Union liability for strike actions dismissed where employer delayed negotiations and union failed to enforce peace clauses.

Kahteen ammattiosastoon kuuluvat työntekijät olivat ottaneet osaa työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen, jarrutuksesta, lakosta ja saarrosta koostuvaan työtaisteluun. Eräiden työntekijäin irtisanoutuminen ei kuitenkaan ollut ollut työtaistelutoimi, vaan sen tarkoituksena oli ollut siirtyminen toisten työnantajien palvelukseen. Kaksi ammattiosastoa ja yksi työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoihin, kun taas hyvityssakkovaatimus toisen liiton osalta hylätty.

Työntekijäyhdistysten vastuuta arvosteltaessa oli otettava huomioon, että työnantaja oli tarpeettomasti viivyttänyt neuvotteluja.

Työntekijäliiton kanne hylätty, kun asiassa ei ollut käyty työehtosopimuksen edellyttämiä liittojen välisiä neuvotteluja.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puuliitto r.y. ja Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto r.y. Puuliitto r.y. Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Rauma-Repola Oy

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton, toiselta puolen, sekä Puuliiton ja Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liiton, toiselta puolen, välillä 17.4.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. _ _ _ _

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yllättävien työnkeskeytysten sattuessa voidaan työntekijät, joille ei voida järjestää keskeytyksen ajaksi työtä, siirtää palkattomalle lomalle sen työpäivän tai työvuoron jälkeen, jonka aikana keskeytys sattui.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Suorituspalkat

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden työmenetelmän käyttöönottamista on työnantajan ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus tai sopimus harjaantumisajan palkkauksesta. Neuvotteluilla urakkasopimuksesta tai harjaantumisajan palkasta ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista.

Urakkaneuvotteluissa on lähtökohtana ansiotasotavoitteesta sopiminen. Ohjeena on tällöin pidettävä sitä, että ansiotaso huomioonottaen ko. työn vaativuus ja muut työn tekijälleen asettamat vaatimukset asettuu oikeaan suhteeseen ao. tehtaassa muodostuneeseen ansiotasoon.

Ellei paikallisissa neuvotteluissa päästä ansiotasotavoitteesta sopimukseen, pidetään väliaikaisena sovittuna ansiotasotavoitteena entisellä työtavalla saavutettua keskituntiansiotasoa. Uusissa töissä pidetään vastaavasti väliaikaisena ansiotasotavoitteena vastaavassa työssä ao. tehtaassa samassa palkkaryhmässä saavutettua keskituntiansiota. Kysymys lopullisen ansiotasotavoitteen määrittämisestä siirretään liittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ellei jatkuvasta tai määräaikaisesta hinnoittelusta tai muusta palkkaperusteesta päästä sopimukseen siirretään asia liittojen ratkaistavaksi. Neuvottelujen ajalta sekä kuuden tilivälin jaksolta siitä, kun asia on alistettu liittojen ratkaistavaksi, taataan palkkana 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelut ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Ennenkuin urakkatyön hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 29 §:ssä mainitulla tavalla, älköön kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Sopimusten tulkinta

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompikumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut asiasta eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden aiheena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liiton jäsenen Rauma-Repola Oy:n Suolahden tehtailla olivat Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liiton alaisen Suolahden Vaneri- ja sahatyöväen ammattiosasto r.y:n asettama pääluottamusmies Viljo Rosenlöf sekä Puuliiton alaisen Suolahden Puutyöväen ammattiosasto r.y:n asettama pääluottamusmies Erkki Närhi tehneet esityksen vaneritehtaan rei'ittäjien palkkauksen tarkistamisesta. Asiasta oli sen jälkeen neuvoteltu paikallisesti 11.4. ja 21.4. sekä 13.5. ja 27.5.1972. Viimeksi sanotussa neuvottelussa oli sovittu että erimielisyyskysymyksestä tehdään seuraavalla viikolla erimielisyysmuistio, jolla asia alistetaan liittojen ratkaistavaksi.

Kerrottujen istumalakkojen aiheuttaman raaka-aineen puutteen vuoksi oli 29.5. jouduttu pysäyttämään IV-puristin, 31.5. I-puristin, II-puristin, sorvaus- ja liitososastot sekä viimeistelyosasto ja 1.6. rimalevyosasto. Pääluottamusmies Närhi oli 31.5. ilmoittanut työnantajan edustajalle, että työt alkavat työntekijäin kokouksen päätöksen mukaan, jos rei'ittäjien palkkaus saatetaan entiselleen ja erotetut työntekijät otetaan takaisin työhön vanhoina työntekijöinä. Närhi oli myös ilmoittanut lakon olevan aina laillinen, kun on kysymys työntekijäin palkoista. Edelleen 2.6. ja 3.6. Närhi oli ilmoittanut työntekijäin pysyvän kannassaan. 4.6. pidetyssä neuvottelussa työntekijäpuoli oli ilmoittanut rei'ityksen alkavan seuraavana päivänä kello 6 aamulla. Tällöin oli myös tehty erimielisyysmuistio.

Kun vastaajaliitot ja niiden ammattiosastot olivat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet salliessaan jäsentensä lain ja työehtosopimuksen vastaisesti työtaistelutoimin ajaa palkkavaatimuksiaan, yhdistysten ryhtymättä riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Puuliiton, Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liiton, Suolahden Puutyöväen ammattiosaston ja Suolahden Vaneri- ja sahatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Puuliitto on Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton lisäkanteen johdosta lausunut, että työnantaja oli rikkonut työehtosopimusta olemalla suostumatta sopimuksen 14 §:n 4 kohdan 2 momentin mukaiseen työnmittaukseen, vaikka sitä oli työntekijöitten puolelta esitetty monta kertaa. Väite siitä, ettei menetelmänmuutosta olisi tapahtunut, on näin ollen kyseenalainen. Puuliitto oli tulkinnut asian niin, että työnantaja suostumalla 5.6. takuupalkkaan oli myöntänyt menetelmänmuutoksen tapahtuneeksi. Suolahden tehtailla ei ollut maksettu edes vähimmäispalkkoja ja näin oli ollut asian laita muidenkin kuin työstä kieltäytyneiden rei'ittäjien kohdalla. Sekään väite ei pitänyt paikkaansa, että lakko olisi laajentunut koko tehtaalle. Kysymyshän oli työnantajan toimeenpanemasta pakkolomautuksesta. Puuliitto on edelleen kiistäen, että 5.6. jälkeen olisi työtä jarrutettu, vaatinut myös lisäkanteessa Puuliittoa ja sen alaista ammattiosastoa vastaan esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suolahden Puutyöväen ammattiosasto ja Suolahden Vaneri- ja sahatyöväen ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavana.

Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liiton työtaistelusta ja erityisesti siihen osallistuneista työntekijöistä saamat tiedot huomioon ottaen ei tämän liiton ole selvitetty laiminlyöneen sille kuuluvia velvollisuuksia työrauhan ylläpitämiseksi.

Lakon ja saarron lopettamisen jälkeen sattuneista tapahtumista työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen perusteella ammattiosastojen tai liittojen ei ole katsottava niiden osalta laiminlyöneen velvollisuuksiaan työrauhan ylläpitämiseksi.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Sierla, Hyppönen, Kaski ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.