Labor court dismisses union claim for severance protection as employment relationship did not meet duration requirements.

1) Kysymys siitä, oliko asianosaisten välistä pöytäkirjaa pidettävä työehtosopimuksena ja oliko sopimusta ehkä sopimustahdon tai valtuutuksen puuttumisen takia pidettävä pätemättömänä.

2) Kun aikaisemmin yhtiön palveluksessa olleen työntekijän työsuhteen ei voitu katsoa jatkuneen hänen työstä poissaolonsa aikaa ja kun työsuhde uudelleen alettuaan ei ollut kestänyt yhdeksää kuukautta, ei irtisanomissuojasopimus koskenut häntä, joten hänellä ei ollut oikeutta korvaukseen sen nojalla.

3) Riitakysymyksestä ei ollut neuvoteltu, mutta kun neuvottelujen pitämättä jääminen oli johtunut työnantajasta työntekijäpuolen pyrittyä saamaan neuvottelut aikaan, kanteen tutkimista vastaan esitetty väite hylätty,

Asianosaiset: Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto r.y. Pölkky Oy

RATKAISU

Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että asianosaisten välillä työehtosopimuksena voimassa oleva pöytäkirja sisälsi seuraavaa:

"4/ 1971

Pöytäkirja työriidan sovittelusta, missä osapuolina olivat Suomen Puunjalostustyöntekijöiden Liitto r.y. työntekijöiden edustajana ja Kuusamon kunnasta oleva Pölkky Oy työnantajana ja mikä pidettiin Kuusamossa Pölkky Oy:n konttorissa kesäkuun 11 päivänä 1971 alkaen kello 9.30.

Sovittelutilaisuudessa edustivat työnantajaa johtaja Erkki Virranniemi ja metsäpäällikkö Matti Virranniemi ja työntekijäin yhdistystä toimitsija Tauno Sutinen sekä luottamusmies Sauli Lämsä. Puheenjohtajana toimi allekirjoittanut piirisovittelija Väinö Hannula.

1 §

Piirisovittelija selosti osapuolille aluksi työriitojen sovittelun yleisiä perusteita, minkä jälkeen merkittiin, että Suomen Puunjalostustyöntekijäin Liitto r.y. oli kirjeellään 28.5.1971 piirisovittelijalle ilmoittanut työnseisauksen uhasta Pölkky Oy:n sahalla 14.6.1971 alkaen sekä lastausten seisauttamisen uhasta satamissa yhtiön tuotteiden osalta samasta päivästä lukien. Saamansa ilmoituksen johdosta oli piirisovittelija kutsunut koolle tämän kokouksen.

Työntekijäin puolelta oli vaatimuksena Mekaanisen Puuteollisuuden työehtosopimuksen noudattaminen sekä että otetaan takaisin palvelukseen työntekijät, jotka on irtisanottu vastoin irtisanomissuojasopimusta.

2 §

Työntekijäpuolen edustajat ilmoittivat, että irtisanomisasiat on jo sovittu. Työnantajapuolen edustajat ilmoittivat, että työnantaja on noudattanut Mekaanisen Puunjalostusteollisuuden Työehtosopimusta vuodelle 1971 liitteineen n:ot I-XIX ja sitoutuu sitä edelleen noudattamaan.

3 §

Kun riidanalaiset kysymykset näin oli sovittu, työntekijäin edustajat ilmoittivat, että asetettu lakon uhka ja lastausten lopettamisen uhka peruutetaan. Kun asiat näin oli sovittu, pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin kaikkien osanottajien allekirjoituksilla.

Erkki Virranniemi Tauno Sutinen Matti Virranniemi Sauli Lämsä Väinö Hannula

Sanotussa pöytäkirjassa tarkoitetussa mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

2. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liitteenä XIV olevan keskusjärjestöjen 22.2.1966 solmiman irtisanomissuojasopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä. Irtisanomissuojasopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta noudatetaan 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Muiden työntekijäin osalta työsuhde lopetetaan molemmin puolin irtisanomisaikaa noudattamatta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Sopimusten tulkinta

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompikumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jostain muusta kuin 30 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä, on, ennenkuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 30 §:n 1. muistutuksessa tarkoitettu muistio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskusliittojen välisessä irtisanomissuojasopimuksessa on sovittu muun ohessa seuraavasta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tämä sopimus koskee työntekijää, joka 18 vuotta täytettyään on ollut samassa työsuhteessa vähintään 9 kuukautta. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jona työntekijä on ollut asevelvollisuuslain nojalla vakinaista palvelustaan suorittamassa.

Tämä sopimus ei koske:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 31 §:ssä mainitun syyn perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota työehtosopimusten ennakkoilmoituksia koskevia määräyksiä eikä sitä sovelleta silloin, kun työnantaja 5 §:ssä mainituin tavoin työsuhdetta päättämättä lomauttaa työntekijän.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm, sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä olevan perusteella Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto on vaatinut, että Pölkky Oy tuomittaisiin työehtosopimuslain 7 §:n nojalla irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti toimitetun työmies Kurtin irtisanomisen johdosta maksamaan Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitolle hyvityssakkoa ja että yhtiö lisäksi velvoitettaisiin suorittamaan Kurtille korvauksena kuuden kuukauden palkka 6.000 markkaa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien.

Kanteen johdosta Pölkky Oy on lausunut, että kanteessa tarkoitetussa 11.6.1971 laaditussa pöytäkirjassa on työnantajapuolen ilmoitus, jonka mukaan työnantaja on noudattanut mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimusta sitoutuen sitä edelleenkin noudattamaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että työnantaja olisi solminut työehtosopimuksen, vaan osoittaa ainoastaan sen, että sanottua työehtosopimusta on pidettävä työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna valtakunnallisena työehtosopimuksena. Kun sanottua pöytäkirjaa ei voitu pitää työehtosopimuksena ja kun Pölkky Oy ei ollut osallisena missään muussakaan työehtosopimuksessa, ei asian käsittely kuulunut työtuomioistuimelle. Vaikka sanottu pöytäkirja olisi voimassa työehtosopimuksena, ei riidanalaisesta asiasta ollut käyty työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja, joten kanne olisi ainakin tällä perusteella jätettävä tutkimatta.

Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto on luopunut vaatimuksestaan Pölkky Oy:n velvoittamisesta maksamaan liitolle hyvityssakkoa.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Edelleen työtuomioistuin toteaa, ettei kanteessa tarkoitetusta riitakysymyksestä tosin ole käyty osapuolten kesken työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja, mutta katsoo asiassa käyneen selville, että neuvottelujen pitämättä jääminen on johtunut työnantajasta työntekijäpuolen pyrittyä saamaan neuvottelut aikaan, minkä vuoksi työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 10 §:n säännökset huomioon ottaen hylkää myös tämän väitteen.

Tutkiessaan näin ollen jutun, paitsi siltä osin kuin kanteesta on luovuttu, työtuomioistuin havaitsee käyneen selville, että Pentti Kurtti, oltuaan helmikuussa 1970 Pölkky Oy:n palveluksessa kahdeksan päivää, on tullut uudelleen yhtiöön työhön 12.6.1970 ja että hänet on 20.4.1971 lomautettu viikon ajaksi, minkä jälkeen hän ei kuitenkaan ole palannut työhön ennen kuin 29.6.1971. Asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden nojalla voitaisiin katsoa, kun otetaan huomioon työsopimuslain 30 §:n ja 44 §:n 2 momentin säännökset, Kurtin työsuhteen jatkuneen koko tämän poissaolon ajan. Kun Kurtin työskentelyä 29.6.1971 alkaen näin ollen on pidettävä uutena, sanottuna päivänä alkaneena työsuhteena eikä tämä työsuhde 3.7.1971 mennessä, jolloin työnantaja lopetti Kurtin työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, ollut kestänyt yhdeksää kuukautta, ei irtisanomissuojasopimus ole silloin 1 §:nsä 1 momentin mukaan koskenut häntä eikä hänellä niin ollen ole oikeutta korvaukseen irtisanomissuojasopimuksen perusteella.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian näin päättyessä ja sen laatuun nähden saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström. Aranto, Vihma. Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.