Labor court dismisses claim for wage increase as collective bargaining failed to reach agreement.

Työehtosopimuksen tulkintaa, sen tieten rikkomista ja valvontavelvollisuuden laiminlyömistä koskeva kanne jätetty tutkimatta kun asiassa ei ollut käyty neuvotteluja sillä tavoin kuin työehtosopimus edellytti.

Asia oli kyllä ollut liittojenkin välillä pidetyissä neuvotteluissa esillä, mutta niissä ei ollut otettu itse riitakysymykseen kantaa eikä myöskään todettu, ettei asiassa päästy yksimielisyyteen.

Erimielisyyskysymys koski pääalan liiton jäsenille suoritetun palkankorotuksen maksamista myös muille työntekijöille.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä ajan 6.3.197031.3.1971 voimassa olleessa Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton paperi ja puumassateollisuusosaston jäsenyritysten palveluksessa oleviin sähköalantyöntekijöihin sovellettavassa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työpalkat

1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työnlaadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä. (Liite II).

2. Eri ryhmiin kuuluville työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten mukaiset palkat.

Muist. 1. Työn laadusta johtuen voidaan työntekijöiden palkkauksessa noudattaa joko kokonaistuntipalkka-. urakka- tai muuta palkkiojärjestelmää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Liitot ovat sopineet, että sopimuskauden aikana huhtikuun ja lokakuun lopussa kokoontuvat liitot toteamaan sähköalantyöntekijäin säännöllisen työajan ja kokonaistyöajan (sunnuntai- ja ylityökorvauksineen) ansiotason kehityksen paperi- ja puumassateollisuudessa. Samalla tarkastellaan muidenkin tekijöiden mm. paperi- ja puumassateollisuuden tuotteiden hintojen kehitystä vastaavina ajankohtina.

11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkojen perusteena ovat Liitteessä 111 olevat ohjetuntipalkat, joihin yhdistetään työehtosopimuksen edellyttämät tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteiksi sovitut palkkiot ja lisät.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään Liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (kts. 14 § 3 kohta).

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kokonaistuntipalkat ovat 2 kohdan mukaan sovitut tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kokonaistuntipalkoista.

Suorittaessaan sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehelle ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.

Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen, mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Työnantajan ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman luottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä VI olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena on lähetettävä liitoille tiedoksi.

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

26 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 25 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijäin välillä on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi (kts. 25 § 1. kohdan muist. 1.).

2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanottiin muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ns kausitarkistusten toimittamisesta on sovittu, että kaksi kertaa vuodessa, maalis- ja syyskuussa, suoritetaan eri palkkaryhmiin kuuluvien työntekijäin ammattipätevyyteen perustuva palkkojen tarkistus, joka astuu voimaan 1.4. ja 1.10. ja josta hyvissä ajoin ilmoitetaan osastojen luottamusmiehille. Ennen tarkistuksen toteuttamista asia otetaan käsiteltäväksi osapuolten kesken, jolloin luottamusmiehillä on oikeus esittää tarkistuksia ko. työntekijäin kokonaistuntipalkkoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -_-

Asianosaisliittojen välisissä ohjeissa paikallisten kokonaistuntipalkkasopimusten ja olosuhdelisiä koskevien sopimusten tekemiseksi oli sovittu muun ohessa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Sen lisäksi, mitä työehtosopimuksessa on määrätty paikallisten kokonaistuntipalkkasopimusten tekemisestä, sovitaan että paikalliset kokonaistuntipalkkasopimukset tehdään tämän sopimuksen liitteenä olevan mallin mukaisille kaavakkeille.

2 §

1. Kaksi kertaa vuodessa, maalis- ja syyskuussa, suoritetaan kaikkien työntekijäin pätevyysluokitus, joka astuu voimaan 1.4. ja 1.10. ja josta hyvissä ajoin ilmoitetaan osaston luottamusmiehille, joilla on myös oikeus esittää sopimuksen tarkoittamien työntekijäin kokonaistuntipalkkoihin tarkistuksia, jotka otetaan käsiteltäviksi osapuolten kesken.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että asianosaisten välinen erimielisyys koskee sitä, olisiko Yhtyneet Paperitehtaat Oy ollut vuonna 1970 marraskuun 16 päivästä alkaen velvollinen suorittamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon jäseninä kuuluville työntekijöilleen kanteessa selostetun 20 pennin määräisen korotuksen tuntipalkkoihin, mikä korotus asiassa esitetyn selvityksen mukaan oli suoritettu muihin liittoihin jäseninä kuuluneille tehtaan työntekijöille.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Aranto, Vihma, Sierla, Hyppönen, Kaski ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.