Union liability for strike actions after contract termination requires current employment status under labor law.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's liability for fines regarding a strike action that continued after the collective agreement expired. Employees had ceased work to demand higher wages, viewing their employment relationships as terminated, while the union argued its supervisory duties did not extend to this post-termination period. The court ruled that the statute's definition of 'employee' could not be so narrowly construed to exclude those whose employment had ended, yet the union's failure to act was not sufficient grounds for liability in this specific context.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 8 §:n mukaan työntekijäyhdistysten valvontavelvollisuus koskee työntekijää, jonka työsuhteet ovat katkaisseet; unionin laiminlyönti ei ole syyksi, jos se ei ole tuottamuksellista.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiön työntekijät olivat välittömästi ennen uuden työehtosopimuksen voimaantuloa pidetyssä työhuonekuntansa kokouksessa päättäneet lakon lopettamissopimuksen vastaisesti jäädä sopimuksettoman tilan aikana olleen lakon päätyttyäkin pois työstä, ellei työnantaja suostunut heidän uudet taulukkopalkat ylittäneeseen palkankorotusvaatimukseensa.
Sekä työnantaja että työntekijät olivat katsoneet pois jääneiden työntekijäin työsuhteet purkautuneiksi. Työntekijäin katsottu työstä pois jäämällä ja kieltäytymisellä katkenneiden työsuhteiden uudelleen solmimisesta ryhtyneen työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun. Ammattiosasto vastasi edustajiensa laiminlyönneistä työtaistelun yhteydessä ja pääluottamusmiehen osallistumisesta siihen.
Ammattiosasto ja työntekijäliitto olivat katsoneet, ettei niiden valvontavelvollisuus ulottunut työntekijäin työsuhteiden katkeamisen jälkeiseen aikaan. Tuomiossa katsottu, ettei työehtosopimuslain 8 §:n sanaa työntekijä, jota työntekijäyhdistysten valvontavelvollisuus koskee, voitu ymmärtää niin rajoitetusti, että se koskisi vain työtaistelun kohteena olevan työnantajan palveluksessa paraikaa olevia henkilöitä. Kun päinvastaistakin käsitystä voitiin kuitenkin perustella lainkohdan sanamuodolla, tuomiossa katsottu, ettei yhdistysten laiminlyöntejä työsuhteiden katkeamisen jälkeiseltä ajalta voitu tässä tapauksessa lukea edes tuottamuksellisina yhdistysten syyksi.
Asianosaiset: Autoliikenteen Työnantajayhdistys r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisyhdistysten välillä 19.1.1971 ajaksi 19.1.197131.3.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa, joka on sen voimassaoloajan päätyttyä uudistettu 26.5.1972 olemaan voimassa 31.3.1975 saakka, on muun muassa seuraavat määräykset:
13 § Aikapalkat
1. Täysin työkykyiselle työntekijälle maksetaan tämän sopimuksen liitteenä olevan palkkataulukon ja jäljempänä seuraavien määritelmien mukainen palkka.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
26 § Eturistiriitojen ratkaiseminen
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän työehtosopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanoutuminen ja joukkoirtisanominen saman tarkoituksen saavuttamiseksi, on kielletty.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pöytäkirjassa, joka 21.5.1972 on laadittu 20.5.1972 kello 23 alkaneessa työehtosopimusneuvottelussa, sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 §
Merkitään, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n linja-autohenkilökuntaa edustava neuvottelukunta sekä Autoliikenteen Työnantajayhdistys ry:n neuvottelukunta ovat päässeet yksimielisyyteen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksesta sekä ovat samalla ilmoittaneet yksimielisesti suosittelevansa neuvotteluratkaisun hyväksymistä päättäville elimilleen.
2 §
Osapuolet ovat yhtä mieltä päättyneen työehtosopimuksen uudistamisesta olemaan voimassa 31.3.1975 saakka jäljempänä mainituin muutoksin ja lisäyksin.
I. Palkkaus
A. Linja-autonkuljettajat
1. Yleiskorotus
a) sopimuskauden alusta lukien kaikkia henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 40 penniä tunnilta. Huomioon ottaen henkilökohtaisten palkkojen ja taulukkopalkkojen välisen eron, taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien 80 penniä tunnilta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Palkkaryhmittelyn muutokset
Palkkaryhmittelyä muutetaan siten, että muodostetaan uusi ylin palkkaryhmä, johon sijoitetaan yli 8 vuotta työtodistusten mukaan ammattimaisesti linja-autoa ajaneet autonkuljettajat. Ko. kuljettajien 2-viikkojakson ohjepalkka korotetaan siten, että se on 5 % korkeampi kuin työehtosopimuksen mukaan yli 4 vuotta autonkuljettajana toimineen ohjepalkka.
B. Rahastajat
1. Yleiskorotus
a) sopimuskauden alusta lukien henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 40 penniä tunnilta;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Palkkaryhmittelyn muutokset
Palkkaryhmittelyä muutetaan siten, että kaukoliikenteen rahastajien palkkataulukko poistetaan ja muodostetaan uusi palkkataulukko koskemaan kaikkia rahastajia. Uusi taulukko perustuu paikallis- ja lähiliikenteen rahastajien palkkataulukkoon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaisten välisessä 26.5.1972 tehdyssä lakon lopettamissopimuksessa on sovittu muun muassa seuraavaa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 §
Autoliikenteen Työnantajayhdistys ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n väliset linja-autohenkilökuntaa, koti- ja ulkomaan tavaraliikennettä ja (yleistä) automiehiä koskevat työehtosopimukset laaditaan valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa toukokuun 21 päivänä 1972 laadittujen neuvottelupöytäkirjojen perusteella.
3 §
Kaikki työnseisaukset lopetetaan toukokuun 27 päivänä 1972 kello 04.00.
Työt käynnistetään sitä mukaan kuin se on mahdollista, kuitenkin viimeistään toukokuun 30 päivänä 1972 kello 07.00 mennessä.
Lakoissa olleet työntekijät otetaan entisiin tehtäviinsä ns. vanhoina työntekijöinä mikäli he ilmoittautuvat työpaikoilleen viimeistään toukokuun 30 päivään 1972 kello 07.00 mennessä.
Samalla Autoliikenteen Työnantajayhdistys ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry sitoutuvat kumpainenkin myötävaikuttamaan siihen, että työt saadaan mahdollisimman nopeasti heti lakon päättymisen jälkeen käyntiin.
Lakkojen johdosta ei puolin eikä toisin ryhdytä mihinkään syyte- tai painostustoimenpiteisiin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tilanteen johdosta oli pidetty paikalliset neuvottelut 30.5., joissa työntekijäpuolta olivat edustaneet pääluottamusmies Mettinen, varapääluottamusmies Pentti Lehtosalo ja ammattiosaston puheenjohtaja Kalevi Westman. Neuvotteluissa työntekijäpuoli oli pysynyt aikaisemmissa vaatimuksissaan töiden aloittamisen ehtona. Lakon lopettamissopimuksessa määrätyn työhön palaamisajan kuluessa loppuun 30.5. olivat kaikki työvuorossa olleet 13 kuljettajaa, joukossaan edellä sanotut luottamusmiehet, ja lisäksi kaikki työvuorossa olleet kahdeksan autoemäntää jääneet palaamatta työhön. Pyhtään Liikenteen johto oli 1.6. katsonut niiden työntekijäin, jotka eivät 'lakon lopettamissopimuksesta huolimatta olleet palanneet työhön, purkaneen työehtosopimuksensa ilman irtisanomista.
Kotkan Autoalantyöntekijät oli laiminlyönyt sille työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet salliessaan luottamusmiestensä ja puheenjohtajansa esittää työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia ja laiminlyödessään riittäviin toimenpiteisiin ryhtymisen työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto oli laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. Näillä perusteilla Autoliikenteen Työnantajayhdistys on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Kotkan Autoalantyöntekijäin tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.
Kanteeseen vastatessaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lausunut, että autonkuljettajien tuntiansio ennen uuden työehtosopimuksen voimaantuloa oli ollut 4,90 markkaa, mikä oli koostunut 4,64 markan määräisestä taulukkopalkasta ja vuoden 1971 sopimuksen mukaan maksetusta 26 pennin lisästä, joka oli korvannut vuorotyölisän. Työnantaja oli nyt halunnut liittää tämän 26 pennin korvauksen tuntipalkkaan. Kuitenkin tämä vuorotyölisä olisi pitänyt edelleen suorittaa, jotta olisi säilytetty aikaisempi palkkataso. Asian johdosta olivat neuvottelut osapuolten kesken alkaneet jo 23.5. ja niitä oli jatkettu 26.5.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Kotkan Autoalantyöntekijät on ollut jutussa kuultavana.
Edellä kerrotut työntekijöiden vaatimukset ja uhkaukset on työhuonekunnan puolesta esittänyt työnantajalle Kotkan Autoalantyöntekijöiden työpaikalle asettama pääluottamusmies Jouko Mettinen, joka on niin ikään ollut työstä pois jääneiden joukossa. Mettisen sen enempää kuin muidenkaan ammattiosaston edustajien ei liioin ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin saadakseen työtaistelun tässä vaiheessa estetyksi, rajoitetuksi tai lopetetuksi taikka edes ilmoittaakseen siitä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitolle. Sen sijaan ei ole luotettavasti näytetty, että ammattiosaston puheenjohtaja Kalevi Westman olisi jäänyt pois työstä osallistuakseen työtaisteluun. Myöskään ei ole näytetty muiden ammattiosaston luottamusmies tai toimihenkilöiden olleen mukana työstä kieltäytymässä. Ammattiosasto vastaa asettamansa pääluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun samoin kuin ammattiosaston edustajien edellä kerrotuista laiminlyönneistä.
Näillä perusteilla ja kun työtaistelun ei ole edes väitetty olleen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton tiedossa ennen työsuhteiden katkeamista, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen Autoja Kuljetusalan Työntekijäliittoa vastaan kokonaan sekä Kotkan Autoalantyöntekijöiden osalta enemmälti, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Kotkan Autoalantyöntekijät maksamaan Autoliikenteen Työnantajayhdistykselle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 800 markkaa sekä korvaamaan Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen oikeudenkäyntikulut 500 markalla. Asian näin päättyessä ja sen laatuun nähden hylätään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Uoti, Hyppönen, Kaski ja Suominen.
Tuomio oli yksimielinen.