Labor court dismissed claims that a collective agreement prevented a contractor from splitting work into separate contracts.

Hinnoiteltujen töiden urakkasopimus oli työehtosopimuksen mukaan kokonaisuus eikä työehtosopimukseen sidottu työnantaja saanut erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla erilaisiksi urakoiksi. Erimielisyys oli syntynyt tilanteista joissa työnantaja oli tehnyt pääurakoitsijan kanssa rakennuksen putkijohtotöistä urakkasopimuksen, jonka ulkopuolelle olivat jääneet eräät pääurakoitsijan kylpyhuone-elementtien valmistajaliikkeelle urakoitavaksi antamat työt.

Vaikka työehtosopimuksella ei voida siihen sidottua työnantajaa velvoittavasti määrätä niistä rajoista, joiden puitteissa tämä saa solmia pääurakoitsijoitten kanssa putkiurakkasopimuksia, oli työehtosopimuksella voitu pätevästi sopia putkityökunnalle annettavan urakan laajuudesta tavalla, joka käytännössä vaikutti siihen, millaisia työurakkasopimuksia työnantaja voi tehdä rakennustyömaan pääurakoitsijan kanssa.

Putkiasentajien työstä kieltäytymisen perusteella ammattiosastoa, aluejärjestöä ja työntekijäliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty. Samoin työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Vesijohtoliike Onninen Oy

RATKAISU

Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 15.5.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 15.5.1946 solmitun yleissopimuksen määräyksiä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Jos yleissopimukseen tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana tehdään muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jona allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä tähän työehtosopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II § URAKKAPALKAT

1. Tähän sopimukseen liittyvät urakkahinnoittelut on kerrottava seuraavilla urakkakertoimilla:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Urakkatyömääräykset

1. Hinnoiteltu työ suoritetaan 10 §:n 2 b kohdan määrittelemää poikkeusta lukuunottamatta urakkatyönä. Sellaisista töistä, joista tähän sopimukseen liittyvästä hinnoittelusta ei löydy hintoja, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia, mutta urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että se antaa hinnoiteltujen urakoiden kanssa yhdenmukaisen tason, kuitenkin niin, että työntekijän urakka-ansio normaalilla työvauhdilla nousee vähintään 30 % henkilökohtaisia palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa.

2. Suuret pitkäaikaiset, yli 18 kuukautta kestävät urakat pyritään mahdollisuuksien mukaan jakamaan alueellisesti sopivan suuruisiin osaurakoihin, ja jokaisesta tällaisesta osaurakasta tehdään eri urakkasopimukset.

Työstä, joka kestää yli 15 kuukautta, suoritetaan mittaus viidentoista kuukauden kuluttua ja maksetaan mitatusta työstä 75 %. Tämän jälkeen mittaus ja edellä mainitun suuruinen maksu suoritetaan kuuden kuukauden välein.

Yhteisurakan laatu ja laajuus on ennen työn alkamista kirjallisesti sovittava käyttämällä tätä varten vahvistettuja lomakkeita. Sopimus laaditaan kaksin kappalein, ja on se urakanottajan tai mikäli heitä on useampia, heidän etumiehensä ja työnantajan allekirjoitettava. Mikäli rakennustyömaa tai yhtenäinen rakennusryhmä on niin suuri, että ennakkoarvion mukaan siihen sisältyy vähintään 20000 asennusyksikköä, voidaan sopia, että vesi- ja lämpöjohtotyötä varten laaditaan eri urakkasopimukset.

3. Hinnoiteltujen töiden urakkasopimus on kokonaisuus, eikä tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla erilaisiksi urakoiksi seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta:

-rakennusteknillisesti työ suoritetaan muualla kuin työmaalla, tähän kuuluvat mm. esivalmistetut työt,

-työnantajan palveluksessa ei ole kaikkiin työvaiheisiin pystyviä työntekijöitä, esim. luokkahitsareita,

-urakkahinnoittelukirjassa on mainittu, että työ voidaan antaa muun kuin urakkaryhmän suoritettavaksi, sekä

-erikoislaitteiden asennuksessa toimittajan taholta suoritettavat putkitukset.

Pöytäkirjamerkintä:

Urakkaryhmään tehtävistä mahdollisista muutoksista on työnantajan edustajan keskusteltava urakkaryhmän etumiesten kanssa.

4. Urakkatyössä on tuntipalkka taattu.

5. Urakkatyön perustana ovat urakkahinnoittelun lisäksi työtä varten laaditut piirustukset ja tarvikeluettelot. Mikäli nämä poikkeavat toisistaan, pätevät piirustukset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

25 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jossakin asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin tai työpaikan asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Ellei yksimielisyyteen päästä, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittaneelle, joiden on käsiteltävä asia STK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen 1 kohdan määräysten mukaisesti.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen ja jotka työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluvat työtuomioistuimessa käsiteltäviin tapauksiin, jätetään työtuomioistuimen ratkaistavaksi sanotun lain säätämässä laajuudessa ja järjestyksessä.

26 § Työrauhavelvoite

1. Työehtosopimuslain 8 §.

2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvässä urakkahinnoittelussa on muun ohessa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. YHTEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Momentti 2.

PUTKIASENNUSTA, PUTKIJOHTOJA SEKA ASENNUSLAITTEITA KOSKE VAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 9. Valmiit kylpyhuone- ja keittiöelementit

Valmiiksi paikoilleen asennettujen kylpyhuone- ja keittiöelementtien kytkentä viemärijohtoon putkelta

Hinta = 2 § mom. 5 taulukko E sarake 6.

Kytkentä vesijohtoon kupariputkella

Hinta = 2 § mom. 3 taulukko C sarake 17.

Kytkentä lämpöjohtoon tai vesijohtoon kierreliitoksella

Hinta = 2 § mom. 1 taulukko A sarake 9.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 3 §:ssä mainitun yleissopimuksen 5 kohdassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Putkijohtotyönantajainliiton kanteen hylkäämistä.

Vastaavanlaista asennustyön paloittelua oli esiintynyt muillakin Vesijohtoliike Onninen Oy:n rakennustyömailla Helsingissä. Huolimatta siitä, että urakkahinnoittelu on yksi kokonaisuus, oli vuonna 1970, kun työehtosopimuksessa ei vielä ollut puheena olevaa 13 §:n 3 kappaleen määräystä vastaavaa määräystä, tapahtunut joitakin poikkeuksia tuosta kokonaisuuden periaatteen noudattamisesta. Rakennustyöläisten Liiton tietoon oli tullut ainakin kaksi selvää tapausta. Jotta päästäisiin tällaisista urakkahinnoittelun kiertämisyrityksistä, oli Rakennustyöläisten Liitto vaatinut vuoden 1971 sopimuskierroksella työehtosopimukseen otettavaksi tällaisen urakoiden pirstomisen estävän määräyksen. Näin oli saatu asiaa koskeva määräys työehtosopimukseen. Asianosaisliittojen välillä 18.1.1973 käydyssä neuvottelussa oli käsitelty sekä Hepopolku 8:ssa että Maapadontie 3:ssa ja muissa kohteissa asiasta syntyneitä erimielisyyksiä työnantajapuolen edustajien pysyessä edelleen kielteisessä kannassaan.

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan työehtosopimuksen 13 §:n 3 kappaleen sisällön olevan, että rakennustyömaan hinnoiteltuja töitä koskeva urakka on kokonaisuus, jota työnantaja ei saa antaa työntekijöille erilaisiin rakennusvaiheisiin jaettuna, joten työehtosopimukseen sidottu työnantaja on velvollinen ottamaan tämän periaatteen huomioon myös tehdessään työurakkasopimuksia omien urakanantajiensa kanssa eli, niin kuin asia on jutun suullisessa käsittelyssä korjattu, työnantajalle kuuluu huolehtiminen siitä, että hän pystyy antamaan työn työntekijöilleen kokonaisuutena. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Vesijohtoliike Onninen Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Vastakanteeseen vastatessaan Putkijohtotyönantajainliitto on lausunut, että Rakennustyöläisten Liiton kanteessa on kysymys tapauksesta, jossa työselitys Vesijohtoliike Onninen Oy:n ja pääurakoitsija Polar Oy:n välillä alunperin erehdyksessä oli tehty siten, että elementtiasennukset kuuluisivat mukaan. Työselitystä oli tältä osin korjattu jo 15.8.1972. Tehtäessä vajaat kaksi kuukautta myöhemmin urakkasopimusta työntekijäin kanssa oli muutosliite erehdyksessä jäänyt esittämättä työntekijöille. Tällä erehdyksellä ei kuitenkaan voinut olla merkitystä, koska samana päivänä sama työntekijöiden etumies oli allekirjoittanut kolme urakkasopimusta, joissa elementtiasennukset oli jätetty urakasta pois.

Mitä työehtosopimuksen oikeaan sisältöön tuli, ei työehtosopimuksella voitu puuttua työehtosopimuksen toisen osapuolen ulkopuolisten kanssa tehtäviin sopimuksiin. Työehtosopimuksen 13 §:n 3 kappaleen tarkoituksena oli yksinomaan estää työurakan saanutta työehtosopimukseen sidottua työnantajaa spekuloimasta suoritettavanaan olevalla työllä työntekijöittensä kustannuksella. Kiistanalaisen elementtien asennustyön jääminen Vesijohtoliike Onninen Oy:n saaman urakan ulkopuolelle oli johtunut syistä, jotka osittain selvisivät Putkijohtotyönantajainliiton omasta kanteesta. Siinä kerrotuin tavoin lähinnä vastuukysymykset olivat tehneet pääurakoitsijat halukkaiksi luovuttamaan liitäntätyöt elementit valmistaneelle yritykselle. Taatakseen työnsä onnistumisen ja tuotteittensa jatkuvan menekin elementtiliikkeet olivat kouluttaneet omat työntekijänsä asentamaan paikoilleen kaikki elementtiliitännät.

Rakennustyöläisten Liiton kanteessa tarkoitetussa Hepopolku 6-8:n tapauksessa oli siis syntynyt urakkasopimuksen teossa virhe. Se ei kuitenkaan ollut syntynyt työehtosopimuksen määräysten tasolla vaan työsopimustasolla, ja työntekijöillä olisi virheen johdosta oikeus vahingonkorvaukseen, jos he vilpittömässä mielessä tehdyn sopimuksen virheen vuoksi olisivat kärsineet vahinkoa esimerkiksi työn puutteen johdosta. Vesijohtoliike Onninen Oy ei siis ollut rikkonut Hepopolku 6-8:n tapauksessa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan määräys ei ollut velvoitemääräys, joka määräisi Putkijohtotyönantajainliiton jäsenten liiketoiminnassa noudatettavista ehdoista. Näillä perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton kanteen hylkäämistä.

Vesijohtoliike Onninen Oy on yhtynyt Putkijohtotyönantajainliiton vastineessa lausuttuun ja omalta osaltaan vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Rakennustyöläisten Uudenmaan Aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 390 ovat olleet Putkijohtotyönantajainliiton kanteen johdosta kuultavina.

Mitä As. Oy Hepopolku 6-8:n tapahtumiin tulee, niin solmittaessa marraskuussa 1972 putkityökunnan kanssa urakkasopimusta oli Vesijohtoliike Onninen Oy:n pääurakoitsijan kanssa tekemään urakkasopimukseen liittyvään ja työkunnalle esitettyyn työselitykseen jäänyt merkitsemättä siihen elokuussa 1972 tehty korjaus, jonka mukaan kylpyhuone- ja WC-elementtien asennus ei kuulunut urakkaan. Työnantajan vaatimus elementtien liitosten jättämisestä työkunnan kanssa tehdyn sopimuksen sanamuodon vastaisesti urakan ulkopuolelle ei vastaa työtuomioistuimen edellä omaksumaa työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan tulkintaa. Kun tulkintakysymys edellä sanotun mukaisesti on kuitenkin ollut erittäin epäselvä, työtuomioistuin katsoo, ettei Vesijohtoliike Onninen Oy ole noudattaessaan Putkijohtotyönantajainliiton omaksumaa tulkintaa tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä Putkijohtotyönantajainliitto antaessaan yhtiölle tämän tulkinnan mukaiset ohjeet edes tuottamuksellisesti laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Putkijohtotyönantajainliiton kahteen kokonaan ja Rakennustyöläisten Liiton kanteen enemmälti, selittää työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan kieltävän työehtosopimukseen sidottua työnantajaa antamasta saman työmaan hinnoiteltuja putkitöitä määräyksessä lueteltuja poikkeuksia lukuunottamatta työntekijöilleen muuten kuin yhtenäisenä urakkana ja näin ollen estävän työnantajaa muuten kuin mainituissa poikkeustapauksissa antamasta työntekijöilleen sellaista putkityöurakkaa, joka hänen ottamansa työurakan ehtojen mukaan ei käsitä rakennustyömaan kaikkia hinnoiteltuja putkitöitä. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Tiitola, Sierla, Hyppönen, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.