Labor court dismisses strike complaint and orders fines for violating work peace obligations.

Työntekijät olivat kahteen otteeseen toimeenpanneet työtaistelun paitsi työturvallisuutta myös palkkausta koskeneiden vaatimustensa toteuttamiseksi. Toimeenpantujen lakkojen yhteydessä ei ollut ollut sellainen tilanne, joka paikallisen työturvallisuutta koskeneen sopimuksen nojalla olisi tehnyt työstä kieltäytymisen oikeutetuksi. Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta istumalakkoihin ja edustajiensa laiminlyönnistä erään osaston työstä kieltäytymisen yhteydessä, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työnantaja oli antamalla tiedotteen, jonka mukaan lakossa oleville työntekijöille ei makseta palkkaa tehtaan alasajotyöstä, ja vaatimalla ammattiosastoa suostumaan täydellisempään työrauhavelvollisuuteen kuin työehtosopimuslaissa ja työehtosopimuksessa oli sanottu syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen, joka edellisen vaatimuksen osalta oli kohdistunut vastatyötaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksen ja jälkimmäisen vaatimuksen osalta työehtosopimuslain säännöksiin ja työehtosopimuksen määräyksiin työrauhavelvollisuudesta. Niiden tiedotteiden antamista, joissa oli ilmoitettu miten tilanne tehtaalla tuli työntekijäin työtaistelun jatkuessa kehittymään, ei katsottu työtaistelutoimenpiteeksi. Työnantaja tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kysymys myös kanteen yksilöinnistä haastehakemuksessa.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 13.4.1972 ajaksi 1.4.197231.3.1973 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

11 § Työpalkat

1. Työpalkat ja ala- tai yrityskohtaiset erityisehdot määritellään palkkaliitteessä, jota noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Vuosiloma

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 10 % hänen vuosilomapalkastaan.

5. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

6. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

7. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin /työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei 3 kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rikkihappo Oy:n Vuorikemian tehtaita koskevassa sanotun työehtosopimuksen palkkaliitteessä on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ammatinmukaiset palkat, jotka ovat työnluokitetut, ovat penneinä tunnilta seuraavat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat niissä töissä, joissa työnluokitusta ei ole suoritettu, ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vanhaa tapaa noudattaen oli vuonna 1972 varsinaisten työehtosopimusneuvottelujen lisäksi käyty paikallisesti ja liittotasolla neuvotteluja Vuorikemian tuotantolaitosta koskevan täydentävän työehtosopimuksen osalta. Liittotasolla ei kuitenkaan oltu päästy yhteisymmärrykseen ennen kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoittamista. Asia oli siirretty paikallisesti neuvoteltavaksi, mutta 12.4.1972 käydyt neuvottelut olivat päättyneet tuloksetta. Työnantaja ei ollut suostunut ammattiosaston esitykseen neuvottelujen siirtämisestä uudelleen liittotasolle.

Mitä kanteessa tarkoitettuihin työhäiriöihin tulee, niin 3.5.1972 syntynyt työnseisaus oli luottamusmiesten ripeän toiminnan ansiosta loppunut lyhyeen. Luottamusmiehet eivät olleet ottaneet osaa lakkoihin. Se vaatimusluettelo, joka kanteessa on väitetty esitetyksi työnseisauksen yhteydessä, oli kuitenkin syntynyt vasta istumalakkojen jälkeen, ja sen tarkoituksena oli ollut esitellä työnantajalle ne kysymykset, joista työntekijäin mielestä olisi neuvoteltava tilanteen selvittämiseksi. Ammattiosaston toimikunnan ja luottamusmiesten 4.5.1972 pitämässä kokouksessa oli korostettu työrauhavelvoitteen noudattamista. Toimikunnan ja luottamusmiesten sanottuna päivänä antamalla tiedotteella, jossa työntekijöitä oli kehotettu työhön, oli ollut vaikutusta työrauhan palauttamisessa. Työnseisauksen aikana työnantaja oli jakanut työntekijöille tiedotetta, jossa oli uhattu muun muassa vastatyötaistelutoimenpiteillä.

Vastakanteen johdosta Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on ensin lausunut, että kun kanteessa ei ollut mainittu millä tavoin väitettyjen vastatyötaistelutoimenpiteitten katsotaan kohdistuvan työehtosopimukseen, ei kannetta oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n säännökset huomioon ottaen voitaisi ottaa tutkittavaksi. Siltä varalta, että kanne tutkittaisiin, Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on lausunut, ettei yhtiö ollut esillä olevan asian yhteydessä esittänyt mitään kantajaliittoon, sen alayhdistykseen tai viimeksi sanotun yksityisiin jäseniin kohdistuneita vaatimuksia, jotka olisivat kohdistuneet työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai mihinkään sen yksityiseen määräykseen. Liioin ei kanteessa ollut esitetty mitään sellaista, mikä voitaisiin tulkita työntekijöihin kohdistetuksi painostustoimenpiteeksi.

Mitä siihen kannekohtaan tuli, jossa väitetään työnantajan ilmoittaneen, ettei työntekijöille maksettaisi palkkaa työnteon ajaltakaan, jos tehtaan toiminta jouduttaisiin keskeyttämään ja tämän johdosta suorittamaan ns. alasajoa, niin kun työntekijät lähinnä reaktio-osastolla olivat kieltäytyneet jatkamasta työtään eli uuden prosessin alkuunpanoa, heille oli ilmoitettu, että heille ei makseta palkkaa lakkoajalta ja että he saavat lähteä pois tehtaalta, jos haluavat. Kun alasajo ei kuulu sanottujen työntekijöiden normaaliin työskentelyyn ja kun alasajo voidaan suorittaa ja on aina tarvittaessa suoritettu ilman näiden työntekijöiden myötävaikutusta, heille oli ilmoitettu, että he saavat olla alasajossa mukana, jos haluavat, mutta että palkkaa ei heille siitä makseta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Porin Kemian Työntekijät ja Kemira Oy ovat olleet jutuissa kuultavina.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutut ja katsoo, ettei oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n mukainen kannevaatimuksen yksilöiminen haastehakemuksessa edellytä, että haastehakemuksessa olisi erikseen mainittava se hakemuksessa tarkoitetun työehtosopimuksen kohta, johon väitetyn työtaistelutoimenpiteen katsotaan kohdistuvan, kunhan väitetty kohdistumiskohde voidaan muuten todeta haastehakemuksesta ja, kun on kysymys vastakanteesta, pääkanteen haastehakemuksesta ja siihen annetusta vastineesta. Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä vaatimuksen Kemian Työntekijäin Liiton kanteen jättämisestä puutteellisen yksilöimisen johdosta tutkimatta.

Tutkiessaan näin ollen jutut työtuomioistuin katsoo asiassa käyneen selville, että Kemira Oy:n Vuorikemian tehtaan eri osastojen työntekijät ovat 3.5. ja 4.5.1972 toimeenpanneet kanteessa tarkoitetut istumalakot, joihin ovat ottaneet osaa Porin Kemian Työntekijäin luottamusmiehet Esko Tammi ja Paavo Keto-Tokoi. Lakkojen aikana on työnantajalle esitetty kanteessa tarkoitettu selvitys niistä vaatimuksista, joiden toteuttamiseen lakoilla on pyritty ja jotka työturvallisuutta koskevien vaatimusten lisäksi ovat sisältäneet palkkausta koskevia vaatimuksia. Ammattiosaston toimikunta on 4.5.1972 pitämässään kokouksessa päättänyt kehottaa työntekijöitä palaamaan työhön vallinneista puutteista huolimatta. Tällä päätöksellä, jonka syntymistä on edesauttanut Kemian Työntekijäin Liiton paikalle lähettämän edustajan toiminta, on ollut se vaikutus, että työtaistelu jäi sillä kertaa lyhyeksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Porin Kemian Työntekijät työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa 2 500 markkaa ja Kemira Oy:n maksamaan Kemian Työntekijäin Liitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa. Juttujen näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Tuomola, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.