Labor court dismisses strike claim against union for failing to fulfill peacekeeping duties.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim against the employer regarding a strike initiated by a union member. The court found the union had fulfilled its duty to restore peace through negotiations and expulsion of strikers, while the specific member's role lacked sufficient documentation to justify liability. Consequently, the plaintiff's request for compensation was rejected, though the union bore its own litigation costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 10 of the Collective Agreements Act; Section 11 of the Collective Agreements Act: A trade union is not liable for a strike if it has diligently attempted to restore peace, and individual members' involvement requires clear evidence of their specific responsibility.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys samoihin työehtosopimusmääräyksiin kohdistuneesta työtaistelusta kuin tuomiossa n:o 64/1972.
Ottaen huomioon ammattiosaston ja työntekijäliiton toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi ei yhdistysten ollut näytetty laiminlyöneen niille kuuluvia velvollisuuksia työrauhan ylläpitämiseksi.
Erään työntekijän asemasta ja tehtävistä ammattiosaston hallituksen varajäsenenä ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla osaston olisi voitu katsoa vastaavan hänen osallistumisestaan työtaisteluun. Kanne hylätty kokonaan. Asian laatuun nähden sai vastaajaliitto kuitenkin itse kärsiä juttukulunsa.
Asianosaiset: Sähkötyönantajain Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten välillä 20.4.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
Kuten tuomiossa n:o 64/1972
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu muun ohessa seuraavasta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kuten tuomiossa n:o 64/1972
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sähkötyönantajain Liitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että asianosaisten väliseen voimassa olevaan työehtosopimukseen sisältyy aikaisempaan verrattuna eräitä palkkausjärjestelmän muutoksia. Edelle jäljennetty työehtosopimuksen 9 §:n A kappale samoin kuin allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n määräykset olivat samat kuin ennen. Muutosta nyt kysymykseen tulevalta osalta merkitsi allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n A 2 kohta, jonka mukaan siis palkkaryhmien 1 7 osalta voidaan suorittaa hyvänmiehenlisien uudelleen arviointi rajoissa 015 %, ottaen tällöin huomioon allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n ohje.
Näillä perusteilla, kun siis Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto samoin kuin Karhulan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosastokin olivat tehneet voitavansa työrauhan turvaamiseksi, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut molempia yhdistyksiä vastaan kanteessa esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Karhulan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto, jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 500 henkeä, on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Sähköliike Teho Oy:n palveluksessa olevat Karhulan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosastoon kuuluneet sähköasentajat ovat, tukeakseen vaatimustaan 20.4.1972 tehdyn työehtosopimuksen hyvänmiehenlisää koskevien määräysten soveltamisesta toisin kuin työnantaja oli niitä heidän palkkojaan määrätessään soveltanut, toimeenpanneet 18.5.1972 alkaen istumalakkoja kanteessa selostetuin tavoin 5.6.1972 saakka. Lakkoihin on ottanut osaa myös sanotun ammattiosaston hallituksen varajäsen Pertti Velin.
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on välittömästi saatuaan tiedon Sähköliike Tehon ja samanaikaisesti Keskusosuusliike Hankkijan Kotkan konttorin asentajien työtaistelusta kehottanut sanotun ammattiosaston puheenjohtajaa, liiton liittovaltuuston puheenjohtajaa Urho Kaipiaista liiton edustajana ja nimissä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja syntyneen palkkauserimielisyyden selvittämiseksi neuvotteluin. Samanaikaisesti liitto on pyrkinyt riidan selvittämiseen liittotasolla. Kun ammattiosaston puheenjohtaja Kaipiaisen ja myöskään luottamusmies Forsmanin yritykset istumalakkojen lopettamiseksi eivät muutoin onnistuneet, on ammattiosaston toimikunta vastineessa selostetulla tavalla, sen muidenkin toimenpiteiden osoittauduttua riittämättömäksi työrauhan palauttamiseksi, 30.5.1972 päättänyt erottaa jäsenyydestään kaikki istumalakkoon jatkuvasti osallistuneet ammattiosaston jäsenet.
Työtaistelun aiheuttaneesta hyvänmiehenlisää koskevasta erimielisyydestä on päästy paikallisesti sopimukseen 5.6., minkä jälkeen työt ovat käynnistyneet seuraavana päivänä.
Ottaen huomioon Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton samoin kuin Karhulan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston edellä kerrotut toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi työtuomioistuin katsoo, ettei yhdistysten ole näytetty laiminlyöneen niille kuuluvia velvollisuuksia työrauhan ylläpitämiseksi. Asentaja Velinin asemasta ja tehtävistä ammattiosaston hallituksen varajäsenenä ei liioin ole esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla osaston voitaisiin katsoa vastaavan hänen osallistumisestaan työtaisteluun.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden saa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto kuitenkin itse kärsiä juttukulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Uoti, Lankinen, Suominen ja Kenraali.
Tuomio oli yksimielinen.