Labor court dismisses union strike claims against unions but fines local union branches for violating peace obligations.

Asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, joka olisi osoittanut ammattiosastojen vastaavan työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneesta työtaistelusta.

Myöhäisempi työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä ja määräyksiin työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta. Ammattiosastot vastasivat käytännöllisesti katsoen koko jäsenkuntansa samoin kuin toimihenkilöittensä osallistumisesta tähän työtaisteluun samoin kuin siitä, ettei osastojen ja niiden edustajien toimesta ryhdytty aikaisemmin toimiin työrauhan palauttamiseksi työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä. Ammattiosastot tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Sen, toisen liiton osalta tosin jossakin määrin puutteellisen selvityksen mukaan, mitä liittojen edustajien toiminnasta oli esitetty, oli jäänyt näyttämättä että työntekijäliitot olisivat laiminlyöneet niille kuuluvat velvollisuudet työrauhan ylläpitämisessä.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puuliitto r.y. ja Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton sekä toiselta puolen Puuliiton ja Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liiton välillä 17.4.1972 tehdyssä mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

Palkkauspäivät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan G. A. Serlachius Oy:n Kolhon tehtailla oli Puuliiton alaisen Kolhon Puutyöläiset r.y:n asettama varapääluottamusmies Aimo Mäkipää jättänyt esityksen Iki-levytehtaan puristimen työntekijäin palkkojen korottamisesta noin 40 pennillä tunnissa Asiasta oli neuvoteltu paikallisesti 28.4., 3.5. ja 5.5. Koska palkankorotusvaatimukselle ei ollut työnantajan käsityksen mukaan ollut riittäviä perusteita, ei siihen ollut voitu suostua. Asia oli työntekijäpuolen vaatimuksesta alistettu liittojen käsiteltäväksi 5.5. laaditulla erimielisyysmuistiolla. Painostaakseen työnantajaa suostumaan palkankorotusvaatimukseen puristamon työntekijät olivat olleet istumalakossa 8.5. kello 12-16 ja 9.5. kello 4-9. Erimielisyysmuistion johdosta oli neuvoteltu 16.5. paikallisesti liittojen edustajien läsnäollessa pääsemättä tällöinkään yksimielisyyteen.

Puuliitto, Kolhon Puutyöläiset, Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto ja Kolhon Puuteollisuustyöväen osasto olivat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet salliessaan jäsentensä ja luottamushenkilöittensä ajaa työtaistelutoimin työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksiaan. Muutoinkaan eivät sanotut yhdistykset olleet ryhtyneet riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla, vaan olleet itsekin vaatimuksia esittämässä. Näillä perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut sanottujen neljän yhdistyksen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Kanteeseen vastatessaan Puuliitto on lausunut, että kysymyksessä oleva lakko oli alkanut mielenosoituksena työpaikan tylyä työnjohtotapaa vastaan. Lakkoon ei ollut liittynyt mitään palkkavaatimuksia eikä muitakaan työehtoja koskevia vaatimuksia. Lakon alkuvaiheessa ei ollut esitetty mitään vaatimuksia. Mielenosoituksen tausta oli ollut seuraavantapainen: Kysymyksessä ollut työnjohtaja oli ollut työpaikalla erittäin huonossa maineessa simputuksen ja kostonhalunsa takia. Erityisesti naistyöntekijöitä kohtaan hän oli käyttäytynyt loukkaavasti. Kun kanteessa kerrotaan erään työntekijän väitetystä anastuksesta, kysymyksessä on tähän yhteyteen kuulumaton virallisen syytteen alainen teko. Työntekijäin työstä kieltäytyminen joukolla tämän heidän työtoveriaan koskeneen menettelyn johdosta oli moraaliselta kannalta ymmärrettävää.

Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto taas on työtuomioistuimessa esiintuonut, että kun Kolhon Puuteollisuustyöväen osaston asettama pääluottamusmies Weckman oli 1.6. kello 20 saanut tiedon istumalakon alkamisesta Iki-levytehtaalla, hän oli voinut vain todeta, ettei hän voinut saada töitä käyntiin, sillä tämän ammattiosaston jäseniä oli kysymyksessä olevalla työosastolla työssä vain kolme. Pääluottamusmies Weckman oli 2.6. kello 8.45 kutsuttu sahanhoitajan konttoriin, missä hänelle oli ilmoitettu töiden keskeytyneen sahalla kello 8.10. Todettuaan nytkin, että hänen on mahdotonta saada töitä käyntiin, Weckman oli soittanut Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin liittoon keskustellen tilanteen selvittämisestä. Tällöin hän oli myös ilmoittanut, etteivät ammattiosaston jäsenet ole lakon takana.

Kuten Puuliitto niin Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liittokin on katsonut, että työnantaja itse oli pääsyyllinen selkkaukseen lomauttaessaan hatarin perustein työntekijän. Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto oli ollut alusta alkaen puhelinyhteydessä työpaikalle ja lähettänyt toimitsijansa paikalle tilannetta selvittämään. Samalla kun liitto ja sen alainen ammattiosasto olivatkin tuominneet työtaistelun synnyttäneet seikat työntekijöitä loukkaavina ja epäpsykologisina, yhdistykset olivat korostaneet työehtosopimuksen mukaista tapaa asioiden hoitamisessa. Työpaikalla olleen vähäisen jäsenmääränsä vuoksi liitto ei kuitenkaan ollut pystynyt vaikuttamaan kovin tehokkaasti työpaikan yleiseen mielipiteeseen. Näillä perusteilla Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä omalta osaltaan sekä Kolhon Puuteollisuustyöväen osalta.

Kolhon Puutyöläiset ja Kolhon Puuteollisuustyöväen osasto ovat olleet jutussa kuultavina.

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että G. A. Serlachius Oy:n Kolhon tehtailla ovat Iki-levytehtaan puristamon työntekijät heitä koskeneiden työnantajan ja Kolhon Puutyöläisten edustajien välillä kesken olleiden palkkausneuvottelujen jouduttamiseksi toimeenpanneet 8.5. ja 9.5.1972 kanteessa se]ostetut istumalakot. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi Kolhon Puutyöläisten taikka Kolhon Puuteollisuustyöväen osaston olleen istumalakkoja järjestämässä taikka muuten vastaavan tästä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneesta työtaistelusta.

Sen sijaan, että olisivat itse tehneet työtä ja pyrkineet muidenkin työntekijöiden taivuttamiseen työn tekemiseen, ovat molempien ammattiosastojen luottamusmiehet lakon ajan toimineet lakkotoimikuntana tällöin pikemminkin lakkoa tukien. Ammattiosastojen toimikuntien ja osastojen kokoonnuttua 9.6.1972 työrauhan palauttamiseksi ovat osastojen jäsenet samana päivänä pidetyssä lakkolaisten kokouksessa kuitenkin päättäneet vielä jatkaa lakkoa. Uuden 11.6.1972 pidetyn kokouksen jälkeen on työt saatu aloitetuksi 12.6.1972. Osastot vastaavat jäsenistönsä ja luottamusmiestensä samoin kuin toimihenkilöittensä osallistumisesta työtaisteluun samoin kuin siitä, ettei osastojen ja sen edustajien toimesta ryhdytty aikaisemmin toimiin työrauhan palauttamiseksi työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä.

Puuliitto samoin kuin Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto ovat viipymättä saatuaan tiedon työtaistelun leviämisestä koko tehtaan käsittäväksi lähettäneet edustajansa paikalle työrauhan palauttamiseksi. Sen Puuliiton osalta tosin jossakin määrin puutteellisen selvityksen mukaan, mitä työtuomioistuimelle edelleen on esitetty liittojen edustajien toiminnasta, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että liitot olisivat laiminlyöneet niille työehtosopimukseen osallisina yhdistyksinä kuuluvat velvollisuudet työrauhan ylläpitämisessä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen Puuliittoa ja Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liittoa vastaan kokonaan sekä Kolhon Puutyöläisten ja Kolhon Puuteollisuustyöväen osaston osalta enemmälti, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Kolhon Puutyöläiset samoin kuin Kolhon Puuteollisuustyöväen osaston maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta edellisen 3500 markkaa ja jälkimmäisen 800 markkaa ja yhdistykset yhteisvastuullisesti korvaamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 500 markalla. Asian näin päättyessä ja sen laatuun katsoen hylätään Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liiton vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Uoti, Hyppönen, Kaski ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.