Labor court dismisses strike damages claim where work stoppage lacked union impact and had valid safety reasons.

Kanteessa ei ollut edes väitetty kantajaliiton jäsenten työn keskeyttämisellä pyrityn mitenkään vaikuttamaan sen jäsenten työsuhteisiin, vaan katsottu työsuluksi väitetyn menettelyn yksinomaisena tarkoituksena olleen nosturinkuljettajien lakon lopettaminen, joten työnantajan väitetty menettely ei ollut työtaisteluna voinut kohdistua asianosaisliittojen väliseen työehtosopimukseen tai sen yksityiseen määräykseen. Työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kun asiassa oli jäänyt selvittämättä, että sähkömiesten työn keskeyttämistä olisi ollut pidettävä irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamana lomauttamisena ja kun toisaalta oli selvitetty että keskeyttäminen oli vallinneissa oloissa ollut töiden järjestelyn ja työntekijöiden työturvallisuuden kannalta aiheellista eikä se näin ollen ollut tapahtunut ilman asiallista perustetta, kanne hylätty siltä osin kuin siinä oli vaadittu palkkaa työtä vaille jääneille työntekijöille.

Kun kanne, vaikkakin oli jonkin verran sekavasti yksilöity, oli haluttu perustaa irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin eikä työsopimuslain säännöksiin, kanteen tutkimista vastaan esitetty väite hylätty.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Oy Wärtsilä Ab

RATKAISU

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton välillä 20.4.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Irtisanomissuojaa koskeva sopimus

Mom. 1. Keskusjärjestöjen 22.2.1966 allekirjoittama irtisanomissuojaa koskeva sopimus allekirjoituspöytäkirjoineen sitoo tämän työehtosopimuksen osana sopimuspuolia ja niiden jäseniä.

Irtisanomissuojaa koskeva sopimus on allekirjoituspöytäkirjoineen liitetty tähän työehtosopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Suorituspalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 6. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle keskeytyksen ajalta, enintään kuitenkin 6 työpäivältä, hänen keskituntiansionsa mukainen palkka. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 6 työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta aikapalkka.

Jos työntekijän suorittama urakkatyö keskeytyy jonkin työnantajasta riippuvan syyn vuoksi, ja hän välittömästi tästä työnjohdolle ilmoittaa, on hänelle pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tästä työstä hänelle maksetaan, mikäli keskeytys on puolta tuntia pitempi eikä työtä voida teettää urakkatyönä 85 % hänen keskituntiansionsa mukaisesta palkasta, enintään kuitenkin 6 työpäivältä.

Tämän momentin 2 kappaleen määräyksiä on noudatettava myös urakkatyötä tekevän työntekijän koneen rikkoutuessa, ellei sitä voida lukea asianomaisen työntekijän syyksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1. momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mom. 3. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Suorituspalkka

Mom 6 Työnantajan määräyksestä tapahtuvaa urakan keskeyttämistä koskevat määräykset on säilytetty entisinä. Työehtosopimuksen määräys niitä tapauksia silmälläpitäen, joissa urakka keskeytyy jonkin muun työnantajasta riippuvan syyn kuin varsinaisen työnjohdollisen määräyksen vuoksi, on samoin säilytetty entisen kaltaisena. Tällöin tehdystä työstä maksetaan, mikäli keskeytys on puolta tuntia pitempi, 85 % työntekijäin keskituntiansion mukaisesta palkasta, enintään kuitenkin kuudelta työpäivältä. Vastaavaa määräystä noudatetaan urakkatyöntekijän koneen rikkoutuessa, ellei rikkoutumista voida lukea työntekijän syyksi.

Edellä sanottua sovellettaessa on huomattava, että korvaus suoritetaan ainoastaan tehdystä työstä. Jos työntekijälle sen sijaan keskeytyksen sattuessa ei voida osoittaa työtä, sovelletaan työsopimuslain 27 §:n säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskusliitot ovat kansainvälisen työkonferenssin kesäkuun 26 päivänä 1963 hyväksymän työsuhteen päättämistä koskevan suosituksen mukaisesti tehneet seuraavan sopimuksen irtisanomisessa ja lomauttamisessa noudatettavista ehdoista ja menettelytavoista:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanako tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Oy Wärtsilä Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi kantajaliitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Oy Wärtsilä Ab on velvollinen suorittamaan kysymyksessä oleville 136:lle Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon kuuluvalle varustelusähkömiehelle korvauksena seitsemän tunnin palkkaa vastaavan määrän.

Näillä perusteilla, kun siis ei ollut väitettykään, että työnantajan toimenpiteet olisivat kohdistuneet työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n edellyttämin tavoin työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ja kun painostustarkoitusta ei ollut mitenkään näytetty, ei työnantajaa voitu tuomita hyvityssakkoon. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli saanut tapahtumista tiedon puhelimitse useita tunteja niiden jälkeen eikä liitto ollut voinut vaikuttaa tehdyn päätöksen syntymiseen ja toteutumiseen. Näin ollen ei myöskään liitto ollut voinut syyllistyä työrauhavelvollisuuden laiminlyömiseen. Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Wärtsilä Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että kanne on jonkin verran sekavasti yksilöity kanteessa mainitun korvausvaatimuksen perusteiden osalta. Työtuomioistuin katsoo kanteesta kuitenkin ilmenevän, että korvausvaatimus on haluttu perustaa irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin eikä siis työsopimuslain säännöksiin. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton vaatimuksen kanteen jättämisestä tutkimatta.

Kun kanteessa ei siis ole väitetty puheena olevien työntekijäin työn keskeyttämisellä pyrityn mitenkään vaikuttamaan kantajaliiton jäsenten työsuhteisiin, vaan katsottu työsuluksi väitetyn menettelyn yksinomaisena tarkoituksena olleen nosturinkuljettajien lakon lopettamisen, ja kun työnantajan väitetty menettely ei siis ole työtaisteluna voinut kohdistua asianosaisliittojen väliseen työehtosopimukseen taikka sen yksityiseen määräykseen, työtuomioistuin hylkää Oy Wärtsilä Ab:tä ja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan asiassa esitetyt hyvityssakkovaatimukset.

Kanteessa on vielä vaadittu, että Oy Wärtsilä Ab velvoitettaisiin irtisanomissuojasopimuksen perusteella maksamaan puheena oleville työntekijöille sanotun sopimuksen mukaisena korvauksena keskituntiansion mukaisen palkan seitsemältä tunnilta. Työtuomioistuin toteaa vaatimuksen hyväksymisen edellyttävän, että töiden keskeyttämistä olisi pidettävä irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamana lomauttamisena ja että se on tapahtunut ilman sopimuksessa tarkoitettua asiallista perustetta. Koska jutussa on jäänyt selvittämättä, että töiden keskeyttämistä kerrotussa tilanteessa olisi pidettävä irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamana lomauttamisena, ja kun toisaalta on vielä selvitetty, että keskeyttäminen on vallinneissa oloissa ollut töiden järjestelyn ja työntekijöiden työturvallisuuden kannalta aiheellista eikä se näin ollen ole tapahtunut ilman asiallista perustetta, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen myös tältä osalta.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto velvoitetaan korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Oy Wärtsilä Ab:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Vihma, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.