Legislator Case Law & Legislation
TT:1973-53 AI generated

Labor court dismisses union fine claim because union only became liable for union representatives after late notification.

Case Number TT:1973-53
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim for a fine regarding the late notification of union representatives. The union argued it was liable for the strike, but the court found it only assumed responsibility for representatives' actions after the late notification was submitted. Consequently, the union was not liable for the strike actions occurring before that notification date.

Legislator headnote

AI generated

Section 8 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act; Section 10 of the Collective Agreements Act: A trade union is liable for the conduct of its elected representatives only from the date the union formally notifies the employer of the election, not from the date of the election itself.

Keywords

AI generated
trade union liability union representative election employer notification requirement strike action responsibility collective agreement breach labor court fine timing of notification

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon laiminlyöntiensä vuoksi työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun yhteydessä. Osasto vastasi myös luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Asiassa kysymys myös siitä mistä ajankohdasta lakien valittu luottamusmies edusti ammattiosastoa.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 30.3.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II TYÖPALKAT

5 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 5. Suorituspalkkatyössä käytettävä hinnoittelun peruste (työkohtainen tuntipalkka) määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 5 §:n 5 momentin mukaisiin työn vaativuuteen perustuviin palkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työn vaativuuteen perustuvaa palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 5. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka taattu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta 2.4.1969 noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Luottamusmiessopimus on tämän työehtosopimuksen liitteenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 26 §:ssä mainitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

2. Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ammattiosaston koneistusosastoille asettamat luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin kerrottujen työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen estämiseksi taikka lopettamiseksi, vaan itse ottaneet osaa työntekijäin kokouksiin, joissa työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä oli päätetty, ja ottaneet myös osaa itse työtaisteluun. Kun ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä toiminnasta ja kun se ei ollut muutenkaan ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Hyvinkään Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kanteeseen vastatessaan Metallityöväen Liitto on lausunut, etteivät kanteessa tarkoitetut työnseisaukset olleet kohdistuneet työehtosopimukseen, vaan olleet vastalause työnantajan viivyttelylle paikallisten neuvottelujen yhteydessä. Työntekijäin keskituntiansio oli huonon työllisyystilanteen vuoksi laskenut vuonna 1972 1,00-1,50 markalla. Samanaikaisesti oli kuitenkin jatkuvasti teetetty töitä alihankkijoilla. Koko tehdas oli vihdoin pakkolomautettu 2.10.-6.10.1972. Vaikka tehtaan työllisyystilanne oli vuoden lopulla parantunut, ei työnantaja ollut osoittanut lainkaan kiinnostusta edes ansiotason saattamiseen entiselle tasolle, vaikka eräiden urakoiden hinnoittelun oli jopa todettu alittaneen työehtosopimuksen määräämän vähimmäistason, ja kevään palkkaratkaisu sittemmin oli osoittanut palkankorotusvaraa kyllä olleen.

Mitä ammattiosaston vastuuseen tapahtumista tuli, kanteessa tarkoitetut luottamusmiehet Hyväri ja Mikkonen oli valittu luottamusmiehiksi vasta 11.1.1972. Vaalista oli toimitettu työnantajalle ilmoitus paljon myöhemmin, ja ammattiosasto oli vastuussa luottamusmiestensä toiminnasta vasta ilmoitusajankohdasta lukien. Ammattiosasto ei siis vastannut heidän osallistumisestaan työnseisauksiin. Kun ammattiosasto ja erityisesti sen asettama pääluottamusmies Nyström olivat tehneet voitavansa työnseisausten estämiseksi, ei ammattiosastoa voitu tuomita hyvityssakkoon velvollisuuksiensa laiminlyömisestä, minkä vuoksi Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Jos kuitenkin ammattiosaston katsottaisiin syyllistyneen laiminlyöntiin olisi työnantajan oma menettely otettava huomioon hyvityssakon määrää harkittaessa.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hyvinkään Metallityöväen Ammattiosasto, jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 1400 henkeä, on ollut jutussa kuultavana.

Ammattiosaston puheenjohtajan ja sihteerin osaston nimissä allekirjoittama ilmoitus luottamusmiesvaalista on toimitettu työnantajalle vasta sitten kun vaali oli käsitelty osaston kokouksessa 31.1.1973. Asiassa kummankin asianosaisen esittämästä selvityksestä päätellen kysymyksessä olevalla työpaikalla ei käytännössä ole edellytetty ammattiosaston virallisen ilmoituksen saapumista ennen kuin valitun on katsottu voivan toimia luottamusmiehenä. Myös nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa on esitetystä selvityksestä päätellen puolin ja toisin edellytetty asianomaisten valinnastaan lukien toimineen luottamusmiehenä, ja ammattiosastoa edustava pääluottamusmies on ilmoittanut kirjallisesti luottamusmiesvaalista työnantajalle jo 15.1.1973. Viimeistään tästä lukien ammattiosasto, jonka asiana on myös tänä väliaikana ollut huolehtia asianmukaisin toimenpitein siitä, että osaston jäsenet noudattavat työehtosopimukseen perustuvia velvollisuuksiaan, vastaa valittujen luottamusmiesten menettelystä työpaikalla.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Hyvinkään Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa sekä korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.