Labor court dismissed union fine for breach of peace due to lack of prior strike threat evidence.

Telakan puutyöosaston työntekijät olivat toimeenpanneet kahtena päivänä lakon jouduttaakseen ratkaisun saamista työntekijäin palkkausta ja suojavaatekysymystä koskeviin vaatimuksiin ja saadakseen muutoksen erään urakkahinnoittelijan käytökseen. Asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, joka olisi osoittanut työtaistelun uhan olleen etukäteen tiedossa niin että ammattiosasto olisi tiennyt toimia sen estämiseksi. Ammattiosaston ei myöskään ollut näytetty olleen työtaistelua tukemassa. Näillä perusteilla ja ammattiosaston edustajien toiminta huomioon ottaen ammattiosastoa vastaan työrauhavelvollisuuden rikkomisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Työntekijäin kokouksen jatkamista kahtena päivänä tunnin ajan työaikana ei tämän jatkamisen tarkoituksen huomioon ottaen voitu pitää työtaistelutoimenpiteenä.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 30.3.1972 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § (kuten tuomiossa n:o 4/1973)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

5 § Palkkaperusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 5. Suorituspalkkatyössä käytettävä hinnoittelun peruste (työkohtainen tuntipalkka) määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

Perustuntipalkka

Mom. 6. Kullekin työntekijälle määriteltyään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § (kuten tuomiossa n:o 4/1973)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Erilliset lisät

A. Erittäin raskas ja erittäin likainen työ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom, 3. Sellaisissa töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on poikkeuksellisen suuri, kuten esim. lakisaumahitsauksissa, on työnantajan annettava työntekijälle kohtuulliseksi katsottava määrä suojapukuja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

24 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin 31.3.1972 voimassa olevia palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä tämän työehtosopimuksen allekirjoituspäivää, 40 pennillä tunnilta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitussa keskusjärjestöjen tekemässä yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Seuraavana työpäivänä eli maanantaina 28.8.1972 puutyöosaston työntekijät olivat olleet lakossa kello 12-16 välisen ajan. Tämän työtaistelun selvänä tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan hyväksymättä jääneisiin työntekijäin vaatimuksiin.

Pääluottamusmies Ranta oli 29.8.1972 ilmoittanut työnantajalle työntekijöillä olevan vielä seuraavat vaatimukset: Lisätöitä tulee ottaa urakkahinnoittelussa huomioon enemmän. Seinälevyjen asennushintojen tulee olla suuremmat. Edellä mainitun urakkahinnoittelijan käytökseen tulee saada muutos. Suojavaatekysymykseen on saatava työntekijöitä tyydyttävä ratkaisu. Seuraavana päivänä työntekijöiden ja työnantajan välillä käydyissä neuvotteluissa oli saatu aikaan neuvotteluratkaisu. Näistä neuvottelun tuloksista huolimatta työntekijät olivat pitäneet ruokatunnilla kokouksen, joka oli jatkunut työnantajan luvatta työajalla vielä ajan 12-13. Kokouksessa olivat olleet läsnä myös osaston luottamusmiehet, ja siellä oli äänestetty siitä, mennäänkö neuvottelun kohteena olleiden asioiden vuoksi vielä lakkoon. Lakkoon ei ollut menty. Työnantajan ja työntekijäin kesken oli 1.9.1972 vielä neuvoteltu puuseppäosastolla erimielisyyttä aiheuttaneista kysymyksistä.

Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto oli selvästi lyönyt laimin ja rikkonut sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuutensa salliessaan luottamusmiestensä Rannan, Telsavaaran ja Vesterisen esittää työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia ja salliessaan luottamusmiestensä ja muiden jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen vastaisiin työtaistelutoimiin näiden vaatimusten läpiajamiseksi. Ammattiosasto ei syntyneessä tilanteessa myöskään ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun tuomitsemiseksi ja sen lopettamiseksi. Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto, jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 1400 henkeä, on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Svartström, Vihma, Heiniö, Suominen, Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.