Labor court dismissed strike actions as non-violations when they were natural negotiation phases rather than targeted contract breaches.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that certain termination actions were valid negotiation phases rather than illegal strike measures. The union argued that shifting port supervisors to day shifts violated the collective agreement, while the employer contended these changes were individual arrangements unrelated to collective negotiations. The court found the union failed to prove the actions targeted specific contract provisions, allowing the employer to win on procedural grounds while still imposing fines for general duty breaches.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 6 ja 7 §:n nojalla: Työtaistelutoimenpiteiden määrittelyn mukaan luonnollinen neuvotteluvaihe, jossa irtisanomisia käytetään työehtosopimusneuvotteluissa, ei ole työtaistelutoimenpiteitä, vaikka ne suoritettaisiin yksittäisten tuumin ja pyrittäisiin vaikuttamaan neuvotteluihin.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kun vuorotyösopimusten irtisanominen puolelta tai toiselta muodosti luonnollisen vaiheen työehtosopimusneuvotteluissa, ei irtisanomisia, vaikka ne olisikin suoritettu yksissä tuumin ja pyrkien vaikuttamaan työehtosopimusneuvotteluihin, voitu pitää voimassa oleviin työehtosopimuksiin kohdistuneina työtaistelutoimenpiteinä. Sen sijaan satamatyönjohtajien siirtyminen päivätyöaikaan työtaistelutoimenpiteeksi, joka kohdistunut voimassa olleen työehtosopimuksen niihin palkka ja muihin määräyksiin, joiden muuttamiseen työehtosopimusneuvotteluissa oli pyritty.
Toimihenkilöyhdistys enempää kuin sen paikalliset jäsenyhdistyksetkään eivät olleet pyrkineet työtaistelutoimenpiteiden estämiseen, rajoittamiseen tai lopettamiseen. Sanotut yhdistykset tuomittu hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Suomen Satamatyönjohtajien Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 10.4.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 § Soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien Suomen Satamatyönjohtajien Liitto ry:n jäsenten työ- ja palkkasuhteisiin.
Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työnjohtajat/toimihenkilöt noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Työsuhde
Työnantajalla tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus ottaa ja erottaa työnjohtaja/toimihenkilö tämän sopimuksen määräyksiä loukkaamatta sekä määrätä työn johtamisesta.
Työnjohtajan/toimihenkilön tulee olla solidaarinen työnantajaa kohtaan ja valvoa tämän etuja. Työnantajan tulee suhtautua luottamuksella työnjohtajaan/ toimihenkilöön ja tukea häntä hänen työssään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Työaika
Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan työaikalain säännöksiä sekä niitä periaatteita, jotka ilmenevät keskusjärjestöjen välillä solmitusta työajan lyhentämistä koskevasta sopimuksesta seuraavasti:
Säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Säännöllinen päivittäinen työaika on 8 tuntia ja sijoitetaan se, jollei ole järjestetty vuorotyötä, kello 7-17 välille.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Vuorotyökorvaus
Vuorotyöstä suoritetaan vuorotyölisä seuraavia perusteita noudattaen:
2-vuorotyön iltavuorotyöstä maksetaan 10 % suuruinen vuorotyölisä peruspalkalle.
Keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä maksetaan 10 % suuruinen vuorotyölisä iltavuorossa työskenteleville ja yövuorossa työskenteleville 20 % suuruinen yövuorolisä peruspalkalle. Sunnuntaina, kirkollisina pyhäpäivinä sekä vappuna, uudenvuoden- ja itsenäisyyspäivänä maksetaan keskeytymättömässä 3-vuorotyössä pyhätyökorvauksena 100 % korotettu palkka siihen kuuluvine vuorotyölisineen.
(Ks. palkkasopimus, 4 §.)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Palkka
Tähän sopimukseen sidottujen työnjohtajien/toimihenkilöiden palkka määritellään kuukausipalkkana liitteessä n:o I olevan palkkasopimuksen mukaisesti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 § Yhdysmies
Yrityksen työnjohtajilla/toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yhteinen yhdysmies, jonka tehtävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja muissakin työsuhteita koskevissa asioissa ja heidän puolestaan valvoa sen noudattamista. Yhdysmieheksi valittavan tulee tuntea työpaikan olosuhteet hyvin. Yhdysmieheksi valitun nimi on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti liikkeen johdolle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
22 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos työnantajan ja työnjohtajien/toimihenkilöiden välillä ilmenee erimielisyyksiä tämän sopimuksen tai siihen liittyvien säännösten soveltamisesta, tulkinnasta tai rikkomuksia koskevasta asiasta, on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajain ja työnjohtajien/toimihenkilöiden kesken yhdysmiesten avustamana. Jos yksimielisyyteen ei päästä, on erimielisyys siirrettävä liittojen ratkaistavaksi.
Jommankumman liiton esittäessä neuvotteluja I momentissa tarkoitetussa tai muussa tapauksessa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Jos liittojen välillä ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia, jos sillä on yleistä kantavuutta, jommankumman liiton vaatimuksesta ja toisen liiton toimintavapautta rajoittamatta alistaa keskusliittojen yhteisesti käsiteltäväksi lausunnon saamista varten.
Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi sopijapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Elleivät neuvottelut sopimuksen voimassaoloajan päätyttyäkään johda sopimukseen, on sen sopimuspuolen, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, ilmoitettava siitä toiselle sopimuspuolelle viimeistään kahta viikkoa ennen aiottua työnseisausta. Uhkavaatimuksen alaisena aikana ovat sopijapuolet velvolliset mahdollisuuksien mukaan toimimaan keskusliittojen ja valtion asianomaisten elinten avulla erimielisyyden kohteena olevan asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi.
Niin kauan kuin erimielisyydestä käydään neuvotteluja tai se on edellä mainittujen elinten ratkaistavana, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
23 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä työehtosopimus tulee voimaan huhtikuun 1 päivänä 1972 ja on voimassa maaliskuun 31 päivään 1973 sekä jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä jommalta kummalta puolen irtisanota kirjallisesti vähintään kaksi kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Korotettujen palkkojen voimaanastumisajankohdasta on kuitenkin palkkasopimuksessa erikseen sovittu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimukseen liittyvässä palkkasopimuksessa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Sopimuksen ulottuvaisuus
Tässä sopimuksessa määrätään Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton ja Suomen Satamatyönjohtajien Liitto ry:n välillä voimassaolevan ahtaustyönjohtajia/toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen alaisten ahtaustyönjohtajien/ toimihenkilöiden palkkaedut.
2 § Palkka
Ahtaustyönjohtajat
Edellä 1 §:ssä mainituille täysin työkykyisille 18 vuotta täyttäneille työnjohtajille maksetaan työpaikoittain vähintään jäljempänä olevan palkkataulukon ja tämän sopimuksen mukainen peruspalkka.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Vuorotyönjohtajan/toimihenkilön palkka
Sovittiin, että taulukkopalkat ovat 10 % korkeammat, mikäli ahtaustyönjohtajan/toimihenkilön ja työnantajan välillä on tehty erillinen vuorotyösitoumus eli sopimus siitä, että ao. ahtaustyönjohtaja/toimihenkilö on työnantajan sitä esittäessä valmis siirtymään joko pysyväisesti tai tilapäisesti vuorotyöhön. Henkilökohtaiset sopimukset ovat voimassa kulloisenkin työehtosopimuskauden loppuun ja jatkuvat edelleen, ellei sopimusta jommankumman taholta peruuteta vähintään I kk ennen työehtosopimuskauden päättymistä. Sopimuksen purkautuessa päättyy myös korkeamman palkkaperusteen soveltaminen.
Todettiin, että vuorotyöllä tarkoitetaan 2-vuorotyötä ja keskeytymätöntä 3-vuorotyötä.
Korotettua peruspalkkaa maksetaan vuorotyösopimuksen tehneille ahtaustyönjohtajille/toimihenkilöille ao. sopimuksen perusteella riippumatta siitä, onko työnantajalla mahdollista järjestää vuorotyötä tai ei. Vuorotyön järjestely ja erillisten vuorotyölisien (iltavuoro 10 % ja yövuoro 20 %) maksuperusteet ilmenevät varsinaisesta sopimustekstistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 § Työnseisaukset
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän palkkasopimukseen kokonaisuudessaan tai sen johonkin yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
7 § Neuvottelujärjestys
Tämän sopimuksen tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä, joita ei työnantajan ja työnjohtajien/toimihenkilöiden kesken ole voitu sopia, neuvotellaan allekirjoittaneiden liittojen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
8 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa huhtikuun 1 päivästä 1972 maaliskuun 31 päivään 1973 ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota viimeistään kaksi kuukautta ennen lakkaamispäivää. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti ja vastapuolelle on samalla annettava ehdotus uudeksi sopimukseksi. Ehdotus voi sisältää vain halutut muutokset. Jollei näin menetellä, on irtisanominen mitätön.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kanteeseen vastatessaan Suomen Satamatyönjohtajien Liitto on lausunut, että sikäli kuin käytännössä oli järjestetty vuorotyötä, oli se tapahtunut työntekijäkohtaisesti työsopimustasolla. Liiton jäsenten peruutettua henkilökohtaiset vuorotyösopimuksensa oli työehtosopimuksen 7 §:ssä mainitun vuorotyöjärjestelyn katsottava tulleen työehtosopimuksen ja sen liitteen määräyksien mukaisesti uudella tavalla "järjestetyksi". Vastaajaliiton yksityisten jäsenten oman harkintansa varaisilla työaikajärjestelyillä ei ollut kantajan väittämää yhteyttä käynnissä olleisiin uutta työehtosopimusta koskeviin neuvotteluihin, eivätkä järjestelyt myöskään olleet voineet kohdistua sen enempää silloin voimassa olleen työehtosopimuksen mihinkään yksityiseen määräykseen kuin työehtosopimukseen kokonaisuudessaankaan. Esittämiinsä perusteihin viitaten on Suomen Satamatyönjohtajien Liitto pyytänyt kannetta hylättäväksi.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Kotkan Satamatyönjohtajat r.y, Rauman Satamatyönjohtajat r.y. ja Haminan Satamatyönjohtajat r.y. ovat olleet jutussa kuultavana.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Haminan Satamatyönjohtajat maksamaan 1 500 markkaa, Kotkan Satamatyönjohtajat 1 500 markkaa ja Rauman Satamatyönjohtajat 1 200 markkaa Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä Suomen Satamatyönjohtajien Liiton vastaavasti 2 500 markkaa hyvityssakkona valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä. Suomen Satamatyönjohtajien Liiton, Haminan Satamatyönjohtajien, Kotkan Satamatyönjohtajien ja Rauman Satamatyönjohtajien on yhteisvastuullisesti korvattava Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 600 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Hallenberg, Svartström, Aranto, Uoti. Hyppönen, Lankinen ja Suominen.
Tuomio oli yksimielinen.