Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1973-28 AI generated

Labor court allows landlord to raise housing rent using separate regulatory increases alongside collective agreement limits.

Case Number TT:1973-28
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled that housing providers could increase rents for employees using separate regulatory increases in addition to collective agreement limits. The dispute arose because the Housing Price Board ignored contractual caps and 25% occupancy discounts when approving rent hikes. The court determined that the collective agreement's maximum square meter rates and occupancy discounts applied to all tenancies, meaning landlords could not rely solely on general increases without considering these specific contractual constraints.

Legislator headnote

AI generated

Section 2 of the Collective Agreement on Building Maintenance and Cleaning; The employer may increase housing rent within the framework of maximum square meter rates and associated 25% occupancy discounts, even when utilizing separate regulatory increases.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation housing rent increase occupancy discount application regulatory price increases labor court jurisdiction employee housing rights rental cap enforcement

Cited Legislation

AI generated
Collective Agreement on Building Maintenance and Cleaning
AI generated
labour_1972_45
Labor court dismissed union claim that general collective agreement rent rules applied to a member with a specific rent clause.
labour_1987_130
Labor court allows rent deduction for overtime pay if rent is below general market rate.
kko-precedent_2016_33
Landlord not liable for tenant's negligence causing water damage to apartment building under Finnish Act on Apartment Ownership.
appeal_1983_helsinki__390
Tenant subletting without consent breached Housing Law; court dismissed appeal against order to return excess rent.
labour_1973_90
Labor court dismisses claim where collective agreement requires maintaining prior 25% bonus practice during waiting time.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Tuomiossa selitetty, että asunto-osakeyhtiöillä oli ollut työehtosopimuksen mukaan oikeus korottaa talonmiesten työsuhdeasuntojen vuokria työehtosopimusten mukaisten enimmäisneliömetrivuokrien ja niihin liittyvän 25 %:n alennuksen puitteissa myös säännöstelymääräysten nojalla myönnetyillä erilliskorotuksilla.

Asianosaiset: Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 1.4.196931.12.1970 välisen ajan voimassa ollutta kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta täydentävissä pöytäkirjamerkinnöissä sanottiin muun muassa seuraavaa:

5. Palkat ja vuokrat 1.1.1970

Palkkojen korotuksesta 1.1.1970 alkaen sovitaan erikseen syksyllä käytävissä neuvotteluissa sovelluttaen työmarkkinoilla hyväksyttyä yleislinjaa. Vuokrien osalta toteutetaan kiinteistöjen hoitokustannusten nousua vastaava korotus, siten kuin siitä säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun sopimuksen mukaisesti 5.2.1970 asianosaisliittojen välillä käydyn neuvottelun pöytäkirjassa sanottiin muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen pöytäkirjamerkintä kohta 5 mukaisesti päätettiin korottaa talonmiehen ja siivoojan palkkaa seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuokrien korotuksen suhteen noudatetaan valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön antamia päätöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samaa alaa koskevaa asianosaisliittojen välillä 1.1.1971-31.3.1972 välisen ajan voimassa ollutta työehtosopimusta oli täydennetty muun muassa seuraavilla pöytäkirjamerkinnöillä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Työsuhdeasunnon vuokra

Milloin työnantajan puolesta on talonmiehelle järjestetty työsuhdeasunto, saadaan tästä vuokrana periä enintään kohtuullinen käypä vuokra, jollaisena osapuolet pitävät tällä hetkellä

Paikkakuntaluokat I II III yksiöt 7,- 6,- 5,-m2/kk kaksiot 6,- 5,- 4,3 huonetta käsittävät huoneistot 5,- 4,- 3,

Mikäli asuntoon liittyy asukkaiden vastaanottoa alennetaan yllämainittuja vuokria 25 %:lla.

Milloin työsuhdeasunnon vuokra-arvo olennaisesti poikkeaa vastaavien asuntojen keskimääräisestä tasosta on tämä kohtuullisessa määrin otettava huomioon vuokran määrässä. Työnantaja voi muutoinkin periä työsuhdeasunnosta edellä mainitulla tavalla määräytyvää vuokraa alhaisemman vuokran.

Vanhoissa työsuhteissa vuokrien suhteen noudatetaan sopimuskautena valtioneuvoston tai sosiaaliministeriön antamia päätöksiä.

Lämpimästä vedestä, saunan ja pesutuvan käytöstä ei talonmies suorita korvausta omasta, aviopuolisonsa eikä alaikäisten lastensa puolesta.

Työsuhdeasunnossa ei ilman työnantajan suostumusta saa pitää vuokralaista eikä asukkeja. Tämä ei kuitenkaan koske talonmiehen huoltovelvollisia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ajaksi 1.4.1972-31.3.1974 tehdyssä samaa alaa koskevassa asianosaisliittojen välisessä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

36 § Työsuhdeasunto

Milloin työnantajan puolesta on talonmiehelle järjestetty työsuhdeasunto saadaan tästä periä vuokraa enintään neliömetriä kohden kuukaudessa seuraavasti:

Paikkakuntaluokka I II III yksiö (1 huone) 7,40 6,40 5,40 kaksio (2 huonetta) 6,40 5,40 4,40 3 huonetta käsittävät 5,40 4,40 3,40

Yli 7 m2 ja ovella ja ikkunalla varustettu keittiö lasketaan huoneeksi. Mikäli asuntoon liittyy asukkaiden vastaanottoa alennetaan yllämainittuja vuokria 25 % lla

Talonmiesperheeltä (itse, puoliso ja alaikäiset lapset) ei peritä lämminvesimaksua. Heille annetaan myös korvauksetta saunan käyttövuoro kerran viikossa ja pesulan käyttövuoro tarvittaessa 2 kertaa kuukaudessa omiin tarkoituksiin, Näiden laitosten puuttuminen ei oikeuta mihinkään korvaukseen.

Työsuhdeasunnossa ei saa pitää vuokralaisia eikä asukkeja. Tämä ei koske talonmiehen huollettavia.

Milloin työsuhdeasunnon vuokra-arvo olennaisesti poikkeaa vastaavien asuntojen keskimääräisestä tasosta on tämä kohtuullisessa määrin otettava huomioon vuokran määrässä. Työnantaja voi muutoinkin periä työsuhdeasunnosta edellä mainitulla tavalla määräytyvää vuokraa alhaisemman vuokran.

Vanhoissa työsuhteissa nykyisiä vuokria korotetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti.

Sopimuskautena vuokrien suhteen noudatetaan valtioneuvoston tai sosiaaliministeriön antamia päätöksiä.

Niillä valtioneuvoston määräämillä paikkakunnilla, jotka kuuluvat huoneenvuokrista annetun sovittelulain piiriin, sovelletaan edellisten lisäksi lain määräyksiä ottaen huomioon mitä edellä vuokrien markkamääristä on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asunto-osakeyhtiö Tikkurilan Siimestie 5 puolestaan oli perinyt talonmies Lilja Saavalaiselta ja hänen puolisoltaan Markku Saavalaiselta 20.3.1972 näille antamansa ilmoituksen perusteella ajalta 1.8.1971-31.3.1972 vuokrankorotuksia yhteensä 435 markkaa. Näin oli menetelty, vaikka hintaneuvoston vuokrajaosto oli asettanut kuukausivuokran korottamisen ehdoksi, ettei työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta muuta johdu eikä muutakaan estettä ole. Helsingin vuokratoimikunta oli Asunto Oy Rusthollarinkuja 4:n hakemuksesta antamissaan ns. käyvän vuokran vahvistamista koskevissa päätöksissä jättänyt huomiotta sanotun työehtosopimuksesta taikka työsopimuksesta johtuvan rajoituksen, vaikka oli näistä rajoituksista tietoinen.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Asunto Oy Rusthollarinkuja 4 ja Asunto-osakeyhtiö Tikkurilan Siimestie 5 ovat olleet jutussa kuultavina.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja havaitsee asianosaisten välisen erimielisyyden koskevan sitä, onko työnantajalla työehtosopimusten mukaan ollut oikeus korottaa kysymyksessä olevien työsuhdeasuntojen vuokraa vain valtioneuvoston määräämällä vuokrien yleiskorotuksella, mikä on kantajaliiton kanta, vai myös säännöstelyviranomaisten yksityistapauksissa myöntämällä asianomaisen huoneiston vuokran erilliskorotuksella, mikä on vastaajaliiton kanta. Työehtosopimusten tätä kysymystä koskevat määräykset ovat varsin sekavia ja epäselviä. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty mitään asiaan vaikuttavaa selvitystä siitä, miten nämä määräykset ovat syntyneet ja mitä sopijapuolet ovat niillä tarkoittaneet.

Kantajaliiton kannan puolesta näyttäisi puhuvan se, että talonmiesten työsuhdeasuntojen vuokrat on usein (ja jo aikaisempien työehtosopimustenkin mukaan) määrätty yleistä vuokratasoa alhaisemmiksi sen takia, että asunnossa hoidetaan myös työhön kuuluvia tehtäviä, varsinkin asukkaiden vastaanottoa. Korotettaessa vuokraa vain yleisten vuokrankorotusten puitteissa säilyisi tämä ero yleiseen vuokratasoon, mutta kun säännöstelymääräysten edellyttämistä erilliskorotuksista päätettäessä ei työhön kuuluvien tehtävien hoitamista asunnossa voitaisi ottaa huomioon, ero tällöin periaatteessa häviäisi.

Lisäksi on työtuomioistuimen mielestä otettava huomioon, että vuosina 1971 ja 1972 työehtosopimuksiin sisältyy enimmäisvuokrat neliömetriltä ja määräys siitä, että näitä enimmäisvuokria alennetaan 25 %:lla asukkaiden vastaanottovelvollisuuden perusteella. Kun nämäkin määräykset selvästi koskevat myös vanhoja työsuhteita, tulisi asunnon käyttäminen työtehtäviin näissä puitteissa huomioon otetuksi, vaikka vuokraan saataisiin muutoin soveltaa säännöstelymääräysten puitteissa myönnettyjä erilliskorotuksia.

Edellä olevasta ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Asunto Oy Rusthollarinkuja 4:llä ja Asunto-osakeyhtiö Tikkurilan Siimestie 5:llä on työehtosopimuksen mukaan ollut oikeus korottaa kanteessa tarkoitettujen työsuhdeasuntojen vuokria työehtosopimusten mukaisten enimmäisneliömetrivuokrien ja niihin liittyvän 25 %:n alennuksen puitteissa myös säännöstelymääräysten nojalla myönnetyillä erilliskorotuksilla, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Suomen Kiinteistötyönantajainliitto itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Svartström, Aranto, Vihma, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.