Court held that minor negligence by employee was insufficient for dismissal but valid for reducing severance pay under collective agreement.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that a pharmacist's dismissal lacked substantive grounds under the collective agreement because his negligence was minor. While the employer's procedural handling of disputes contributed to the situation, the employee's failure to follow work instructions did not meet the threshold for unjustified termination. Consequently, the dismissal was upheld, but the employer was ordered to pay a reduced severance amount reflecting the employee's conduct.
Legislator headnote
AI generated3 § of the Termination Protection Agreement; 4 § of the Termination Protection Agreement: Termination without substantive grounds is prohibited, but minor negligence by the employee may justify dismissal while serving as a factor to reduce the compensation amount.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantajan menettely hänen irtisanoessaan työntekijän selitetty irtisanomissuojasopimuksen vastaiseksi ja työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle sopimuksen vastaisesta irtisanomisesta, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen antama aihe huomioon ottaen kohtuullisena pidettävä korvaus.
Katsottiin, että apteekissa palvellut farmaseutti ei ollut riittävän huolellisesti seurannut työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamia työn tekemistä ja työpaikan järjestystä koskevia määräyksiä. Kun apteekissa oli työsuhdeasioissa syntynyt vaikeuksia, jotka olivat olennaiselta osalta johtuneet työnantajan menettelytavoista työsuhdeasiain hoitamisessa, nämä seikat huomioon ottaen katsottu, ettei niitä virheellisyyksiä, joihin työntekijän oli näytetty syyllistyneen, voitu pitää sellaisina irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuina asiallisina perusteina, joiden nojalla työntekijä olisi saatu irtisanoa, mutta kylläkin korvauksen suuruuteen vaikuttavina tekijöinä.
Asianosaiset: Suomen Farmaseuttiliitto r.y. Liiketyönantajain Keskusliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten välillä 21.11.1969 vuodeksi 1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
24 § Yksityisen työsuhteen irtisanominen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tähän työehtosopimukseen sidottuihin toimihenkilöihin sovelletaan Liiketyönantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton välillä 8.4.1968 allekirjoitettua irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta siinä laajuudessa kuin irtisanomissuojasopimuksessa määrätään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sanotussa työehtosopimuksessa tarkoitetussa keskusliittojen välisessä irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi työntekijälle. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman asiallista perustetta, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.
Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella 2 §:n 1 kappaleessa tarkoitetun työehtosopimuksen sovellutuspiiriin kuuluvaa yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
4 §
Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työnantajaliitto oli kuitenkin 9.7.1971 ilmoittanut kantajaliitolle saaneensa Aitomeren käyttäytymisestä työpaikalla sellaisia uusia tietoja, joiden perusteella se aikaisemmasta kannastaan luopuen oli katsonut Aitomeren irtisanomisen tapahtuneen irtisanomissuojasopimuksen määräysten mukaisesti. Viimeksi sanotussa työnantajaliiton kirjeessä oli esitetty Aitomeren käyttäytymistä koskevia väitteitä jotka kohta kohdalta oli voitu todeta paikkansa pitämättömiksi ja lähinnä apteekkari Helavuoren mielikuvituksen tuotteiksi. Aitomeren irtisanomiselle ei siten ollut voitu osoittaa irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuja asiallisia perusteita.
Edellä olevan perusteella Suomen Farmaseuttiliitto on vaatinut vahvistettavaksi, että farmaseutti Aitomeren irtisanominen on tapahtunut irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, minkä lisäksi liitto on vaatinut, että apteekkari Helavuori velvoitettaisiin suorittamaan Aitomerelle, joka irtisanomisen tapahduttua oli ollut työttömänä huoltovelvollisena työnhakijana ajan 1.12.1970-24.5.1971, korvauksena kuuden kuukauden palkan 6.912 markkaa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä eli 1.12.1970 lukien.
Edellä olevan perusteella, kun apteekkari Helavuorella oli ollut irtisanomissuojasopimuksen edellyttämät asialliset syyt farmaseutti Aitomeren työsuhteen irtisanomiseen, Liiketyönantajain Keskusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä perusteettomana.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Apteekkari Helavuori on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Hyppönen ja Lankinen.
Tuomio oli yksimielinen.