Labor court allows union fine for strike over contract dispute regarding piecework rate calculations.

Työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun olivat ottaneet osaa lentokonetehtaan lähes kaikki työntekijät ja samalla ammattiosaston useimmat jäsenet. Mukana työtaistelussa olivat olleet myös sanotun ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet joukossaan ammattiosaston puheenjohtaja. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Ammattiosaston vastuuta puheenjohtajansa toiminnasta ei poistanut se, että työriidassa oli kysymys hänen omasta palkastaan,

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 30.3.1972 tehdyssä Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II TYÖPALKAT

5 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 5. Suorituspalkkatyössä käytettävä hinnoittelun peruste (työkohtainen tuntipalkka) määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 5 §:n 5 momentin mukaisiin työn vaativuuteen perustuviin palkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työn vaativuuteen perustuvaa palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Mom. 2. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste, mistä ilmenee, mitkä työt ja yksikkömäärät sisältyvät sovittuun urakkaan sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukaisiin ja riittävän lyhyihin urakoihin. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkaansa vastaava palkka.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Ylläolevan määräyksen perusteella älköön työntekijä perusteettomasti hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

2. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 5. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka taattu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä I momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosasto oli rikkonut ja laiminlyönyt sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden salliessaan jäsentensä ja luottamusmiestensä ryhtyä edellä kerrottuihin työtaistelutoimenpiteisiin, minkä vuoksi Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut sanotun ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosasto, jossa on ilmoitettu olevan 1600 jäsentä, on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Valmet Oy:n Lentokonetehtaan työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan asentaja Pekka Järvisen kanteessa selostetun urakan korvaamista koskevaan vaatimukseen toimeenpanneet 8.2., 15.2., 20.2. ja 23.2.1973 kanteessa selostetut työnseisaukset. Tämä työtaistelu on esitetystä selvityksestä päätellen aiheutunut ensi sijassa niistä erilaisista käsityksistä, mitkä työnantajalla ja työntekijöillä työpaikalla on ollut siitä, miten Järvisen urakka työehtosopimuksen urakkapalkkamääräykset ja toisaalta työpaikalla syntynyt käytäntö huomioon ottaen on ollut korvattava. Pääkysymyksenä on tällöin ollut, onko tapaukseen ollut sovellettava käytännössä tietyissä tapauksissa sovellettua 0-28 %:n määräistä ns. jälkihintakorotusprosenttia, ja myönteisessä tapauksessa, minkä määräisenä tällä kertaa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa sekä korvaamaan sanotun yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.