Labor court dismisses union strike claim but awards union member fine for breach of peace duty.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim for damages regarding a strike over wage increases while ordering a union member to pay a fine. The union argued that local management mishandled negotiations, yet the court found the member violated peace duties by participating in the strike. Consequently, the court held the union fulfilled its obligations but sanctioned the individual for personal involvement in the industrial action.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Act on Collective Agreements; A union member who participates in a strike despite organizational efforts to maintain peace is liable for a fine, whereas the union itself is not liable if it acted diligently to restore peace.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Liikkeen sähköosaston työntekijät olivat toimeenpanneet istumalakkoja, jotka olivat kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.
Ammattiosaston toimikunta oli, sen muiden toimenpiteiden osoittauduttua riittämättömiksi työrauhan palauttamiseksi, erottanut jäsenyydestään kaikki istumalakkoon jatkuvasti osallistuneet ammattiosaston jäsenet. Ammattiosaston vastuulle jäi sen toimikunnan jäsenen osallistuminen työtaisteluun, mutta muuten ei ammattiosaston ollut näytetty laiminlyöneen velvollisuuksiaan työrauhan ylläpitämiseksi.
Työntekijäliiton katsottu tehneen voitavansa työraukan palauttamiseksi tilanteessa, jonka selvittämistä työnantajan paikallisten edustajien taitamaton menettely oli osaltaan vaikeuttanut.
Asian laatuun nähden ja sen lopputulos huomioon ottaen asianosaiset saaneet kumpikin itse kärsiä juttukulunsa.
Asianosaiset: Sähkötyönantajain Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten välillä 20.4.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § TYÖRAUHAVELVOITE
1) Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaisteluloimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
IV TYÖPALKAT
7 § PAIKKAKUNTALUOKAT, PERUSTUNTIPALKAT JA TYÖNTEKIJÄIN RYHMITTELY
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) 18 vuotta täyttäneille työntekijöille maksetaan seuraavat perustuntipalkat:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4) 18 v. täyttäneet työntekijät jaetaan palkkaryhmiin seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § ANSION MÄÄRÄYTYMINEN
A. Normaalituntipalkan määrääminen
1) Mikäli työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset ovat kyseessä olevan työntekijäryhmän yleistä keskitasoa suuremmat maksetaan hänelle enintään 15 % korkeampaa palkkaa kuin mitä hänelle 7 §:n 3)-kohdan mukaan olisi maksettava.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
X NEUVOTTELUJÄRJESTYS
21 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN
1) Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä tai sille läheisestä asiasta samoin kuin työehtosopimuksen liitteinä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.
Ellei sovintoon päästä neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies.
Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta liittojen ratkaistavaksi.
Erimielisyydestä on tällöin laadittava yhteinen muistio, jossa osapuolten tulee esittää oma kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syystä.
Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneille liitoille, samoinkuin paikallisille osapuolille on annettava muistiosta oma kappaleensa.
2) Liittojen välisestä neuvottelujärjestyksestä on määrätty Yleisten määräysten 1. ja 2. kohdissa.
3) Jos liitot eivät pääse sovintoon 2)-kohdan edellyttämää neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimelle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu muun ohessa seuraavasta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 §
Palkankorotus toteutetaan seuraavasti:
A. Aikatyö
1) Keskusliittojen suositukseen 18.3.1972 perustuva palkkojen korotus toteutetaan siten, että 31.3.72 maksettuja aikatyöpalkkoja korotetaan 45 pennillä. Tämän jälkeen tarkastetaan, että onko korotettu palkka vähintään yhtä suuri kuin 7 §:n 3)-kohdassa sovittu perustuntipalkka. Ellei näin ole, korotetaan palkka edellä sanottuun määrään.
2) Toteutetaan palkkaryhmissä 4-7 hyvänmiehenlisien uudelleen arviointi rajoissa 0-15 % huomioiden allekirj.ptk:n 3 §:ssä sovittu ohje, ja suoritetaan mahdollinen lisäkorotus palkkaan. Palkkaryhmissä 1-3 säilyvät hyvänmiehenlisät entisinä prosenttimäärinä. Jos palkkaryhmissä 4-7 olevien työntekijöiden palkka 1. kohdassa sovitun korotuksen jälkeen ylittää enemmällä kuin 15 %:lla 7 §:n 3)-kohdassa sovitun perustuntipalkan, katsotaan 15 %:n ylittävä osa työehtosopimuksen 9 §:n D.-kappaleessa sovitun työkohtaisuuslisän piiriin kuuluvaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Työehtosopimuksen hengen mukaista on, että työntekijäin ammattitaidon perusteella tai hänen saavuttaessaan iän ja tehtävän mukana enemmän kokemusta hänelle maksetaan 9 §:n A.-kohdan mukaista hyvänmiehenlisää. Työsopimuksen mukaista ei ole, että hyvänmiehenlisiä ei joissakin yhtiöissä makseta lainkaan tai että niitä maksetaan vain vähäisessä määrässä, ei myöskään, että tämä lisä maksetaan kaikille enimmäismääräisenä. Sanotun lisän koko asteikko 0-15 % on pyrittävä käyttämään hyväksi tarkoituksenmukaisella ja oikeudenmukaisella tavalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sähkötyönantajain Liitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että asianosaisten väliseen voimassa olevaan työehtosopimukseen sisältyy aikaisempaan verrattuna eräitä palkkausjärjestelmän muutoksia. Edelle jäljennetty työehtosopimuksen 9 §:n A kappale samoin kuin allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n määräykset olivat samat kuin ennen. Muutosta merkitsi allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n A 2 kohta, jonka mukaan siis palkkaryhmien 4-7 osalta voidaan suorittaa hyvänmiehenlisien uudelleen arviointi rajoissa 0-15 %, ottaen tällöin huomioon allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n ohje.
Keskusosuusliike Hankkijan Kotkan konttorin tapahtumien taustasta Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vielä lausunut, että uuden työehtosopimuksen tultua allekirjoitetuksi ja julkisuuteen molemmat asianosaisliitot olivat saattaneet todeta sen soveltamisen käytännössä aiheuttaneen laajalti erimielisyyksiä mm. juuri hyvänmiehenlisien samoin kuin työkohtaisuuslisän suhteen. Työntekijäliiton esityksestä oli asian johdosta pidetty liittojen välillä neuvottelu 23.5. Jo sitä ennen oli Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto 17.5. lähettänyt jäsenosastoilleen kirjeen, jossa oli kehotettu työrauhavelvoitteen noudattamiseen Jo ennen sanottua liittojen välistä neuvottelua olivat työntekijäliiton edustajat ilmoittaneet edellyttävänsä neuvotteluja käytäväksi sitä silmällä pitäen, että neuvottelutulokset tullaan tiedottamaan kaikille jäsenosastoille ja saattamaan tietoon myös Sähkötyönantajain Liitolle. Sähkötyönantajain Liitto ei ollut sitten esittänyt huomautuksia tämän kirjeen sisällön suhteen.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Karhulan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto, jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 500 henkeä, on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Keskusosuusliike Hankkijan sähköosaston Kotkan konttorin palveluksessa olevat Karhulan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosastoon kuuluvat työntekijät ovat, tukeakseen vaatimustaan 20.4.1972 tehdyn työehtosopimuksen hyvänmiehenlisää koskevien määräysten soveltamisesta toisin kuin Keskusosuusliike Hankkija oli niitä heidän palkkojaan määrätessään soveltanut, toimeenpanneet 18.5.1972 alkaen istumalakkoja kanteessa selostetuin tavoin 15.6.1972 saakka. Myös Karhulan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston toimikunnan jäsen Matti Tyynelä on ottanut osaa tähän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun.
Työtuomioistuin katsoo, että Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on tehnyt voitavansa työrauhan palauttamiseksi tilanteessa, jonka selvittämistä työnantajan paikallisten edustajien taitamaton menettely on osaltaan vaikeuttanut, ja ettei liiton ole olosuhteet huomioon ottaen tarvinnut lähettää paikkakunnalle Karhulan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosastosta riippumatonta edustajaansa osaston toimintaa valvomaan Ammattiosaston vastuulle jää, että sen toimikunnan jäsen Tyynelä, jonka olisi pitänyt pyrkiä työtaistelun estämiseen ja lopettamiseen ja joka on toimikunnan kokouksissa ollut päättämässä työtaisteluun osallistuvien erottamisuhkasta ja erottamisesta, on tästä huolimatta itse osallistunut työtaisteluun, mutta muuten ei ammattiosaston, sen edellä kerrotut toimenpiteet huomioon ottaen, ole työtuomioistuimen mielestä näytetty laiminlyöneen velvollisuuksiaan työrauhan ylläpitämiseksi.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton osalta kokonaan ja ammattiosaston osalta enemmälti, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Karhulan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Sähkötyönantajain Liitolle hyvityssakkona 500 markkaa. Asian laatuun nähden ja sen näin päättyessä saavat Sähkötyönantajain Liitto sekä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto kumpikin itse kärsiä juttukulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Uoti, Lankinen, Suominen ja Kenraali.
Tuomio oli yksimielinen.