Union dismissed strike penalty against union for insufficient strike cessation efforts while union held liable for work stoppage.

Ammattiosaston toimenpiteet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun lopettamiseksi olivat olleet riittämättömiä. Osasto, joka vastasi myös luottamusmiehensä työstä kieltäytymisestä, tuomittu hyvityssakkoon.

Työntekijäliiton ei voitu katsoa laiminlyöneen velvollisuuksiaan työrauhan ylläpitämiseksi.

Kantajaliitolle tuomittu maksettavaksi välttämättömät oikeudenkäyntikulut.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän, toiselta puolen, sekä Suomen Nahka, Jalkine ja Kumityöväen Liitto r.y:n ja Nahkaja kumialojen ammattiliitto r.y:n, toiselta puolen, välillä 23.12.1970 ajaksi 1.1.197131.3.1972 tehdyssä kumiteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

7 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin työkohtaiset tuntipalkat eri töissä ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Työt sijoitetaan edellä 1. kohdassa mainittuihin palkkaluokkiin työehtosopimuksen liitteenä olevan työnluokituksen pistetaulukon perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Mikäli sopimuskauden aikana otetaan käytäntöön uusia töitä tai milloin tuotantomenetelmissä tapahtuu sellaisia muutoksia, joiden johdosta töiden vaikeusaste puoleen tai toiseen olennaisesti muuttuu nykyisestään, sopivat sopijapuolet voimassaolevan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä tällaisten uusien töiden sijoittamisesta palkkaluokkiin ja siitä, miten mahdollisten muutosten vaikutus huomioidaan.

5. Töiden luokitus suoritetaan teollisuuslaitoksittain työnantajan ja työntekijöiden edustajain kesken. Luokitusta koskevat mahdolliset erimielisyydet alistetaan sopijapuolten ratkaistaviksi. Töiden luokittelusta laaditut taulukot vahvistetaan sopijapuolten allekirjoituksilla ja säilytetään sopijapuolten toimistoissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao, liittojen ratkaistavaksi.

2. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä tehdyssä yleissopimuksessa on sovittu.

3. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Neuvottelujen päätyttyä 15.11. eivät iltavuoroon tulleet osaston pakkaajat olleet aloittaneet työtään ja työntekijät olivat pysäyttäneet sivelylinjan kello 14.40. Työnjohtajalle oli ilmoitettu, ettei töitä jatketa ennen kuin palkoista on sovittu. Osaston luottamusmies oli lähtenyt pois työpaikalta noin kello 14.00. Työt oli aloitettu uudelleen yövuoron alkaessa kello 22.00.

Seuraavana päivänä 16.11. oli jatkettu paikallisia neuvotteluja. Kun työnantaja ei näissäkään neuvotteluissa ollut suostunut edellä tarkoitettuun tasokorotusvaatimukseen, olivat osaston työntekijät lopettaneet työnteon kello 19.00. Tämän istumalakon aikana oli ammattiliiton pyynnöstä sovittu liittotason neuvottelun pitämisestä 23.11. edellyttäen, että työt käynnistyivät välittömästi. Työt olivat kuitenkin alkaneet vasta 21.11. kello 23.00.

Työtaisteluun olivat osallistuneet työosaston kaikki 65 työntekijää, heidän joukossaan ammattiosaston tälle työosastolle hyväksymä luottamusmies Mäkeläinen.

Ammattiosasto oli laiminlyönyt sille kuuluvat velvollisuudet, kun se oli sallinut työntekijöiden ryhtyä työehtosopimuksen vastaisten vaatimustensa toteuttamiseksi työtaisteluun ja kun ammattiosaston hyväksymä luottamusmies oli ollut näitä vaatimuksia esittämässä ja itse osallistunut työtaisteluun. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin laittoman työtaistelun lopettamiseksi.

Vastaajaliitto oli laiminlyönyt sille kuuluvat velvollisuudet, kun se ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin selvästi lainvastaisen lakon lopettamiseksi ennen kuin kantajayhdistys oli ryhtynyt haastetoimenpiteisiin liiton saattamiseksi edesvastuuseen laiminlyönneistään. Liitto oli tosin ilmoittanut lähettäneensä ammattiosastolle kirjeen, jossa työntekijöitä oli kehotettu palaamaan työhön. Vastaajaliiton puheenjohtaja ei myöskään ollut valvonut, että työrauha olisi säilynyt 23.11. käydyn liittotason neuvottelun päätyttyä.

Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto sekä Nokian Kumija Jalkinetyöläisten Ammattiosasto tuomittaisiin niille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kanteeseen vastatessaan Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on lausunut, että Oy Kymarno Ab:n Nokian tehtaan sivelyosastolla oli vuodesta 1968 alkaen tapahtunut huomattavaa vuosittaista työmäärän lisääntymistä vuoden 1971 alkupuolelle saakka. Työmäärän lisääntymisen ansiosta oli tuotanto kasvanut 27-47 %:n vuosivauhtia. Tämä ei kuitenkaan ollut korottanut työntekijäin ansioita, vaan ne jäivät jälkeen esimerkiksi kumitehtaan keskimääräisestä palkkatasosta. Tehtaalla ei ollut suoritettu työehtosopimuksen edellyttämää työnluokitusta, joten ei voitu todeta, oliko työt oikein sijoitettu työehtosopimuksen mukaisiin palkkaluokkiin. Nämä tekijät olivat aiheuttaneet tyytymättömyyttä työntekijöissä, ja he olivatkin oikeutetusti esittäneet työnantajalle palkkojensa korottamista.

Väite, jonka mukaan työosaston luottamusmies olisi ollut työnseisauksessa mukana, oli väärä, sillä työprosessi muodostaa yhtenäisen ketjun eikä luottamusmies voi koneen pysähtyessä yksinään työskennellä.

Selkkaus oli siis tullut selvitetyksi ja se olisi voitu kokonaan välttääkin, jos työnantajapuoli olisi alunperin pyrkinyt asiallisesti sen välttämiseen. Neuvottelujen tulos nimittäin osoittaa, että työntekijöillä oli ollut perusteltu syy esityksilleen.

Kun Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto sekä Nokian Kumi- ja Jalkinetyöläisten Ammattiosasto siten olivat täyttäneet niille työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet, Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Nokian Kumi- ja Jalkinetyöläisten Ammattiosastoa on jutussa kuultu.

Se selvitys, joka Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton puolesta on esitetty liiton toimista työnseisausten jatkumisen estämiseksi, on puutteellinen. Kun liitto on kuitenkin ensin ammattiosastoon ottamillaan yhteyksillä ja sitten lähettämällä edustajansa paikalle pyrkinyt työtaistelun lopettamiseen, ei liiton työtuomioistuimen mielestä voida esitetyn selvityksen valossa katsoa laiminlyöneen velvollisuuksiaan työrauhan ylläpitämiseksi. Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen Kumi- ja Nahkatyöväen Liittoa vastaan, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Nokian Kumi- ja Jalkinetyöläisten Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 600 markkaa ja korvaamaan Yleisen Ryhmän välttämättömät oikeudenkäyntikulut 400 markalla. Asian laatuun nähden saa Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Sierla, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.