manner, Harry Klaus Manner ja Sulo Veijalainen Helsingin raastuvanoikeuden 17.4.1972 pidetyssä istunnossa ensi kertaa esillä olleessa asiassa vaatineet sanottujen vastaajien velvoittamista suorittamaan Kivivuorenkuja 5:n työmaan sähkötöiden osalta sähköurakan loppulaskelman mukaisena työpalkkana 9.505,61 markkaa, mistä erästä loppulaskelma oli jätetty 21.12.1971. Tämän jutun myöhemmistä vaiheista ei työtuomioistuimelle ole esitetty selvitystä.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on edelleen esittänyt, että asianosaisliittojen välillä oli käyty neuvotteluja Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahosen urakoiden loppulaskennassa syntyneistä erimielisyyksistä. Niidenkään avulla ei yhtiötä ollut saatu noudattamaan työehtosopimusta, ja Sähkötyönantajain Liitto oli vastuusta vapautuakseen erottanut yhtiön 6.4.1972 lukien jäsenyydestään siitä syystä, ettei yhtiö ollut edes vaivautunut ottamaan yhteyttä omaan liittoonsa.

Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahosen järjestelmällinen laiminlyönti oli siis kohdistunut useihin työntekijöihin ja useihin työmaihin. Sen tarkoituksena oli siten ollut tehdä tehottomaksi työehtosopimuksen edelle jäljennetty määräys, jonka mukaan urakkahinnan ylijäämä oli maksettava kuukauden kuluessa loppulaskelman esittämisestä, taikka muuttaa määräystä niin, että ylijäämän suorittamisajankohta olisi vapaasti työnantajan määrättävissä.

Sanotuilla perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahosen ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Martti Anton Ahosen tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n nojalla työehtosopimuksen 9 §:n B osan 9 kohdan 1 momenttiin ja työehtosopimukseen kokonaisuudessaan kohdistuneista työtaistelutoimenpiteistään maksamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle hyvityssakkoa. Sen varalta, ettei tähän vaatimukseen voitalisi suostua, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahosen ja Martti Anton Ahosen tuomitsemista yhteisvastuullisesti maksamaan hyvityssakkoa kuudesta työehtosopimuksen erillisestä tietensä rikkomisesta. Lisäksi kantajaliitto on vaatinut yhtiön ja Ahosen velvoittamista korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut.

Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahonen ja Martti Anton Ahonen, joita ei ollut yrityksistä huolimatta tavoitettu haastamista varten työtuomioistuimen aikaisempiin istuntoihin, on haastettu työtuomioistuimen 21.8.1973 pidettyyn istuntoon oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 11 §:ssä säädetyssä järjestyksessä, jättämällä jäljennös haastekirjoista Espoon piirin nimismiehelle, mistä haastemiehen toimesta on postitse ilmoitettu Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahoselle ja Martti Anton Ahoselle. Yhtiö ja Ahonen eivät kuitenkaan ole olleet tässäkään istunnossa edustettuina eivätkä myöskään ilmoittaneet syytä poissaoloonsa.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska vastaajat Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahonen sekä Martti Anton Ahonen ovat saaneet tähän juttuun laillisen haasteen ja vastaajat ovat laillista estettä ilmoittamatta jääneet työtuomioistuimeen saapumatta eikä sellaista estettä myöskään ole työtuomioistuimen tiedossa, työtuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 12 §:n 2 momentin ja työtuomioistuimesta annetun lain 19 §:n 3 momentin nojalla sanottujen vastaajien poissaolosta huolimatta tutkinut jutun myös siltä osalta, jolta näiden asiana on työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 3 momentin mukaan vastata kanteeseen itse kohdastaan.

Kuitenkin tulee Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton, joka näin on saanut Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahosen ja Martti Anton Ahosen osalta yksipuolisen tuomion, oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 13 §:n mukaisesti antaa näille tieto yksipuolisesta tuomiosta kirjallisen haasteen tiedoksi antamisesta säädetyssä järjestyksessä. Sähkösuoja Kommandiittiyhtiö Ahonen ja Martti Anton Ahonen voivat sen jälkeen hakea takaisinsaantia työtuomioistuimessa. Takaisinsaantikanne on pantava vireille antamalla haaste tiedoksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle 60 päivän kuluessa siitä lukien kun takaisinsaannin hakija on saanut tiedon tuomiosta. Jos takaisinsaannin hakija tämän laiminlyö tai ilman laillista estettä jää pois asian käsittelystä, hänellä ei enää ole oikeutta takaisinsaantiin.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Uoti, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.