Legislator Case Law & Legislation
TT:1973-50 AI generated

Labor court dismisses claim that temporary captain rules apply to a former engine officer promoted to acting captain.

Case Number TT:1973-50
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the plaintiff's claim regarding the application of temporary employment contract rules to a former engine officer now serving as an acting captain. The plaintiff argued that since his permanent engine officer duties were covered by another person, he should be treated as a temporary employee under specific maritime agreements. The court found that the plaintiff remained a permanent employee throughout his tenure as an acting captain without any break in his employment relationship, rendering the temporary provisions inapplicable.

Legislator headnote

AI generated

Maritime Act; Collective Agreements: Provisions in collective agreements for temporary engine officers do not apply to individuals serving as temporary captains if they maintain permanent employment status during the interim period.

Keywords

AI generated
temporary employment status maritime collective agreements acting captain permanent employment seafarer rights termination notice period home leave entitlement

Cited Legislation

AI generated
Maritime Act
Seafarers' Annual Leave Act
Collective Agreement for Engine Officers in Foreign Trade
Collective Agreement for Captains in Foreign Trade
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys siitä, voitiinko työehtosopimuksen määräyksiä, jotka koskivat viransijaisen irtisanomista ja oikeutta kotimatkaan laivanvarustajan kustannuksella, soveltaa laivalla aikaisemmin ensimmäisenä konemestarina toimineeseen henkilöön, joka oli siirretty laivan vakinaisen konepäällikön sijaiseksi.

Yleinen alioikeus oli velvoittanut siellä vireillä olevassa asiassa kantajan esittämään työtuomioistuimen ratkaisun siltä osin kuin siinä oli kysymys työehtosopimuksen tulkinnasta. Kun suorituskanne oli edelleen vireillä raastuvanoikeudessa eikä se ollut osoittanut kantajaa ajamaan suoritusvaatimuksiaan työtuomioistuimessa, suoritusvaatimus työtuomioistuimessa jätetty tutkimatta.

Kanteen tutkimista vastaan tehty kanteen yksilöintiä koskeva väite hylätty.

Asianosaiset: Konemestari Martti Paavo Hietanen Sjöfartens Arbetsgivareförbund - Merenkulun Työnanta jaliitto r.f.

RATKAISU

Merenkulun Työnantajaliiton ja Suomen Konepäällystöliitto r.y:n välillä 1.1.1969 lukien voimaan tulleessa ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevia konepäälliköitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

III Erikoismääräyksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 §

Edellä 1-12 §:ssä mainittujen ehtojen lisäksi on konepäällikköön nähden voimassa mitä konemestarien työehtosopimuksen 2 §:n b), c), d) ja e) kohdissa, 3-11, 13-21 ja 23-26 §:ssä sekä pöytäkirjamerkinnöissä määrätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitussa ulkomaanliikenteen konemestarien työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II Muut ehdot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

16 § Vuosiloma

Poikkeavasti siitä, mitä Merimiesten vuosilomalain 5 §:ssä on säädetty saa lain 4 §:ssä mainittua vuosilomaa siihen oikeutettu konemestari, kun toimessaolo on jatkunut vuoden vähintään 24 työpäivää, ja kun se on jatkunut viisi vuotta tai enemmän vähintään 30 työpäivää.

Poikkeavasti siitä, mitä Merimiesten vuosilomalain 10 §:n 2 momentissa oli säädetty on konemestarille, joka työsuhteen päättyessä on ollut aluksessa toimessa lain 4 §:n mukaan laskien, vähintään yhden kuukauden, mutta ei yhtä vuotta, taikka jonka toimessaolo sen jälkeen, kun hän aikaisemmin on saanut lomaa tai on ollut siihen oikeutettu, on kestänyt alle vuoden, suoritettava lain 6 §:ssä säädetyllä tavalla laskettua korvausta kahdelta työpäivältä jokaista täten palveltua täyttä kalenterikuukautta kohti.

Jos konemestari on niinä kalenterikuukausina, jolloin työsuhde alkoi ja päättyi ollut aluksessa toimessa yhteensä vähintään 16 päivää on hän näiltä kuukausilta oikeutettu saamaan lomakorvausta kahdelta päivältä. Mikäli hän nyt kysymyksessä olevina kuukausina on ollut toimessa vähintään 46 päivää on hän oikeutettu saamaan lomakorvausta neljältä päivältä.

Loman aikana suoritetaan korvaus ravinnosta ja asunnosta valtioneuvoston siitä antaman päätöksen mukaisesti.

Vain kussakin eri tapauksessa tehdyn sopimuksen perusteella voidaan ulkomailla saatua lomaa pitää näiden määräysten edellyttämänä lomana.

Talvella liikennöivän aluksen konepäällystölle on mikäli mahdollista myönnettävä vuosilomaa kesäkuukausina.

Milloin konemestari tilapäisesti on toiminut yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden vakinaista virka-asemaansa ylemmässä virka-asemassa, suoritetaan hänelle vuosilomapalkka/lomakorvaus eri palvelusaikoja vastaavien palkkaetujen mukaisesti.

Konemestari, joka saa lomaa, kustantaa itse matkansa lomalle ja takaisin alukselle kuitenkin siten, että konemestari, joka Suomessa palaa toimeensa vuosilomaltaan on oikeutettu kerran vuodessa saamaan varustamolta paluumatkasta juna- tai linjaautolipun hinnan. Laivanvarustamo kustantaa sijaisen matkat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § Irtisanomisaika

Ellei toisin ole sovittu on konepäällikön irtisanomisaika 5 vuoden yhtäjaksoisen palveluksen jälkeen samassa varustamossa 2 kuukautta ja muiden konemestareiden vastaavasti 45 päivää. Viransijaiseen nähden on voimassa molemminpuolinen 15 päivän irtisanomisaika.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintöjä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Konemestari, jonka toimi aluksessa päättyy aluksen myynnin tai riisumisen takia on velvollinen ryhtymään vastaavanlaiseen toimeen samassa varustamossa tai saman johdon alaisessa varustamossa, jos tällainen toimi hänelle tarjotaan (vastaavalla toimella tarkoitetaan samaa virka-asemaa). Tämä merkitsee, että konemestari siirron tapahtuessa luopuu siitä korvauksesta, johon hänellä mahdollisesti merimieslain perusteella olisi ollut oikeus. Odotusaikana konemestarille voidaan vapaa-ajan muodossa antaa aikaisemmin kertynyttä vastikeaikaa.

Jos konemestarille, joka varustamon esityksestä on jäänyt odottamaan siirtoa, ei osoiteta tässä tarkoitettua tointa on hän oikeutettu merimieslain mukaiseen korvaukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kanteen johdosta Merenkulun Työnantajaliitto on lausunut, ettei Hietasen haastehakemuksessa raastuvanoikeudelle ollut mainittu enempää konemestarien kuin konepäälliköidenkään työehtosopimusta, vaan vetoaminen työehtosopimuksiin oli tapahtunut vain todisteluna pääasian yhteydessä. Kun haastehakemuksesta ei ollut voinut saada selville, mitä työehtosopimuksen määräystä tulkintaerimielisyys Hietasen mielestä koski, Merenkulun Työnantajaliitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta.

Hietanen on jutun 11.6.1973 pidetyssä suullisessa käsittelyssä perustellut vaatimustaan työehtosopimuksen viransijaista koskevien määräysten soveltamisesta itseensä vielä sillä, että hänen tultuaan siirretyksi konepäällikön viransijaiseksi hänen oma konemestarin toimensa oli täytetty toisella miehellä vakinaisesti. Hietaselle ei myöskään ollut tarjottu uutta vakinaista tointa.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Avomeri Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutussa esitetyn vahvistusvaatimuksen ja havaitsee sen koskevan ensinnäkin sitä, onko Hietaseen hänen toimiessaan konepäällikön sijaisena ollut sovellettava ulkomaanliikenteen konemestarien työehtosopimuksen 21 §:n mukaan viransijaiseen nähden noudatettavaa 15 päivän irtisanomisaikaa, ja toiseksi sitä, onko Hietasella, hänen sanottuaan työsuhteensa irti katsoen olevansa sanotun määräyksen tarkoittama viransijainen, ollut saman työehtosopimuksen 16 §:n 8 momentin tai ehkä jonkin muun työehtosopimusmääräyksen mukaan oikeus kotimatkaan laivanvarustajan kustannuksella. Kun otetaan huomioon, että edellä mainitut konemestarien työehtosopimuksen määräykset ovat ulkomaanliikenteen konepäälliköiden työehtosopimuksen 13 §:n mukaan voimassa myös konepäällikköön nähden, riippuu sanottujen kysymysten ratkaisemisesta, onko Avomeri Oy kieltäytyessään suorittamasta Hietaselle tämän raastuvanoikeudessa vaatimia palkkaus- ja muita korvauseriä menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Hietanen on tosin esittänyt, että kun hänen vakinaiseen konemestarin toimeensa on hänen toimiessaan konepäällikön sijaisena otettu toinen henkilö, häntä olisi siitä lähtien ollut käsiteltävä laivalle lähetettynä sijaisena. Kuitenkaan ei ole edes väitetty, että Hietasen työsuhde konemestarina olisi tässä yhteydessä katkaistu jommaltakummalta puolelta tapahtuneen irtisanomisen perusteella tai yhteisestä sopimuksesta. Työtuomioistuin katsookin, että Hietasella on koko hänen sijaisuutensa kestoajan ollut laivalla vakinainen toimi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Avomeri Oy ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään täyttämättä Hietasen alussa mainitut vaatimukset, ja harkitsee näin ollen oikeaksi hylätä kanteen sen tutkitulta osalta.

Asian laatuun katsoen saa Merenkulun Työnantajaliitto itse kärsiä juttukulunsa työtuomioistuimessa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Lappalainen, Svartström, Aranto, Vihma, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.