Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1972-5 AI generated

Labor court dismisses claim against employer for collective agreement interpretation when employer is not a signatory union.

Case Number TT:1972-5
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim against the construction company for interpreting a collective agreement. The plaintiff sought higher wages based on a classification for skilled general workers, while the defendant argued that no required negotiations occurred due to prior union disputes. The court ruled that since the employer is not a party to the collective agreement, it cannot be held liable for its interpretation, and the case was therefore inadmissible.

Legislator headnote

AI generated

Lain 7 §; 11 § 3 momentin mukaan vastaa muussa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavassa asiassa ja siis myös työehtosopimuksen oikean sisällön vahvistamista koskevassa asiassa työehtosopimukseen osallinen yhdistys niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut, jolloin työehtosopimukseen sidottua työnantajaa vastaan vireille pantu kanne jätetään tutkimatta.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation employer liability union signatory status labor court jurisdiction inadmissible claim

Cited Legislation

AI generated
Lain 11 § 3 momentin mukaan vastaa muussa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavassa asiassa ja siis myös työehtosopimuksen oikean sisällön vahvistamista koskevassa asiassa työehtosopimukseen osallinen yhdistys niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut
AI generated
labour_1973_35
Labor court dismissed union claim against employer and union for collective agreement breach regarding piece-rate pay adjustments.
labour_1989_93
Labor court dismissed claim that employer unilaterally changed work location and stopped travel allowance payments under collective agreement.
labour_1989_89
Labor court dismisses claim that office management allowance is personal pay protected from reduction upon involuntary transfer.
kko-precedent_2003_79
Plaintiff dismissed for losing case after withdrawing due to new evidence that collective agreement was not binding.
kko-precedent_2002_59
Supreme Court allows general court to hear collective agreement wage claims by non-party employees. General court has jurisdiction over collective agreement disputes. Court interprets labor court law to include non-party employees. General court is competent to hear collective agreement disputes. Non-party employees can sue based on collective agreement. Court upholds general court jurisdiction over collective agreement disputes. Non-party employees have right to sue under collective agreement. General court has jurisdiction over collective agreement disputes.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Koska työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa työtuomioistuimessa vireille pantavaan kanteeseen vastaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut, tällaista työehtosopimukseen sidottua työnantajaa vastaan vireille pantu kanne jätetty tutkimatta.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Rakennusliike M. Ylismäki Oy

RATKAISU

Rakennustyöläisten Liiton ja Muurarien Liiton, toiselta puolen, sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton, toiselta puolen, välillä vuodeksi 1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

V. Työpalkkoja koskeva määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuntipalkat 1. Perustuntipalkat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II Sekatyöt

a) talonrakennusalan tottuneet sekatyömiehet*) ................ 4:10 mk 3:95 mk 3:81 mk b) vaativat sekatyöt ........... 3:96 " 3:80 " 3:69 " c) muut sekatyöt ............... 3:85 " 3:70 " 3:57 "

*) Tällaisiksi katsotaan vaativimpiinkin sekatöihin tottunut työntekijä, joka on ollut vähintään vuoden saman työnantajan palveluksessa, jolloin alle 2 kuukauden keskeytyksiä ei oteta huomioon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Erinäiset lisät

I. Perustuntipalkasta lasketaan seuraavat lisät:

1. Aikaisemman käytännön mukaan maksetaan korkeintaan 15 % suuruinen ns. hyvänmiehenlisä.

2. Jos seka- ja aputyöntekijän työnopeus välittömästi määräytyy urakkaa suorittavan ammattityöntekijän työn perusteella tai seka- ja aputyöntekijä suorittaa hinnoiteltua urakkatyötä tuntityönä, maksetaan hänelle 10 % suuruinen lisä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen solmineiden liittojen välillä oli asiasta käyty neuvotteluja pääsemättä niissä yksimielisyyteen.

Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, että yhtiö on velvollinen maksamaan Arvi Hämäläiselle edellä sanotusta työstä palkkana "talonrakennusalan tottuneet sekatyömiehet" -nimisen palkkaryhmän III kalleusluokan mukaista palkkaa 3,81 markkaa tunnilta ja lisäksi Hämäläiselle maksetun 15 %:n mukaisen hyvänmiehenlisän eli yhteensä 4,39 markkaa tunnilta.

Kanteesta kuultuna Rakennusliike M. Ylismäki Oy on lausunut, että kanteessa tarkoitetulla rakennustyömaalla, jossa työt olivat alkaneet kesäkuussa 1970 ja päättyneet toukokuun alussa 1971, oli ollut työssä työvaiheesta riippuen 12-16 ammattimiehen lisäksi 4-10 sekatyömiestä, eräänä heistä Arvi Hämäläinen ajan 17.6.1970-23.2.1971. Hämäläisen työsuhde yhtiössä oli alkanut 25.9.1968. Hänen pääasiallisena tehtävänään oli ollut rakennusvaiheen alussa puutavaran puhdistaminen ja myöhemmin muottikaluston puhdistaminen ja rasvaaminen. Lisäksi hän oli pariin otteeseen auttanut raudoittajaa raudoituksessa käytettävien teräsverkkojen nostelemisessa ja ollut väliaikaisesti mukana betonivalussa. Rakennustyön loppuvaiheessa hän oli työskennellyt eri ammattimiesten apuna ja suorittanut pihatöitä. Hämäläisen tuntipalkaksi oli sovittu hänen tullessaan työmaalle 3,85 markkaa tunnilta.

Kun yhtiö oli menetellyt Suomen Rakennusteollisuusliitolta saamiensa ohjeitten mukaisesti, yhtiö on vaatinut kanteen hylkäämistä, ellei sitä jätetä tutkimatta sillä perusteella, ettei riitaisuuden johdosta ollut käyty työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska kanteeseen, joka pannaan vireille työtuomioistuimessa, työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 3 momentin mukaan vastaa muussa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavassa asiassa ja siis myös työehtosopimuksen oikean sisällön vahvistamista koskevassa asiassa työehtosopimukseen osallinen yhdistys niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut, sen vuoksi ja kun tässä asiassa vastaajaksi haastettu yhtiö ei voi vastata kanteeseen, joka koskee Rakennustyöläisten Liiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton välisen työehtosopimuksen tulkintaa, työtuomioistuin jättää kanteen tutkimatta. Rakennusliike M. Ylismäki Oy, joka ei kirjallisessa vastineessaan ole ottanut huomioon sanottua seikkaa, saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Aranto, Vihma, Uoti, Hyppönen, Kaski ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.