Court dismissed union's claim for damages for breach of collective agreement regarding unexpected work stoppage.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court dismissed the union's claim for damages alleging a breach of the collective agreement and failure to supervise. The employer argued that the work stoppage caused by a machine breakdown was an unexpected event covered by specific clauses allowing unpaid leave without prior notice. The court found the employer acted in accordance with the agreement and the Labour Code, rejecting the union's interpretation that the clause required prior notice for such unforeseen incidents.
Legislator headnote
AI generatedSection 27 of the Employment Contracts Act; Section 5 of the Collective Agreement: The court held that the collective agreement's provision for unpaid leave during unexpected work stoppages does not require prior notice when the stoppage is unforeseeable and the employer acts in compliance with statutory limits.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys saman työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta kuin tuomiossa n:o 72/1972.
Tuomiossa selitetty myös, ettei ko. työehtosopimusmääräys voinut tarkoittaa työsopimuslain 27 §:n 2 momentin tarkoittamia tilanteita.
Voitelukokeilua seurannut kuivauskoneen rikkoutuminen oli aiheuttanut työnkeskeytyksen, joka katsottu lomautukseen oikeuttavaksi yllättäväksi syyksi.
Hyvityssakkovaatimus työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hylätty.
Asianosaiset: Puuliitto r.y. Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Rauma Repola oy
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 7.1.197131.3.1972 voimassa olleessa mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:
TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET
5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5. Jos menekkivaikeuksien, työnpuutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymisen tai tavanmukaisten korjaustöiden vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voidaan 7 §:ssä mainittua työaikaa lyhentää tai työntekijöitä lomauttaa työsuhdetta katkaisematta. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen niiden voimaantuloa sekä annetaan ennen niiden toimeenpanoa selostus pääluottamusmiehelle.
Yllättävien työnkeskeytysten sattuessa voidaan työntekijät, joille ei voida järjestää keskeytyksen ajaksi työtä, siirtää palkattomalle lomalle sen työpäivän tai työvuoron jälkeen, jonka aikana keskeytys sattui. Niissä poikkeuksellisissa tulipalo-, koneen vahingoittumis- ja muissa sen kaltaisissa tapauksissa, joita tarkoitetaan työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa, noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kun siis Rauma-Repola Oy oli rikkonut tahallaan työehtosopimusta, kun se ei ollut ilmoittanut tiedossa olleesta työn keskeytyksestä eikä ollut maksanut työntekijöille työsopimuslain 27 §:n 2 momentin nojalla kuuluvaa palkkaa, ja kun Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto oli tukenut yhtiötä hyväksymällä työehtosopimuksen rikkomisen, Puuliitto on vaatinut Rauma-Repola Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Samalla Puuliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan oikeaksi liiton edellä selostetun kannan työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan tulkinnasta.
Kanteeseen vastatessaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto ja Rauma-Repola Oy ovat lausuneet, että kysymyksessä olevan alan työehtosopimuksessa oli vuodesta 1959 alkaen ollut erityinen työnkeskeytyksiä koskeva lomauttamismääräys. Lomauttamisessa noudatettava menettely riippuu siitä, mikä syy lomauttamisen aiheuttaa. Kun työtä ei voida järjestää menekkivaikeuksien, työnpuutteen tai muun sellaisen syyn vuoksi, jotka asian luonteesta johtuen ovat hyvissä ajoin työnantajan tiedossa, on lomautuksesta ilmoitettava kahta viikkoa ennen sen voimaantuloa. Jos työnkeskeytys taas on luonteeltaan yllättävä eikä se siis ole ennalta työnantajankaan tiedossa, voidaan työntekijät siirtää keskeytyksen ajaksi palkattomalle lomalle heti seuraavan työpäivän tai työvuoron alusta lukien. Vuoden 1959 työehtosopimuksessa oli asiaa koskeva määräys näin kuuluva:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
"Jos menekkivaikeuksien, työnpuutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymisen tai tavanmukaisten korjaustöiden vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voidaan 5 §:ssä mainittua työaikaa lyhentää tai vuorotyöjärjestelmää muuttaa taikka työntekijöitä lomauttaa työsuhdetta katkaisematta. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen niiden voimaantuloa.
Muist. 1. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta annetaan ennen niiden toimeenpanoa selostus pääluottamusmiehelle.
Tilapäisten tai yllättävien työnkeskeytysten sattuessa voidaan työntekijä ilman ennakkoilmoitusta keskeytymisen ajaksi siirtää palkattomalle lomalle."
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lomautusmääräys säilyi sitten muuttamattomana työehtosopimuksessa aina vuoden 1968 loppuun saakka. Työsopimuslakiin vuonna 1968 tehtyjen muutosten johdosta lisättiin 1.1.1969 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen viittaus työsopimuslain 20 §:n 2 momenttiin sopimusmääräyksen pysyessä muuten ennallaan. Viittauksen tarkoituksena oli kiinnittää huomiota lakiin. Seuraavan vuoden 1970 työehtosopimuksessa oli yllättäviä työnkeskeytyksiä koskeva momentti näin kuuluva:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
"Yllättävien työnkeskeytysten sattuessa voidaan työntekijät, joille ei voida järjestää keskeytyksen ajaksi työtä, siirtää palkattomalle lomalle sen työpäivän tai työvuoron jälkeen, jonka aikana keskeytys sattui. Niissä poikkeuksellisissa tulipalo-, koneen vahingoittumis- ja muissa sen kaltaisissa tapauksissa, joita tarkoitetaan työsopimuslain 20 §:n 2 momentin 2 virkkeessä, noudatetaan työsopimuslain määräyksiä."
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vuoden 1971 työehtosopimuksessa viittaus työsopimuslakiin muutettiin vastaamaan voimassa olevaa työsopimuslakia. Sanamuoto jäi tällöin kuitenkin vanhan työsopimuslain vastaavan säännöksen mukaiseksi, mutta asia korjattiin vuoden 1972 työehtosopimuksessa. Sanotusta selviää, ettei tarkoituksena missään vaiheessa ole ollut laajentaa työsopimuslain absoluuttista säännöstä, vaan vain todeta työehtosopimuksessa työsopimuslain tämän työehtosopimusmääräyksen soveltamiselle asettama rajoitus työsopimuslain tarkoittamissa tapauksissa.
Nyt kysymyksessä oleva lomautus oli aiheutunut vaneritehtaan telakuivauskoneen rikkoutumisesta. Kone huolletaan ja voidellaan kaksi kertaa viikossa. Tapahtumaa edeltäneellä viikolla oli kone jätetty torstaina huoltamatta, koska oli siirrytty toiseen voiteluaineeseen. Toimenpide oli osoittautunut kuitenkin virheelliseksi, sillä sunnuntaina 30.1. noin kello 20 koneen telat olivat juuttuneet kiinni ja hammaspyöriä vetävä ketju katkaissut joitakin hammaspyörien ja telojen välissä olevia laakeroituja akseleita. Kun keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ei pidetä yhtään korjausmiestä, oli käyttöinsinööri päättänyt antaa koneen seisoa seuraavaan aamuun. Myöskään käyttöinsinööri ei ollut pitänyt perusteltuna työnjohtajan hankkimista paikalle, jotta työntekijät olisivat tämän johdolla suorittaneet muita töitä. Näin ollen oli työntekijät lomautettu.
Kun Rauma-Repola Oy oli menetellyt kysymyksessä olevassa asiassa työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaisesti ja Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto täyttänyt valvontavelvollisuutensa ja kun Puuliiton vahvistuskanne ei myöskään saanut tukea työehtosopimuksesta eikä työsopimuslaistakaan, Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto ja Rauma-Repola Oy ovat kumpikin osaltaan vaatineet kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Svartström, Aranto, Vihma, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.
Tuomio oli yksimielinen.