Labor court dismisses dismissal claim where union agreement on dismissal grounds was not yet finalized at trial start.

Liitot olivat yksimielisesti todenneet työntekijän irtisanomiseen olleen irti sanomissuojasopimuksessa tarkoitettu asiallinen peruste. Kun tätä sovintoa ei ollut saatettu oikeuden valmistettavaksi, ei se ollut esteenä sen kohteena olleen kysymyksen asialliseen tutkimiseen oikeudenkäynnillä, missä sovinnon merkitys oli asiakysymys.

Osallisliittojen yksimielisesti hyväksymä neuvottelutulos oli työehtosopimusmääräykset huomioon ottaen tarkoitettu asianomaista jäsentyönantajaa ja -työntekijää sitovaksi. Työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan sopimusta koskeva siihen sidottujen työnantajien ja työntekijäin välinen erimielisyys voitiin ratkaista sopimuksessa määrätyin tavoin käytävissä neuvotteluissa, käsitti näiden välisen työsuhteen ehdon ja voi sitoa heitä.

Kun ei ollut esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden takia irtisanomisasiassa syntynyt sovinto olisi ollut työntekijään nähden pätemätön, oli kysymys irtisanomissyyn asiallisuudesta tullut sitovasti sovinnolla ratkaistuksi.

Asianosaiset: Sähköteknikko Gunnar Velin Oy Wärtsilä Ab

RATKAISU

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja toiselta puolen Teknisten Liitto r.y:n ja eräiden muiden liittojen välillä 13.1.1970 tehdyssä palkkasopimuksessa sanotaan muun muassa seuraavaa:

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä joulukuun 31. päivänä 1969 tehtyyn runkosopimukseen ja huhtikuun 21. päivänä 1966 tehtyyn irtisanomissuojasopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat edellä mainitun runkosopimuksen 1 §:n tarkoittamat tekniset toimihenkilöt.

Runkosopimuksen ohella ovat voimassa alempana mainitut palkka- ym määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkasopimuksessa tarkoitetussa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välisessä runkosopimuksessa on sovittu muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus ja sovellutusala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Työnantajan ja teknisen toimihenkilön yleiset velvollisuudet

1. Teknisen toimihenkilön tulee: olla solidaarinen työnantajaa kohtaan ja valvoa tämän etuja; noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asioissa kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita koskevissa sekä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Työnantajan tulee:

luottamuksella suhtautua tekniseen toimihenkilöön, tiedottaa tekniselle toimihenkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden;

luottamuksella neuvotella teknisen toimihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevista yrityksen asioista;

selvittää tekniselle toimihenkilölle tämän asema teollisuuslaitoksen organisaatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman pian asiaa koskeneen ratkaisun tapahduttua sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea teknisen toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat tuloksellisen tuotannollisen toiminnan kehittämistä; sekä

mahdollisuuksien mukaan tukea teknistä toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 § Yhdysmies

1. Asianomaisen työpaikan teknisten toimihenkilöiden keskuudestaan valitseman yhdysmiehen tehtävänä on edustaa teknisiä toimihenkilöitä tämän sopimuksen soveltamisessa ja muissa työsuhteita koskevissa asioissa, sekä teknisten toimihenkilöiden osalta valvoa tämän sopimuksen noudattamista ja heidän osaltaan johtaa tämän sopimuksen 26 §:n 2 ja 3 momentin mukaisia paikallisia neuvotteluja.

2. Yhdysmieheksi voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittama tekninen toimihenkilö, joka vähintään kahden vuoden ajan on ollut teknisenä toimihenkilönä kysymyksessä olevan työnantajan palveluksessa. Yhdysmiehen valinnasta on tähän sopimukseen sidotun yhdistyksen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle.

3. Yhdysmieheksi valittua ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää huonompipalkkaiseen tehtävään eikä työstä erottaa.

4. Saatuaan edellä 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen yhdysmiehen valinnasta tulee työnantajan välittömästi yhdysmiehelle kirjallisesti ilmoittaa kuka työnantajan puolesta käy paikallisia neuvotteluja.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Mikäli asianomaisessa tehdaslaitoksessa on enemmän kuin 20 teknistä toimihenkilöä, voidaan yhdysmiehen ohella valita varayhdysmies, joka yhdysmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä. Runkosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ään voidaan varayhdysmiehen osalta vedota vain sinä aikana, jona hän työnantajalle etukäteen ilmoitetun kirjallisen ilmoituksen mukaisesti hoitaa yhdysmiehen tehtäviä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Neuvottelujärjestys

1. Sopijapuolet pyrkivät luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja luottamuksellisten neuvottelusuhteiden kehittymiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden välillä on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla, ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman asiapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava.

5. Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava muistio kummallekin osapuolelle. Muistiot on kummankin osapuolen allekirjoitettava. Muistiossa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiot on laadittava kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

6. Jolleivät edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi asiapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää keskusliittojen välillä neuvoteltavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Runkosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu muun ohessa seuraavasta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Sovittiin sopijapuolten välisten huhtikuun 21 päivänä 1966 tehdyn irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen olevan edelleen voimassa toistaiseksi. Samalla todettiin mainitun sopimuksen allekirjoituspöytäkirja rauenneeksi.

5 §

Sovittiin, että jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toimihenkilökunnan supistaminen, on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä, että runkosopimuksen tarkoittama yhdysmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi.

Muutoin älköön yhdysmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain 31 §:ssä mainituilla perusteilla. Kuitenkin voidaan yhdysmiehen työsopimus poikkeuksellisesti myös irtisanoa mikäli irtisanominen toimihenkilökunnan vähäisen lukumäärän tai tehtäväjaon huomioonottaen on perusteltua.

6 §

Sovittiin, että mikäli keskusliittojen välisen irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen 6 §:n mukaisissa neuvotteluissa liitot eivät pääse asiasta yksimielisiksi voidaan se alistaa keskusliittojen yhteisesti käsiteltäväksi lausunnon saamista varten.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskusliittojen välillä tehdyssä, edellä tarkoitetussa irtisanomissuojasopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä toimihenkilöä ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi toimihenkilölle. Jos työnantaja syyllistyy irtisanomiseen ilman asiallista perustetta, on hän velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen toimihenkilömäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia toimihenkilöistä ilsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Jos irtisanomisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja toimihenkilöliitot pääse asiasta yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Velin on tarjonnut työtuomioistuimelle jutussa jo esitetyn selvityksen lisäksi uutta näyttöä ja muun ohessa jutun suullisen käsittelyn jälkeen toimittanut työtuomioistuimelle luettelon kysymyksistä, joita hän tekisi teknikko Toivo Grundstenille ja työnjohtaja Kalervo Sirpiölle kuulustuttaessaan näitä todistajina. Työtuomioistuin havaitsee kuitenkin, että Velin pyrkisi lisänäytöllään selvittämään kysymystä siitä, onko hänen irtisanomiselleen ollut asiallinen peruste, eikä siis siitä, onko edellä mainittu liittojen välisissä neuvotteluissa hänen irtisanomiskysymyksestään tehty sovinto pätevä ja muutenkin häntä ja Oy Wärtsilä Ab: tä sitova. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, ettei Velinin tarjoama lisänäyttö vaikuta jutun ratkaisuun.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Svartström, Aranto, Vihma, Kaski, Lankinen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.