Labor court dismisses claim for service fee as unimportant but allows employer to pay costs due to poor negotiations.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim for approximately 60 marks in service fees because the case lacked broader significance. While the union argued for the principle, the court noted the union failed to demonstrate similar past occurrences or general relevance. However, the employer was ordered to pay litigation costs because the unions conducted the required contract negotiations in an unsatisfactory manner.
Legislator headnote
AI generatedLabor Court Act s. 9; Labor Contracts Act s. 23: A claim is dismissed as unimportant if it lacks broader significance, but the opposing party may still bear litigation costs if the dispute arose from poor fulfillment of mandatory negotiation obligations.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kun vahvistusvaatimuksessa oli kysymys kahden tarjoilijan yhteensä noin 60 markan määräisestä tarjoilurahaosuudesta ja kun kantaja ei ollut edes väittänyt, että samanlaisia tapauksia olisi esiintynyt muitakin tai että jutulla muuten olisi sille periaatteellista merkitystä, kanne jätetty työtuomioistuimesta annetun lain 9 §:n nojalla tutkimatta.
Oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuuteen vaikutti se epätyydyttävä tapa, jolla liitot olivat hoitaneet työehtosopimuksen edellyttämät neuvottelut.
Asianosaiset: Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto r.y. Liiketyönantajain Keskusliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 15.12.1970 tehdyssä majoitus ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijäin työehdot.
Pöytäkirjamerkintä:
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta esimiesasemassa oleviin henkilöihin eikä työnjohtajiin.
2 § Työn johto ja jakaminen. Järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Palvelurahapalkkaiset työntekijät
1. Palvelurahapalkalla raittiusravintoloissa, ruokaloissa ja kahviloissa työskenteleville tarjoilijoille sekä hotellien ja matkustajakotien siivoojille takaa työnantaja asianomaisen kiinteäpalkkaisen työntekijäryhmän palkkatariffissa olevaa kuukausipalkkaa vastaavan ansion, mikä ns. takuupalkan maksuvelvollisuus todetaan kahden kuukauden pituisin ajanjaksoin laskemalla työntekijäin keskimääräinen kuukausiansio kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Mikäli työaika 8 a §:n 1 kohdassa sovituin tavoin tasoittuu kahta kuukautta pitemmän ajanjakson kuluessa keskimäärin 120 tunniksi kolmessa viikossa, on edellä mainittu tarkistuskausi kuitenkin kulloinkin sovellettavan tasoittumiskauden pituinen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Asiakkailta peritään palvelurahaa 12 % kaikkien tarjoiltujen valmisteiden myyntihinnasta, ei kuitenkaan väkijuomien anniskelusta niissä liikkeissä, joissa siitä suoritetaan kiinteä palkka. Palvelurahan tilittää tarjoilija päivittäin työajan päätyttyä liikkeen kassaan ja maksetaan sitä vastaava määrä tarjoilijalle henkilökohtaisen myynnin perusteella. Yhteistilauksessa jaetaan kertyneet palvelurahat tarjoilun suorittaneiden tarjoilijain kesken, elleivät he keskenään toisin sovi.
Pöytäkirjamerkintä 1:
29.12.1970 alkaen edellä sovitun palvelurahan määrä on 12,5
%.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
23 § Neuvottelujärjestys
1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin luottamusmiehen kesken, ja on neuvottelut aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä lukien.
2. Elleivät riitapuolet pääse sovintoon, on asia saatettava heitä edustavien allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi, ja on neuvottelut aloitettava viimeistään kahden viikon kuluessa esityspäivästä lukien.
3. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan
Matkaravinto Oy on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa siinä käyneen selville, että jutussa on kysymys tarjoilurahaosuudesta, jonka suuruus on yhteensä noin 60 markkaa eli kumpaakin sitä vaatinutta tarjoilijaa kohti noin 30 markkaa. Kantajaliitto ei ole edes väittänyt, että samanlaisia tapauksia olisi esiintynyt muita tai että jutulla muuten olisi sille periaatteellista merkitystä. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei vireille pannulla vahvistuskanteella ole huomattavampaa merkitystä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitolle, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi työtuomioistuimesta annetun lain 9 §:n nojalla jättää kanteen tutkimatta.
Kun jutun vireilletuloon kuitenkin on olennaisesti vaikuttanut se epätyydyttävä tapa, jolla molemmat asianosaisliitot, mutta erityisesti Liiketyönantajain Keskusliitto ovat tässä asiassa hoitaneet työehtosopimuksen 22 §:ssä edellytettyjä neuvotteluja, saa Liiketyönantajain Keskusliitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Aranto, Vihma, Heiniö, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.