Labor court rules strike settlement binding employer regarding union member's dismissal and prosecution rights.

Lakon lopettamissopimuksen mukaan ei lakon johdosta puolin eikä toisin ryhdytty mihinkään syyte- tai painostustoimenpiteisiin. Kysymys siitä, oliko sanottu määräys vain sopimuksen osapuolia velvoittava velvoitemääräys vai sitoiko se normimääräyksenä myös työnantajaliiton jäsenyrityksiä.

Yhtiön pääluottamusmiehen menettely oli liittynyt niin läheisesti uhkaamassa olleeseen lakkoon, että yhtiön häneen kohdistamat toimenpiteet katsottu lakosta johtuviksi.

Työehtosopimuksessa oli voitu työnantajaa sitovasti luopua oikeudesta syytteen nostamiseen asianomistajarikoksen johdosta.

Asianosaiset: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto r.y. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Oy Turun Sanomat

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 19.5.1972 tehtyyn työehtosopimukseen liittyvässä, samana päivänä tehdyssä lakon lopettamissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

2 §

Lakko lopetetaan toukokuun 19 päivänä 1972 kello 16.00 siten, että kukin työntekijä palaa normaalille työvuorolleen.

Lakossa olleet työntekijät otetaan entisiin tehtäviinsä ns. vanhoina työntekijöinä, mikäli he ilmoittautuvat työpaikoilleen viimeistään torstaina 25.5.1972 kello 23.00 tai lähettävät saman ajan kuluessa toimitukselle tiedon siitä, että he matka- tai muun vastaavan esteen vuoksi saapuvat töihin viimeistään maanantaina 29.5.1972 kello 23.00.

3 §

Lakon johdosta ei puolin eikä toisin ryhdytä mihinkään syytetai painostustoimenpiteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kososta ei tähän mennessä ollut päästetty työpaikalle, ja samalla siis oli estetty pääluottamusmiehen tehtävien hoitaminen. Kososta oli tämän ohella lakon lopettamissopimuksen vastaisesti painostettu. Oy Turun Sanomien toimitusjohtaja oli puhelimitse kehottanut Kososta eroamaan yhtiön palveluksesta, koska hän ei ollut toimituksen kannalta toivottu henkilö eikä nauttinut toimittajakunnan luottamusta. Yhtiön johdon ilmoituksella, ettei syytetoimenpiteistä luovuta, ellei Kosonen eroa, oli Kososta lakon lopettamissopimuksen vastaisesti jatkuvasti painostettu eroamaan.

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto oli neuvotellut asiasta useasti ensin paikallisella tasolla ja sitten myös Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton kanssa. Liittojen kesken käydyissä neuvotteluissa molemmat liitot olivat olleet yhtä mieltä siitä, että Oy Turun Sanomien toiminta oli ollut lakon lopettamissopimuksen vastaista. Kun neuvottelut eivät olleet edistyneet niin, että sopimuksen vastainen tila olisi saatu päättymään, oli Suomen Sanomalehtimiesten Liitto 6.7. jättänyt kirjallisesti asiaa koskevan vaatimuksen Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitolle.

Sanotuilla perusteilla Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Turun Sanomien menettely sen ryhtyessä pääluottamusmies Kososta vastaan syyte- ja painostustoimenpiteisiin lakon johdosta syntyneitten tapahtumien vuoksi on ollut työehtosopimuksena pidettävän lakon lopettamissopimuksen vastainen, minkä ohella Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on vaatinut Oy Turun Sanomien sekä Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon, edellisen työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja jälkimmäisen valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä. Lisäksi Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on vaatinut Oy Turun Sanomien velvoittamista jatkuvan hyvityssakon uhalla lopettamaan lakon lopettamissopimuksen vastainen tila ja luopumaan kaikista syyte- ja painostustoimenpiteistä Kososta vastaan.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto on kerrotuin tavoin menetellessään katsonut tehneensä voitavansa saadakseen Oy Turun Sanomat noudattamaan lakon lopettamissopimuksen 3 §:n määräyksiä. Tämän vuoksi ja ottaen myös huomioon, että sanotun pykälän määräys on velvoitemääräys, joka ylittää työehtosopimuslain 1 §:n määrittelemän säännöstämiskompetenssin rajat, ja vaatimus liiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon tälläkin perusteella on oikeudellista perustetta vailla, Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteessa sitä vastaan esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin toteaa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton olevan tässä jutussa asiallisesti eri mieltä vain siitä, onko lakon lopettamissopimuksen 3 § vain sopimuksen osapuolia velvoittava velvoitemääräys vai sitooko se työehtosopimuksen normimääräyksenä myös työnantajaliiton jäsenyrityksiä. Oy Turun Sanomat on lisäksi eri mieltä kummankin asianosaisliiton kanssa siitä, johtuvatko ne toimenpiteet, joihin yhtiö on ryhtynyt Kososta kohtaan, sanotun pykälän edellyttämin tavoin lakosta.

Työtuomioistuin katsoo sekä kysymyksessä olevan pääkirjoitusvedoksen sisällyksen että Kososen menettelyn hänen ottaessaan vedoksen latomosta ja viedessä sen toimitusosaston kokoukseen liittyvän niin läheisesti välittömästi uhkaamassa olleeseen ja sitten alkaneeseen lakkoon, että yhtiön Kososeen kohdistamia toimenpiteitä on selvästi pidettävä lakosta johtuneina.

Edelleen työtuomioistuin toteaa työsopimuslain 37 §:n 3 momentista ja 44 §:n 3 momentista ilmenevän, että työnantajalle muuten kuuluvaa työsopimuksen irtisanomis- ja purkamisoikeutta voidaan sopimuksella, myös työehtosopimuksella rajoittaa. Työtuomioistuin katsoo tämän sopimismahdollisuuden voivan koskea myös jo syntyneestä irtisanomis- tai purkamisoikeudesta luopumista ja edelleen myös sellaisia painostustoimenpiteitä, joihin työsuhdetta katkaisematta voidaan työsuhteen puitteissa ryhtyä työsuhteen toista osapuolta vastaan. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo lakon lopettamissopimuksen 3 §:n sitovan myös Oy Turun Sanomia, sikäli kuin on kysymys Kososen estämisestä suorittamasta työsopimukseensa perustuvaa tavanomaista työtään yhtiössä.

Vielä työtuomioistuin toteaa työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin ja jo vuoden 1922 työsopimuslain 23 §:n osoittavan, että työsuhteiden puitteissa tapahtuneiden rikkomusten seuraamuksista voidaan tietyissä puitteissa sopia työehtosopimuksella, siihen sidottuja työnantajia ja työntekijöitä sitovasti. Toisaalta työtuomioistuin pitää ilmeisenä, etteivät mitkä tahansa työnantajaan kohdistuneet rikokset ole sellaisia, että työnantajayhdistys voisi häntä sitovasti työehtosopimuksella luopua hänen oikeuksistaan asianomistajana. Työtuomioistuin on kuitenkin sitä mieltä, että kun otetaan huomioon Kososeen kohdistetussa rikosilmoituksessa tarkoitetun teon laatu ja sen liittyminen läheisesti hänen työsuhteeseensa ja toimintaansa pääluottamusmiehenä samoin kuin teon luonnehtiminen rikosilmoituksessa tekijänoikeusrikokseksi ja siis tekijänoikeuslain 62 §:n mukaan asianomistajarikokseksi, työehtosopimuksessa on voitu yhtiötä sitovasti luopua oikeudesta syytteen nostamiseen Kososta vastaan mainitun teon johdosta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo Oy Turun Sanomain menetelleen lakon lopettamissopimuksen vastaisesti estäessään Kososen työnteon Turun Sanomain toimituksessa ja olemalla peruuttamatta Kososta vastaan tekemäänsä rikosilmoitusta. Työtuomioistuin pitää yhtiön sopimuksenvastaista menettelyä sopimuksen tieten rikkomisena työnteon estämisen osalta, mutta katsoo asian tulkinnanvaraisuuteen nähden, että yhtiö ei ole muulta osin tieten rikkonut sopimusta.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto on heti asian tultua esille saattanut Oy Turun Sanomien tietoon, ettei yhtiön menettely ole ollut lakon lopettamissopimuksen mukainen. Kun tämä ilmoitus ei kuitenkaan ole heti johtanut tulokseen ja tämä on saatettu liiton tietoon, liitto ei ole ryhtynyt asiassa niin tehokkaisiin ja nopeisiin toimenpiteisiin kuin siltä olisi, vaikka kesälomatkin otetaan huomioon, voitu vaatia Näiltä osin työtuomioistuin katsoo liiton laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan velvollisuuden valvoa lakon lopettamissopimuksen määräysten noudattamista.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Svartström, Aranto, Uoti, Kaski, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.