Labor court dismissed strike damages claim where employer followed collective agreement procedures despite slow negotiations.

Keskusosuusliikkeen paikalliskonttorin johto oli työehtosopimuksen voimaantultua vahvistanut uudelleen hyvänmiehenlisien prosenttimäärät neuvottelematta niistä sitä ennen työntekijäin kanssa. Neuvottelut asiasta olivat tuon jälkeen edenneet hitaasti ja työntekijät aloittaneet asian vuoksi lakkoilun. Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestyksen laiminlyömisen seurauksena työtuomioistuimesta annetun lain 10 §:n mukaan oli se, että jos neuvotteluja ei laiminlyönnin takia ole voitu viedä loppuun, voi tähän syytön osapuoli ilman neuvottelujen loppuun viemistäkin saattaa riitakysymyksen oikeudellisesti ratkaistavaksi. Tuomiossa katsottu, ettei työnantaja ollut neuvotteluissa osoittamallaan menettelyllä rikkonut työehtosopimuslaissa tarkoitetulla tavalla tietensä työehtosopimusta. Myöskään ei työnantajaliiton voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan sillä, ettei se ehkä ollut riittävän tehokkaasti huolehtinut paikallisten neuvottelujen käymisestä riitakysymyksestä.

Työntekijöillä, jotka olivat neuvotteluvaatimuksiaan tukeakseen ryhtyneet lakkoon, ei ollut oikeutta vahingonkorvaukseen lakon johdosta menettämistään ansioista.

Asianosaiset: Suomen Sähköalatyöntekijäin Liitto r.y. Sähkötyönantajain Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 20.4.1972 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

9 § ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

A. Normaalituntipalkan määrääminen

1) Mikäli työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset ovat kyseessä olevan työntekijäryhmän yleistä keskitasoa suuremmat, maksetaan hänelle enintään 15 % korkeampaa palkkaa kuin mitä hänelle 7 §:n 3)-kohdan mukaan olisi maksettava.

2) Edellisen kohdan mukaan tarkistettua perustuntipalkkaa kutsutaan tässä työehtosopimuksessa normaalituntipalkaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D. Työkohtaisuuslisä

Sellaisesta aikatyöstä, jossa vaaditaan erityistä ammattitaitoa ja joka suoritetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, voidaan palkkaryhmissä 4-7 maksaa työkohtaisuuslisää, joka lasketaan prosentuaalisena perustuntipalkasta.

Lisän suuruus sovitaan kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon työn vaativuus edellytetty työnopeus, työolosuhteet ja muut erityiset seikat jotka tekevät työkohtaisuuslisän maksamisen perustelluksi.

Työkohtaisuuslisä voi olla paitsi työkohtainen, myös tehtäväkohtainen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

X NEUVOTTELUJÄRJESTYS

21 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN

1) Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä tai sille läheisestä asiasta, samoin kuin työehtosopimuksen liitteinä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies.

Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta liittojen ratkaistavaksi.

Erimielisyydestä on tällöin laadittava yhteinen muistio jossa osapuolten tulee esittää oma kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syystä.

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneille liitoille, samoinkuin paikallisille osapuolille on annettava muistiosta oma kappaleensa.

2) Liittojen välisestä neuvottelujärjestyksestä on määrätty Yleisten määräysten 1. ja 2. kohdissa.

3) Jos liitot eivät pääse sovintoon 2)-kohdan edellyttämää neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimelle.

4) Sellaiset liittojen väliset erimielisyydet, jotka työtuomioistuin on katsonut lankeavan tuomiovaltansa ulkopuolelle, ratkaistaan välimiesmenettelyä käyttäen siinä järjestyksessä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.

5) Kumpikin sopijapuoli sekä niiden jäsenet pidättäytyvät tätä työehtosopimusta koskevista oikeudellisista toimenpiteistä toisiaan vastaan, kunnes tässä pykälässä sovittu liittojen välinen neuvottelujärjestys on toteutettu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisäksi on mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovittu muun muassa seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Palkankorotus toteutetaan seuraavasti: A. Aikatyö

1) Keskusliittojen suositukseen 18.3.1972 perustuva palkkojen korotus toteutetaan siten, että 31.3.72 maksettuja aikatyöpalkkoja korotetaan 45 pennillä. Tämän jälkeen tarkastetaan, että onko korotettu palkka vähintään yhtä N.o 38/1973 suuri kuin 7 §:n 3)-kohdassa sovittu perustuntipalkka. Ellei näin ole, korotetaan palkka edellä sanottuun määrään.

2) Toteutetaan palkkaryhmissä 4-7 hyvänmiehenlisien uudelleen arviointi rajoissa 0-15 % huomioiden allekirj. ptk:n 3 §:ssä sovittu ohje ja suoritetaan mahdollinen lisäkorotus palkkaan. Palkkaryhmissä 1-3 säilyvät hyvänmiehenlisät entisinä prosenttimäärinä. Jos palkkaryhmissä 4-7 olevien työntekijöiden palkka 1. kohdassa sovitun korotuksen jälkeen ylittää enemmällä kuin 15 %:lla 7 §:n 3)-kohdassa sovitun perustuntipalkan, katsotaan 15 %:n ylittävä osa työehtosopimuksen 9 §:n D.-kappaleessa sovitun työkohtaisuuslisän piiriin kuuluvaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työehtosopimuksen hengen mukaista on, että työntekijäin ammattitaidon perusteella tai hänen saavuttaessaan iän ja tehtävän mukana enemmän kokemusta hänelle maksetaan 9 §:n A.-kohdan mukaista hyvänmiehenlisää. Työehtosopimuksen mukaista ei ole, että hyvänmiehenlisiä ei joissakin yhtiöissä makseta lainkaan tai että niitä maksetaan vain vähäisessä määrässä, ei myöskään, että tämä lisä maksetaan kaikille enimmäismääräisenä. Sanotun lisän koko asteikko 0-15 % on pyrittävä käyttämään hyväksi tarkoituksenmukaisella ja oikeudenmukaisella tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Keskusosuusliike Hankkija on ollut jutussa kuultavana.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden Sähkötyönantajain Liitto saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Järvenpää, Svartström, Vihma, Uoti, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.