Union union fined for striking despite employer's negotiation readiness under Finnish Labour Court Act.

Sen sijaan, että olisi valvonut, että työntekijät välttävät työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneita työtaistelutoimenpiteitä oli ammattiosasto päätöksellään vaikuttanut lakon laajentumiseen, johon myös luottamusmiehet olivat osallistuneet. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Tällöin otettu toisaalta huomioon, että myös työnantajan olisi vallinneissa oloissa tullut osoittaa suurempaa neuvotteluvalmiutta.

Asianosaiset: Metsähallitus Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Suomen Maaseututyöväen Liiton ja toiselta puolen metsähallituksen ynnä muiden välillä 3.5.1972 tehdyssä metsäalan työehtosopimuksessa ja sen hakkuupalkkoja koskevassa liitteessä on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työsuhde ja järjestäytymisvapaus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa lähinnä hänen työmaalla olevaa edustajaansa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Palkat

1. Palkkausta silmällä pitäen maa jaetaan neljään palkkausalueeseen.

2. Palkoista määrätään tämän sopimuksen liitteissä.

3. Metsätöiden urakkapalkkanormilla tarkoitetaan yksikköpalkkoja laskettaessa perusteena käytettävää lukua, joka osoittaa täysin työkykyisen ja metsätöihin tottuneen miehen normaalisella urakkatyövauhdilla saavutettavaa keskimääräistä päiväansiota.

4. Liitetaulukoiden sijasta saadaan yksikköpalkkoja määrättäessä käyttää sopijapuolten yhteisesti hyväksymää muutakin järjestelmää.

5. Aikapalkkaa voidaan korottaa enintään 15 sadalta ja alentaa enintään 5 sadalta riippuen työntekijäin ammattitaidosta.

6. 15-17 vuotisten työntekijäin aikapalkka on työkyvystä ja ammattitaidosta riippuen 75-100 % asianomaisessa työssä yleensä maksettavasta aikapalkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10. Paikkakunnan kalleuden johdosta tai paikallisten syiden muutoin niin vaatiessa voidaan palkkoja sopijapuolten tai heidän paikallisten edustajiensa yhteisellä suostumuksella alentaa enintään 5 sadalta ja korottaa enintään 10 sadalta.

11. Mikäli esiintyy urakkatyömuotoja, joiden palkkoihin tämän sopimuksen liitteistä ei saada selvitystä, on yksikköpalkat määrättävä siten, että tämän §:n 3. kohdan mukainen urakkapalkkanormi saavutetaan.

12. Edellisessä kohdassa tarkoitettujen uusien työmuotojen käytäntöön ottamisesta samoin kuin niissä noudatettavista yksikköpalkoista tulee työnantajan ilmoittaa vähintään viikkoa ennen työn aloittamista 14 §:ssä tarkoitetulle asiamiehelle ja on neuvottelut näiden työmuotojen yksikköpalkkojen määräämistä varten aloitettava viipymättä.

6 § Muita palkkausta koskevia määräyksiä

1. Aikatyössä ja jatkuvassa urakkatyössä maksetaan palkka, ellei paikallisesti toisin sovita, joka toinen viikko erikseen sovittavana päivänä työajan päätyttyä työmaalla tai sen välittömässä läheisyydessä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Työnantajan on ilmoitettava työstä maksettava palkka tai ainakin palkkaperusteet viimeistään työn alkaessa. Ilmoitus on työntekijän sitä vaatiessa annettava kirjallisesti. Työvaikeusluokittelu on vaadittaessa pidettävä työntekijän nähtävänä. Huomautukset palkanmaksuperustetta vastaan on tehtävä viipymättä aiheen ilmaantuessa ja viimeistään työtä koskevan tilinmaksun yhteydessä. Työntekijälle tulee tilinmaksun yhteydessä antaa tiliselvitys. Palkan laskemista sekä rahamäärää koskevat muistutukset on tehtävä heti kussakin palkanmaksutilaisuudessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Työturvallisuus

1. Työturvallisuustoiminnassa noudatetaan sopijapuolten kesken 3.5.1972 allekirjoitettua metsäalan työturvallisuussopimusta.

2. Työntekijän ja työnjohdon tulee mitä suurimmalla valppaudella ja huolellisuudella noudattaa tapaturmien välttämiseksi annettuja ohjeita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Asiamiehet

1. Tämän sopimuksen täytäntöönpanon paikallista valvontaa sekä sopimusta sovellettaessa ehkä syntyvien erimielisyyksien selvittelyä varten asettavat sopijapuolet erikseen määrättävillä alueilla toimivia piiriasiamiehiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Erimielisyyksien käsittely ja neuvottelujärjestys

1. Mikäli työntekijällä on muistutettavaa tämän sopimuksen tai siihen liittyvien muiden sopimusten tulkintaa tai soveltamista vastaan, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä työnantajalle.

2. Erimielisyydet on pyrittävä selvittämään paikallisesti työntekijän, 13 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Tehdyt valitukset on työnantajan viipymättä tutkittava ja korjattava todetut virheet.

3. Ellei erimielisyyttä saada selvitetyksi edellä sanotulla menettelyllä on kummallakin osapuolella oikeus saattaa kysymys edellä 14 §:ssä tarkoitettujen asiamiesten ratkaistavaksi.

4. Asiamiesten tulee yhteistoiminnassa koettaa sopia ne toimialueellaan esiintyvät erimielisyydet, jotka heille on ilmoitettu paikallisen selvittelyn epäonnistuttua.

5. Mikäli asiamiehet pääsevät yksimielisyyteen asian ratkaisemisesta, jättävät he esityksensä osapuolille. Palkkausta koskevasta paikallisesta erimielisyydestä näin annettu ratkaisu on molempia osapuolia sitova. Jos kyseessä on muu erimielisyys eikä jompikumpi osapuoli esitystä hyväksy, saatetaan asia sopijapuolten käsiteltäväksi. Samoin on meneteltävä, milloin asiamiehet eivät pääse yksimielisyyteen.

6. Sopijapuolten esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetusta erimielisyydestä on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

7. Jos erimielisyys koskee muita kuin edellä tässä §:ssä tarkoitettuja kysymyksiä, on ennenkuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä. Elleivät nämä pääse yksimielisyyteen on asia siirrettävä sopijapuolten käsiteltäväksi.

8. Sopijapuolten esittäessä neuvotteluja 7. kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

9. Tässä §:ssä tarkoitettujen neuvottelujen kestäessä ei asian johdosta saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin.

10. Milloin asia tämän §:n nojalla saatetaan sopijapuolten käsiteltäväksi, on siitä laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä kappaleet ao. sopijapuolille.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Työrauha

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun, joukkoirtisanomiseen ja -sanoutumiseen tai muuhun näihin verrattavaan työn kulkua estävään toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi tai lisäyksen saamiseksi siihen on sen voimassaoloaikana kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. PINOTAVARAN JA SAHATUKKIEN HAKKUUPALKAT

21. PINOTAVARA

211. Luokitusohjeita

Palkkataulukot ottavat huomioon työtulokseen vaikuttavina tekijöinä oksaisuuden, tiheyden ja järeyden sekä erillislisinä maaston, vikaisuuden ja lumen vaikutuksen.

Perustaksalla tarkoitetaan hakkuussa oksaisuus-, tiheys- ja järeysluokan perusteella saatua taksaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2116. Muut työvaikeustekijät

Muut työvaikeustekijät korvataan työnsuorittajalle samassa suhteessa, kuin näiden arvioidaan vaikuttavan työn tulokseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan asiana oli työehtosopimuksen mukaan määritellä palkkahinnoitteluliitteen 2116 kohdan tarkoittamien vaikeustekijöiden vaikutus. Ollessaan tyytymättömiä tuohon määrittelyyn voivat työntekijät saattaa asian käsiteltäväksi työehtosopimuksessa määrättyä neuvottelutietä käyttäen. Sodankylän Metsätyöläisten ammattiosasto ei kuitenkaan ollut pyrkinytkään asian selvittämiseen neuvottelutietä. Suomen Maaseututyöväen Liiton paikallinen asiamies oli tukenut työntekijäin vaatimuksia ja suostunut keskustelemaan asiasta työnantajapuolen kanssa vasta 8.2.1973.

Puheena olevat työtaistelut oli siis toimeenpantu ammattiosaston päätöksen perusteella, ja ammattiosaston edustajat olivat ottaneet osaa niihin pyrkimättä asian selvittämiseen neuvotteluin. Näillä perusteilla metsähallitus on vaatinut Sodankylän Metsätyöläisten Ammattiosasto n:o 685:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Metsäalalla, erityisesti Lapissa oli ollut poikkeuksetta käytäntönä, ettei tuulenkaatopuiden hakkuita suoritettu talvella jos hakattavien puiden päälle oli satanut lunta. Nytkin oli viereisellä Kittilän hoitoalueella hakkuut lopetettu lisääntyneiden lumivaikeuksien vuoksi ennen kuin ne Sattasvaarassa alkoivatkaan.

Kun työnantaja ei siis ollut suostunut työehtosopimuksen mukaisten neuvottelujen käymiseen, olivat työntekijät esittäneet siirtymistä aikapalkkatyöhön, millä tavalla olisi vältetty tapaturmavaara. Syntyneet työnseisaukset olivat olleet spontaaneja vastareaktioita työnantajan neuvotteluhaluttomuudelle eikä ammattiosasto ollut voinut niitä estää. Metsähallituksen haluttomuutta asian selvittämiseen kuvasi se ettei Suomen Maaseututyöväen Liittokaan saanut asiasta ilmoitusta ennen kuin helmikuun alussa toimeensa ryhtyneeltä liiton paikalliselta asiamieheltä. Tämän toimenpitein oli saatu aikaan neuvottelu 8.2.1973. Suomen Maaseututyöväen Liiton ryhdyttyä myös toimenpiteisiin työnseisauksien johdosta olivat liiton toimenpiteet johtaneet lakon loppumiseen 16.2.1973.

Sanotuilla perusteilla Suomen Maaseututyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Metsähallitus on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Sodankylän Metsätyöläisten Ammattiosasto n:o 685, jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu 380 henkeä, on ollut jutussa kuultavana.

Sen sijaan että olisi työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyin tavoin valvonut, että sen alaiset työntekijät välttävät työehtosopimuksen vastaisia työ,taistelutoimenpiteitä, on Sodankylän Metsätyöläisten Ammattiosasto n:o 685 kerrotulla päätöksellään vaikuttanut lakon laajentumiseen, johon luottamusmiehet eri työmailla myös ovat osallistuneet. Näillä perusteilla ja katsoen toisaalta, että myös työnantajan olisi vallinneissa oloissa tullut osoittaa suurempaa neuvotteluvalmiutta, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n nojalla tuomita sanotun ammattiosaston maksamaan metsähallitukselle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkona 1800 markkaa sekä korvaamaan metsähallituksen oikeudenkäyntikulut 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Svartström, Aranto, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.