Labor court dismisses union claims where employer followed prior ambiguous ruling and union failed to supervise.

Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 32/1973 vahvistettu työehtosopimuskohdan oikea sisällys sitoi työtuomioistuinta sen ratkaistessa myöhempää toista asiaa. Näin siitä huolimatta, että työtuomioistuimelle myöhemmän asian käsittelyn yhteydessä oli esitetty selvitystä siitä, ettei työnantajaliitto ollut työehto. sopimusneuvotteluissa käsittänyt työntekijäliiton kysymyksessä olevaa työehtosopimuksenkohtaa koskenutta esitystä työntekijäliiton tarkoittamalla tavalla.

Kun työnantajan myöhemmällä tuomiolla työehtosopimuksen vastaiseksi todettu menettely oli tapahtunut ennen työtuomioistuimen aikaisemman tuomion antamista ja kun kysymys työehtosopimuksenkohdan oikeasta tulkinnasta oli ollut erittäin epäselvä, ei työnantaja nyt työehtosopimuksenvastaiseksi todetulla menettelyllään ollut rikkonut tietoisesti työehtosopimusta eikä työnantajaliitto työnantajan kantaa tukiessaan edes tuottamuksellisesti laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kanne kanteessa esitetyn palkkavaatimuksen osalta jätetty tutkimatta, kun työnantaja oli sitoutunut maksamaan palkat työkunnalle eikä kantajalle ollut enää oikeudellista merkitystä sen vahvistamisella, oliko yhtiö muistioneuvottelun tuloksen perusteella velvollinen maksamaan palkat, ja kun väitettyjä palkkaamisia ei liioin ollut suoritustuomion antamiseksi vaadittavalla tavalla yksilöity.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Siroputki Oy

RATKAISU

Rakennustyöläisten Liiton ja Putkijohtotyönantajainliiton välillä 15.5.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § URAKKAPALKAT

1. Tähän sopimukseen liittyvät urakkahinnoittelut on kerrottava seuraavilla urakkakertoimilla:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Urakkatyömääräykset

1. Hinnoiteltu työ suoritetaan 10 §:n 2 b kohdan määrittelemää poikkeusta lukuunottamatta urakkatyönä. Sellaisista töistä, joista tähän sopimukseen liittyvästä hinnoittelusta ei löydy hintoja, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia, mutta urakkahinnoittelun on oltava sellainen että se antaa hinnoiteltujen urakoiden kanssa yhdenmukaisen tason, kuitenkin niin, että työntekijän urakka-ansio normaalilla työvauhdilla nousee vähintään 30 % henkilökohtaisia palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa.

2. Suuret, pitkäaikaiset, yli 18 kuukautta kestävät urakat pyritään mahdollisuuksien mukaan jakamaan alueellisesti sopivan suuruisiin osaurakoihin, ja jokaisesta tällaisesta osaurakasta tehdään eri urakkasopimukset.

Työstä, joka kestää yli 15 kuukautta, suoritetaan mittaus viidentoista kuukauden kuluttua ja maksetaan mitatusta työstä 75 %. Tämän jälkeen mittaus ja edellä mainitun suuruinen maksu suoritetaan kuuden kuukauden välein.

Yhteisurakan laatu ja laajuus on ennen työn alkamista kirjallisesti sovittava käyttämällä tätä varten vahvistettuja lomakkeita. Sopimus laaditaan kaksin kappalein, ja on se urakanottajan tai mikäli heitä on useampia, heidän etumiehensä ja työnantajan allekirjoitettava. Mikäli rakennustyömaa tai yhtenäinen rakennusryhmä on niin suuri, että ennakkoarvion mukaan siihen sisältyy vähintään 20000 asennusyksikköä, voidaan sopia, että vesi- ja lämpöjohtotyötä varten laaditaan eri urakkasopimukset.

3. Hinnoiteltujen töiden urakkasopimus on kokonaisuus, eikä tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla erilaisiksi urakoiksi seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta:

- rakennusteknillisesti työ suoritetaan muualla kuin työmaalla, tähän kuuluvat mm. esivalmistetut työt,

-työnantajan palveluksessa ei ole kaikkiin työvaiheisiin pystyviä työntekijöitä, esim. luokkahitsareita,

- urakkahinnoittelukirjassa on mainittu, että työ voidaan antaa muun kuin urakkaryhmän suoritettavaksi, sekä

- erikoislaitteiden asennuksessa toimittajan taholta suoritettavat putkitukset.

Pöytäkirjamerkintä:

Urakkaryhmään tehtävistä mahdollisista muutoksista on työnantajan edustajan keskusteltava urakkaryhmän etumiesten kanssa.

4. Urakkatyössä on tuntipalkka taattu.

5. Urakkatyön perustana ovat urakkahinnoittelun lisäksi työtä varten laaditut piirustukset ja tarvikeluettelot. Mikäli nämä poikkeavat toisistaan, pätevät piirustukset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

25 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jossakin asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin tai työpaikan asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Ellei yksimielisyyteen päästä, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittaneelle, joiden on käsiteltävä asia STK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen 1 kohdan määräysten mukaisesti.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä I kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen ja jotka työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluvat työtuomioistuimessa käsiteltäviin tapauksiin, jätetään työtuomioistuimen ratkaistavaksi sanotun lain säätämässä laajuudessa ja järjestyksessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvässä urakkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § KOJEIDEN ASENNUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

MOM. 6. LÄMPÖPATTERIT

Kohta 1. Peltilämpöpatterit ja luonnollisella ilmankierrolla toimivat konvektiopatterit

A. Lämpöpatterien paikoilleen asennus venttiilien, yhdistimien ja ilmaruuvien kiinnityksineen

Yläreuna enintään 2 m lattian yläpuolella m2:ltä 0,25 yksikköä Yläreuna yli 2 m lattian yläpuolella m2:ltä 0,35 "

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

E. Kannakkeiden ja kiinnitysrautojen merkintä ja kiinnitys sekä lämpöpatterien asettaminen niille

Kannakkeet ja kiinnikkeet, jotka eivät ole edestä säädettävät kappaleelta 0,35 yksikköä

Kannakkeet ja kiinnikkeet, jotka ovat täysin säädettävät irroittamatta patteria kappaleelta 0,30 "

Kannakkeiden ja kiinnikkeiden irroitus ja uudelleen asennus ilman uudelleenmerkintää kappaleelta 0,20 "

Kannakkeiden kiinnitys massalla tai muulla tavalla ei kuulu urakkaan. Asentajan suorittaessa mainitun työn, on hinta sovittava erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla ja todeten oman tulkintansa tulleen työtuomioistuimen tuomiolla 32/1973 vahvistetuksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Siroputki Oy:n menettely on ollut työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan vastainen. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut yhtiön velvoittamista maksamaan rakennusliikkeen asentamista pattereista urakkakunnalle niin kuin oli sovittu eli sekä pattereiden kannakehinnan että lisäksi pattereista neliöhinnan samalla perusteella kuin olisi ollut maksettava, jos urakkakunta olisi itse tehnyt työn. Vielä Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut yhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Kanteeseen vastatessaan Putkijohtotyönantajainliitto on lausunut, että LVI-työselityksessä ei kanteessa väitetyin tavoin määritelty, kenen tehtävänä minkin työn tekeminen lämpöjohtoasennuksessa oli. Kantajan tarkoittama työselityksen määräys sisältyi rakennukseen asennettavista lämpöjohdoista yleisesti tietoja antavaan työselityksen 2 lukuun, joka oli otsikoitu "Lämpöjohdot". Työselitykseen sisältyi myös luku "LVI-urakoitsijan velvoitteet", mutta siinä ei mainittu mitään kysymyksessä olevista patterien asennustöistä. Edelleen työselitykseen sisältyi määräys käytettävistä asiakirjoista, jotka ilmoitettiin esitetyn tarjouspyyntökirjeen kohdassa 4. Tässä tarjouspyyntökirjeessä taas ensimmäisenä noudatettavana asiakirjana mainittiin urakkasopimus. Tässä Polar-rakennusosakeyhtiön ja Siroputki Oy:n välisessä urakkasopimuksessa oli selvästi sovittu, että tilaaja toimittaa muun ohella patterit paikoilleen asennettuna.

Työntekijöille oli asiakirjain lukuisuudestakin johtuen ennen urakkasopimuksen tekemistä selitetty urakan rajat. Työnjohtaja Seppo Hautala ja insinööri C. O. Roine olivat ennen urakkasopimuksen tekemistä toukokuussa 1972 kiertäneet työntekijäin nokkamiesten Siitarisen ja Jaakkolan kanssa työkohteet läpi osoittaen kädestä pitäen Siroputki Oy:n urakan rajat. Tästäkin oli johtunut, etteivät työntekijät ennen kuin marraskuussa 1972 toimitsija Kanta-Oksan tulon yhteydessä olleet tehneet huomautuksia taikka kyselyjä urakan laajuudesta, vaan asentaneet yhdeksästä talosta kahdeksan valmiiksi. Urakkasopimuksessa oli sitä paitsi sovittu, että epäselvyyksistä tulee sopia ajoissa työnjohdon kanssa.

Mitä liittotasolla käydyn muistioneuvottelun tulokseen tuli, niin Putkijohtotyönantajainliiton edustaja, varatuomari Esko Savolainen oli neuvottelua käydessään saanut väärän tiedon, jonka mukaan Siroputki Oy olisi alun pitäen saanut suoritettavakseen myös kiistanalaiset työt ja yhtiö olisi myöhemmin erotellut työt omien ja ulkopuolisten työntekijäin kesken. Tämän vuoksi Savolainen oli vilpittömässä mielessä toimien päätynyt siihen, että yhtiö oli menetellyt väärin. Saatuaan tiedon asian oikeasta laidasta Savolainen oli välittömästi kirjeitse ottanut yhteyttä Rakennustyöläisten Liittoon ja ilmoittanut, että Putkijohtotyönantajainliiton neuvottelussa ottama kanta oli esitettyjen uusien todisteiden valossa osoittautunut virheelliseksi, minkä vuoksi Putkijohtotyönantajainliitto oli vaatinut asian käsittelemistä uudelleen.

Sanotuilla perusteilla ja ottaen huomioon, että kaikki kanteessa tarkoitetut tapahtumat olivat sattuneet ennen työtuomioistuimen samaa työehtosopimuksenkohtaa koskevan tuomion n:o 32/1973 antamista, Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Jos urakkasopimuksen teossa työntekijöiden kanssa kuitenkin katsottaisiin tapahtuneen virheen, ei siihen perustuvien vaatimusten tutkiminen kuitenkaan työsopimusasiana kuuluisi työtuomioistuimelle, vaan olisi ne jätettävä tutkittavaksi ottamatta.

Näillä perusteilla Siroputki Oy on omalta osaltaan vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että Siroputki Oy on 7.3.1973 työntekijöittensä luottamusmiehen kanssa tekemässään sopimuksessa sitoutunut maksamaan kanteessa mainitulle työkunnalle kanteessa tarkoitetuista lämpöpattereista sekä kannake- että neliöhinnan. Kun kantajaliitolle ei näin ollen ole enää oikeudellista merkitystä sen vahvistamisella, onko yhtiö jo työehtosopimuksen tai 15.1.1973 pidetyn muistioneuvottelun tuloksen perusteella velvollinen maksamaan mainitut palkat, niin ja kun väitettyjä palkkasaamisia ei liioin ole suoritustuomion antamiseksi vaadittavalla tavalla yksilöity, työtuomioistuin jättää kanteen mainitun palkkavaatimuksen osalta tutkimatta.

Kanteessa tehtyjen hyvityssakkovaatimusten osalta työtuomioistuin toteaa vahvistaneensa työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan sen tulkinnan, joka on otettu tämän tuomion perusteeksi, vasta 16.4.1973 antamallaan tuomiolla, kun taas se Siroputki Oy:n menettely, joka tässä tuomiossa on todettu työehtosopimuksen vastaiseksi, on tapahtunut maaliskuuhun 1973 mennessä. Näin ollen ja kun kysymys mainitun työehtosopimuksenkohdan oikeasta tulkinnasta on työtuomioistuimen kerrotun tuomion mukaisesti ollut erittäin epäselvä, työtuomioistuin katsoo, ettei Siroputki Oy ole työehtosopimuksen vastaiseksi edellä todetulla menettelyllään rikkonut tietoisesti työehtosopimusta eikä myöskään Putkijohtotyönantajainliitto yhtiön kantaa tukiessaan edes tuottamuksellisesti laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä tehdyt hyvityssakkovaatimukset.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Sierla, Hyppönen, Kaski ja Virtanen.

Eri mieltä olleen jäsenen lausunto.

Jäsen Svartsröm lausui: Olen päätöslauselmasta ilmenevällä kannalla siltä osin kuin kanne siinä on jätetty tutkimatta, samoin siltä osin kuin koskee oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Mitä asiaan muutoin tulee, jutussa on käynyt selville, että Siroputki Oy on antanut työkunnalle putkiurakan sen suuruisena kuin urakka oli Siroputki Oy:lle sen Polar-rakennusosakeyhtiön kanssa tekemän urakkasopimuksen perusteella tullut. Kun työehtosopimuksella ei työehtosopimuslain 1 §:n säännökset huomioon ottaen ole voitu määrätä rakennusosakeyhtiön ja rakennuttajan kesken tehtävistä sopimuksista, on riidanalaisella työehtosopimuksen määräyksellä voitu vain kieltää työnantajaa jakamasta eri urakoihin työnantajan itsensä saamaa urakkaa.

Kun siis Siroputki Oy ei menettelyllään ole rikkonut työehtosopimusta eikä Putkijohtotyönantajainliitto laiminlyönyt sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta, harkitsen oikeaksi hylätä kanteen sen tutkitulta osalta ja siis edellä olevan perusteella myös siltä osin kuin on vaadittu hyvityssakon tuomitsemista Siroputki Oy:lle ja Putkijohtotyönantajainliitolle.