Union repudiation of work during wage negotiations constitutes collective bargaining pressure, not a strike, under collective agreement. Union members fined for breach of peace obligation.

Työntekijät olivat yhteistuumin käyttäneet työstä kieltäytymistä painostuskeinona palkankorotusvaatimustensa tukemiseksi, ja työstä kieltäytymistä oli pidettävä työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneena painostustoimenpiteenä riippumatta siitä tulkintakysymyksestä, olisiko työntekijöillä työehtosopimuksen mukaan ollut velvollisuus työnantajan määräyksestä tehdä seisokkityötä. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, vaan sen edustajat olivat itsekin kieltäytyneet työstä. Osasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kanne hylätty näyttämättömänä siltä osin kuin se koski työntekijäin kieltäytymistä sellaisista töistä, joista olisi työehtosopimuksen mukaan ollut sovittava paikallisesti.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 28.4.1972 tehdyssä sanotun työnantajaliiton paperi ja puumassateollisuusosaston jäsenyritysten palveluksessa oleviin sähköalan työntekijöihin sovellettavassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

A. Yleiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Kirkollisten ym. juhlapäivien johdosta keskeytetään työskentely lukuunottamatta höyrykattilahuonetta, voimalaitoksia ja niihin verrattavia osastoja, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä, seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jouluna: Vuorotyössä keskeytetään työt jouluaattona klo 6.00 ja aloitetaan tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta jouluaattona.

Vappu, juhannus ja joulu ovat ehdottomia seisokkipäiviä. Tehtaiden pitämisestä käynnissä ko. päivinä ei voida näin ollen paikallisesti sopia.

5. Riippumatta 4. kohdassa mainituista töiden keskeyttämistä tai aloittamista koskevista aikamääristä tulee sellaisten osastojen kuten esim. puuhiomoiden, selluloosatehtaiden happo- ja lipeäosastojen ynnä muiden niihin verrattavien paikallisesti sovittavien osastojen työntekijäin saapua työhön niin ajoissa, että koko tehtaan käynti pääsee määräaikana alkamaan.

Aloittamis- ja lopettamistyöt on edellä mainituissa tapauksissa järjestettävä niin, että tehollinen työaika voidaan käyttää mahdollisimman tarkoin hyväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Keskeytymätön vuorotyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Työntekijälle, joka työehtosopimuksen mukaisen seisokin aikana suorittaa säännöllistä työtään 5 §:n 4. kohdassa mainituilla osastoilla, joissa säännöllinen työskentely jatkuu aina myös seisokin aikana, annetaan seisokkia seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä palkallinen vapaus yhdestä työvuorostaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Työ seisokkiaikoina

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Tarpeelliset kunnostamis- ja korjaustyöt voidaan suorituttaa päivätyöntekijöillä 6 §:n 4. kohdassa mainittuina seisokkiaikoina. Vapunpäivänä, juhannusaattona ja jouluaattona suoritettavista töistä on kuitenkin paikallisesti sovittava erikseen ja muina edellämainittuina seisokkipäivinä suoritettavista töistä on annettava hyvissä ajoin ennen seisokin alkua tieto ao. luottamusmiehille.

Siitä kussakin tapauksessa erikseen paikallisesti sovittaessa voidaan vuorotyöntekijöillä suorituttaa kunnostamis- ja korjaustöitä 6 §:n 4. kohdassa mainittuina seisokkiaikoinakin.

Muist. 1. Jos on kysymys seisokkiaikoina suoritettavasta työstä ja vuorosähkömiehen tulisi olla myös silloin työssä, jos korjausmiehet joko eivät tunne tai eivät saa koskea sähkölaitteisiin, on siitä sovittava työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan 2 kappaleen mukaan paikallisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työpalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Mikäli liittojen kesken tai paikallisesti sovitaan työnluokitusjärjestelmästä, voidaan sellainen ottaa käytäntöön oikeudenmukaisen ammattiryhmityksen ja palkkaporrastuksen aikaansaamiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi, ja että ammattiryhmien A5-K5 kausipalkka on vähintään 375 mk.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Työnantajan ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman luottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kausipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille hyväksyttäväksi.

Ellei paikallisissa kausipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 27 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale. Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanottuun työehtosopimukseen liittyvässä pöytäkirjassa, joka sisältää ohjeita paikallisten kausipalkkasopimusten ja olosuhdelisiä koskevien sopimusten tekemiseksi, sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Sen lisäksi, mitä työehtosopimuksessa on määrätty paikallisten kausipalkkasopimusten tekemisestä, sovitaan että paikalliset kausipalkkasopimukset tehdään tämän sopimuksen liitteenä olevan mallin mukaisille kaavakkeille.

2 §

1. Kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa suoritetaan kaikkien työntekijäin pätevyysluokitus, joka astuu voimaan 1.6. ja 1.12. lähinnä olevan palkkakauden alusta ja josta hyvissä ajoin ilmoitetaan osaston luottamusmiehille, joilla on myös oikeus esittää sopimuksen tarkoittamien työntekijäin kokonaistuntipalkkoihin tarkistuksia, jotka otetaan käsiteltäviksi osapuolten kesken.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Kohta 2

Paikallisesti sovitut kausipalkkasopimukset todetaan voimassaoleviksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa on sovittu seuraavasta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Säännöllinen työaika

A. Yleiset määräykset

Seisokkiaikoina työskentelevien työntekijäin vuosityöajan tasaaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §:n 5. kohdassa mainittuina seisokkiaikoina säännöllisesti työskentelevien työntekijäin (esim. voimalaitostyöntekijät ja vartijat) vuosityöajan tasaamiseksi 40 tunnin työviikkoa vastaavaksi on 6 §:n 9. kohdassa sovittu ko. työntekijöille annettavaksi vuosittain enintään 5 palkallista vapaapäivää. Vapaapäivät annetaan kulloinkin seisokkia seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä tai, jos ao. työntekijän kanssa niin sovitaan, vapaavuorojen yhteydessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ammattiryhmittely

Ryhmä C

Ns. kausitarkistusten toimittamisesta on sovittu, että kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa, suoritetaan eri palkkaryhmiin kuuluvien työntekijäin ammattipätevyyteen perustuva palkkojen tarkistus, joka astuu voimaan lähinnä 1.6. ja 1.12. alkaen palkkakausien alusta ja josta hyvissä ajoin ilmoitetaan osastojen luottamusmiehille. Ennen tarkistuksen toteuttamista asia otetaan käsiteltäväksi osapuolten kesken, jolloin luottamusmiehillä on oikeus esittää tarkistuksia ko. työntekijän kokonaistuntipalkkoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että sen jäsenyrityksen Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla oli marrasjoulukuussa 1972 neuvoteltu työntekijäin palkkausta koskevasta kokonaisratkaisusta, mihin sisältyi myöskin 27.11.1972 voimaan tullut palkkojen kausitarkistus. Muiden Kaukopään tehtaiden luottamusmiesten paitsi Imatran Sähköalan Ammattiosasto r.y:n asettaman luottamusmiehen Pertti Jäppisen kanssa oli päästy yksimielisyyteen kokonaisratkaisusta. Työnantaja oli näin ollen toteuttanut yksipuolisesti kausitarkistuksen myös sähköalan työntekijäin osalta. Painostaakseen työnantajaa toteuttamaan palkkavaatimuksensa sähköalan työntekijät olivat ryhtyneet seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin, joihin olivat ottaneet osaa myös sanotun ammattiosaston luottamusmiehet Jäppinen, Ilkka Kuisma ja Jorma Häyhä:

1. Kaukopään tehtaiden kaikki vuorosähkömiehet olivat kieltäytyneet tulemasta vartiointi- ja valvontatyöhön jouluseisokkina eli 24.12.-27.12.1972 välisenä aikana. Seisokkien aikana tuotantotoiminnan ollessa pysähdyksissä joudutaan sähköjännite pitämään päällä sähkövirran saamiseksi tehdasalueelle, ja Kaukopään tehtaalla on seisokkien aikana ollut kaksi vuorosähkömiestä vartiointi- ja valvontatyössä.

2. Kaukopään tehtailla oli ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä ollut tarkoitus teettää päivätyötä tekevillä sähkö- ja mittariosaston työntekijöillä korjaustyötä. Asiasta oli ilmoitettu hyvissä ajoin työehtosopimuksen mukaisesti sähköalantyöntekijäin luottamusmiehelle. Kaikki sanotun osaston työntekijät olivat kuitenkin kieltäytyneet tulemasta työhön sanottuina päivinä.

3. Kaukopään tehtaiden vuorosähkömiehiä oli pyydetty työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan tarkoittamiin aloittamistöihin 26.12.1972 kello 14. Koko vuororyhmä oli kieltäytynyt näistä töistä.

Luottamusmies Jäppinen oli sanotuista työtaistelutoimenpiteistä keskusteltaessa ilmoittanut niin päivä- kuin vuorotyössäkin olevien sähkömiesten tulevan työhön jouluseisokkina, jos työnantaja suostuisi heidän palkkavaatimuksiinsa.

Työntekijät olivat kerrotuilla työtaistelutoimenpiteillä yrittäneet painostaa työnantajaa suostumaan esittämiinsä palkankorotusvaatimuksiin, ja sanotut kolme luottamusmiestä olivat tukeneet työntekijöitä työtaistelussa osallistuen siihen itsekin, ryhtymättä riittäviin toimiin työtaistelun estämiseksi.

Näillä perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Imatran Sähköalan Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa selvästä rikkomisesta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Imatran Sähköalan Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Hallenberg, Aranto, Vihma, Virtanen ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.