Labor court orders union to pay compensation for failing to stop strikes and strike actions.

Telakan ruosteharjarit olivat palkkausvaatimuksensa tukemiseksi kahtena päivänä toimeenpanneet istumalakon. Ammattiosasto vastasi luottamusmiehen menettelystä lakkojen yhteydessä. Ammattiosasto ei muulla tavoin ollut laiminlyönyt velvollisuuksiaan työrauhan ylläpitämisessä.

Saman telakan polttoleikkausosaston työntekijät olivat toimeenpanneet neljä tuntia työvuorossa kestäneen työnseisauksen vastalauseena luottamusmiehen siirrosta toiseen työhön. Asianmukaista selvitystä ei ollut esitetty siitä, että luottamusmies olisi ammattiosaston edustajana ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin yleissopimuksen ja luottamusmiessopimuksen määräyksiin työnantajan työn johto-oikeudesta kohdistuneen työtaistelun estämiseksi taikka lopettamiseksi.

Vielä telakan pursimiehet olivat palkkausta koskevien vaatimustensa tukemiseksi olleet lakossa ja kieltäytyneet ylityöstä. Ammattiosaston edustajien ei ollut näytetty ryhtyneen tarpeellisiin toimenpiteisiin lakon uusiutumisen estämiseksi. Osasto vastasi myös luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Ammattiosasto tuomittu kolmeen eri hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 30.3.1972 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Yleissopimuksen noudattaminen

Keskusjärjestöjen 15.5.1946 tekemä yleissopimus siihen liittyvine selvennyksineen ja sovellutusohjeineen sitoo sopimuspuolia ja niiden jäseniä.

Yleissopimus ja sitä koskeva täydennyspöytäkirja on liitetty tähän työehtosopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

5 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

Paikkakuntakalleusluokka I II III Palkkaryhmä 1 456 442 428

" 2 479 463 450

" 3 507 492 478

" 4 543 527 510

" 5 589 572 554

Palkkaryhmät

Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmät 2-3. Raskaat aputyöt sekä vaativat vaihetyöt ja näihin verrattavat muut tehdastyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen taikka jotka suoritetaan vaikeissa työolosuhteissa. Näihin ryhmiin kuuluvat myös varsinaisten ammattityöntekijäin apuna ammatissa kehittyäkseen työskentelevät työntekijät.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin 2 ja 3 sen mukaan, ovatko useimmat seuraavista työn vaatimustekijöistä huomattavassa tai erittäin suuressa määrin tunnusomaisia töille, joita he pääasiassa suorittavat: työn edellyttämä kokemus, tarkkuus ja vastuu sekä työn raskaus ja työolosuhteiden rasittavuus.

2. Työntekijät, jotka suorittavat työtä, joka kysyy tunnetusti suurempaa taitavuutta, tarkkuutta ja kokemusta kuin palkkaryhmään 3 kuuluvissa töissä vaaditaan, työn kuitenkaan olematta varsinaista ammattityötä, voivat saada palkkaryhmän 4 mukaisen palkan tämän silti oikeuttamatta määräajan jälkeen palkkaryhmän 5 palkkaan.

Palkkaryhmä 4. Ammattityöt, joiden suorittajalta vaaditaan yli 3 vuoden työskentelyä ammatissa jolloin oppilas- tai muu koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi, siten kuin jäljempänä olevasta pöytäkirjamerkinnästä käy ilmi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää ao. työntekijän perustuntipalkan.

Pöytäkirjamerkintä:

Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Erilliset lisät

A. Erittäin raskas ja erittäin likainen työ

Mom. 1. Työnluokitetuissa töissä, joissa olosuhteiden vaikutus on otettu huomioon liittojen yhteisesti laatiman työnluokitusjärjestelmän mukaisesti, sisältyy tässä pykälässä tarkoitettu erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn lisä luokituksen antamiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin. Tämä koskee myös valimoita.

Mom. 2. Erittäin raskaissa ja erittäin likaisissa töissä, joissa työnluokitusta ei ole suoritettu, maksetaan tunnilta enintään 30 pennin suuruinen lisä.

Mom. 3. Sellaisissa töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on poikkeuksellisen suuri, kuten esim. lakisaumahitsauksissa, on työnantajan annettava työntekijälle kohtuulliseksi katsottava määrä suojapukuja.

Mom. 4. Erittäin likaisesta työstä ei suoriteta korvausta, milloin työntekijän käytettäväksi annetaan suojavaatetus eikä myöskään, milloin ennen tällaisen työn aloittamista puhdistus on toimitettu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 5. Rauta- ja muissa metallivalimoissa, joissa käytetään mustaa hiekkaa, työntekijöille maksetaan korvauksena työajan ulkopuolella suoritettavasta puhdistautumisesta 25 penniä jokaiselta työtunnilta.

Tätä määräystä ei sovelleta rauta-, teräs- eikä metallitehtaissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

11 § Säännöllinen työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työajan sijoitus

Mom. 2. Säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä tarpeelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Milloin se työn laatuun nähden on mahdollista, on työpaikalla laadittava työtuntijärjestelmä, josta edellä mainitut seikat käyvät ilmi.

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai siihen verrattavasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Mom. 7. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta 2.4.1969 noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Luottamusmiessopimus on tämän työehtosopimuksen liitteenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mom. 3. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus sisältää muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut seuraavaa:

A. Liiton jäsenen Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakalla työnantajan ja työntekijäin edustajien kesken 11.8.1972 pidetyssä neuvottelussa olivat Turun Metallityöväen Ammattiosaston asettama pääluottamusmies Pekka Paavilainen ja luottamusmiehet Kaarlo Ruokonen ja Esko Viljanen esittäneet työnantajalle seuraavat työehtosopimuksen vastaiset vaatimukset:

1) Ruosteharjareiden on päästävä 3. palkkaryhmästä 4. palkkaryhmään. 2) Ruosteharjareiden on saatava valimon puhdistautumislisää vastaava korvaus 25 penniä työtunnilta. 3) Ruosteharjareiden on saatava korvaus usein tapahtuvan työajan siirron vuoksi. Tämä korvausvaatimus oli ollut 1,50 markkaa tunnilta, jos ruosteharjarit joutuivat olemaan iltavuorossa kauemmin kuin viikon tai jos suoritettiin työajan siirto. Sanottuja asioita koskeva neuvottelu oli 23.8.1972 päättynyt siten, että työnantaja oli kieltäytynyt suostumasta niihin. Painostaakseen työnantajaa olivat ruosteharjarit 25.8.1972 tehneet pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan ruokatauolla pitämässään kokouksessa päätöksen lakkoon ryhtymisestä. Lakko oli kestänyt sanottuna päivänä kello 12-16 välisen ajan ja siihen oli ottanut osaa 37 työntekijää osastojen kaikkiaan 41:stä työntekijästä. Joukossa oli ollut myös luottamusmies Viljanen. Lakko oli uusiutunut 1.9.1972 kello 12-16 välisenä aikana, ja siihen oli tällöinkin ottanut osaa luottamusmies Viljanen.

Turun Metallityöväen Ammattiosasto oli laiminlyönyt ja rikkonut sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet salliessaan luottamusmiestensä esittää työnantajalle työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia ja salliessaan luottamusmiestensä ja muitten jäsentensä ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin näitten vaatimusten toteuttamiseksi. Ammattiosasto ei syntyneessä tilanteessa ollut myöskään ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelujen tuomitsemiseksi tai niiden lopettamiseksi.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon kustakin kolmesta eli kanteen kohtien A-C tarkoittamasta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta erikseen.

Kanteeseen vastatessaan Metallityöväen Liitto on eri kannekohtien johdosta lausunut seuraavaa:

C. Pursimiesten esitys 39 %:n korotuksesta perustui siihen, että kokeissa ja koeajoissa muutkin ammattityötä tekevät työntekijäryhmät saavat sanotun korotuksen aikapalkkaan. Vaatimusta ei voitu pitää työehtosopimuksen vastaisena. Työnseisaukseen oli ottanut osaa vain kahdeksan Turun Metallityöväen Ammattiosaston jäsentä, kun osallistuneiden kokonaismäärä oli ollut 30 työntekijää. Pääluottamusmies Paavilainen tai luottamusmies Laine eivät olleet ilmoittaneet työnantajalle mitään työntekijäin ylityöstä kieltäytymisestä. Koska kallistuskokeeseen tilatut hinaajat oli peruutettu, ei kokeen peruutumisesta ollut voinut aiheutua huomattavia taloudellisia tappioita.

Jokaisessa kolmessa kanteen A-C kohdan tarkoittamassa tilanteessa olivat työnseisaukset siis kestäneet neljä tuntia. Tuona aikana on käytännössä miltei mahdotonta saada ammattiosaston päättävä elin kokoon. Kun työpaikkojakin on yli 40, on ammattiosastolla tuollaisena neljän tunnin aikana vähäiset toimintamahdollisuudet. Pääluottamusmies Paavilainen oli vasta jälkeen päin saanut tiedon tapahtuneista seisauksista. Työnantajan haluttomuus neuvottelujen käymiseen oli eräissä tapauksissa myös kiristänyt tilannetta. Tilanteen rauhoittamiseksi ammattiosasto oli lähettänyt 23.8.1972 työhuonekunnille kiertokirjeen, jossa oli muistutettu työntekijöitä siitä, että kiistakysymykset tulee ratkaista työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Ammattiosaston toimintaa oli vaikeuttanut se, ettei kiistakysymyksiä ollut ennakolta ilmoitettu sille.

Kun Turun Metallityöväen Ammattiosasto oli kerrotuin tavoin tehnyt voitavansa työrauhavelvoitteensa täyttämiseksi kaikissa kolmessa kanteessa tarkoitetussa tilanteessa, Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että sen jälkeen kun Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakalla oli neuvoteltu telakan ruosteharjareiden palkkausta koskevista kanteessa selvitetyistä kysymyksistä ja työnantaja ei ollut suostunut esitettyihin vaatimuksiin, ruosteharjarit ovat toimeenpanneet 25.8.1972 ja uudelleen 1.9.1972 kumpanakin päivänä 12-16 välisen ajan kestäneen istumalakon vaatimustensa tukemiseksi. Turun Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies Esko Viljanen on kummallakin kerralla ottanut osaa lakkoon, sen sijaan että hän olisi toiminut tämän työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun estämiseksi. Ammattiosasto vastaa tästä luottamusmiehen menettelystä. Ottaen erityisesti huomioon lakkojen lyhyen kestoajan ei ammattiosaston ole muulla tavoin näiden lakkojen yhteydessä katsottava laiminlyöneen velvollisuuksiaan työrauhan ylläpitämisessä.

Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakan pursimiehet ovat asiassa esitetyn selvityksen mukaan palkkausta koskevien vaatimustensa tukemiseksi, joita koskevia neuvotteluja oli käyty toukokuusta 1972 alkaen, olleet lakossa 29.8.1972 ajan 12-16 ja sen jälkeen kanteessa kerrotuin tavoin kieltäytyneet ylityöstä. Vaikka ammattiosaston edustajien oli syytä epäillä, että työtaistelu tulisi jatkumaan 4.9.1972, mille päivälle oli siirretty ylityökiellon johdosta peruutettu kanteessa tarkoitettu laivan kallistuskoe, ei ammattiosaston edustajien toimesta ole näytetty ryhdytyn tarpeellisiin toimenpiteisiin lakon uusiutumisen estämiseksi. Pursimiehet ovat sitten olleet lakossa 4.9.1972 kanteessa kerrotun ajan. Heidän joukossaan tämän, työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun eri vaiheisiin on ottanut osaa Turun Telakkatyöväen Ammattiosaston paikalle asettama luottamusmies Laine, jonka tästäkin menettelystä ammattiosasto vastaa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun Metallityöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkona Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle ruosteharjareitten työtaistelun osalta 1 500 markkaa, polttoleikkausosaston työtaistelun osalta 1000 markkaa ja pursimiesten työtaistelun osalta 1500 markkaa. Lisäksi Turun Metallityöväen Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Svartström, Aranto, Vihma, Hyppönen, Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.