Legislator Case Law & Legislation
TT:1972-49 AI generated

Labour Court allows claim interpreting collective agreement to include mobile language teachers in teaching duty reduction.

Case Number TT:1972-49
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labour Court allowed the union's claim to interpret a collective agreement provision regarding teaching duty reductions. The municipality argued the rule only applied to teachers in multiple schools, citing statutory law, while the union contended it covered mobile teachers based on established practice. The court ruled that since the collective agreement was drafted to mirror existing law without intent to alter it, the established practice of reducing duties for mobile teachers must be included in the agreement's interpretation.

Legislator headnote

AI generated

Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 40 §; Virkaehtosopimuksen tulkinnassa vakiintunut käytäntö, joka oli syntynyt ennen virkaehtosopimusjärjestelmään siirtymistä, on sovellettava, jos sopimuksessa ei ole erikseen sovittu sen muuttamisesta.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation teaching duty reduction mobile language teacher established practice labour court ruling public sector employment statutory alignment

Cited Legislation

AI generated
Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 40 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Virkaehtosopimuksen määräyksen mukaan oli kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan, koulujen yhteisen toisen kotimaisen tai vieraan kielen opettajan viikottaisesta opetusvelvollisuudesta vähennettävä kaksi tuntia. Tuomiossa selitetty, että opetusvelvollisuuden huojennus koski myös kaupunki- ja kauppalakunnan kahdessa tai useammassa koulussa opettavaa ns. kiertävää kielenopettajaa.

Ratkaisun perusteluna vakiintunut käytäntö, joka oli syntynyt ennen virkaehtosopimusjärjestelmään siirtymistä vastaavansisältöisen lain säännöksen soveltamisessa.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

RATKAISU

Ajaksi 1.1.197131.3.1972 tehdyssä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteeksi 6e otetussa kansakoululaitoksen viranhaltijain virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

8 §

Opettajanvirkojen haltijain viikottainen opetusvelvollisuus on: alakansakoulunopettajan 24, yläkansakoulunopettajan ja erityisopettajan 28, kansakoulun yleisaineiden sekä kaupallisten aineiden opettajan 24, muun kansalaiskoulunopettajan 26 (25), toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen opettajan 23, apukoulun ja tarkkailuluokkien sekä muiden erityiskoulujen ja -luokkien opettajan 24 viikkotuntia. Keskikoulun lehtorin opetusvelvollisuus on sama kuin valtion oppikoulun vastaavan lehtorin opetusvelvollisuus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan, koulujen yhteisen toisen kotimaisen tai vieraan kielen opettajan viikottaisesta opetusvelvollisuudesta vähennetään kaksi viikkotuntia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kanteeseen vastatessaan kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että erimielisyyttä aiheuttanut virkaehtosopimuksen määräys vastaa kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 40 §:n 1 momentin säännöksiä, sellaisina kuin ne ovat kantajan tarkoittaman vuoden 1967 muutoksen jälkeen viimeksi muutettuina 7.7.1970 ja 15.1.1971 annetuissa laeissa. Tämän säännöksen mukaan kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan, koulujen yhteisen toisen kotimaisen tai vieraan kielen opettajan opetusvelvollisuus oli kahdella tunnilla alennettu 24 tunniksi.

Se, että kantajan esittämin tavoin oli vuositarkisteen vahvistuksissa sekä kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 40 §:n soveltamisen ja riidanalaisen virkaehtosopimuksen määräyksen soveltamisen osalta havaittu virheitä, osoitti vain sen, että sanottuja säännöksiä ja määräyksiä oli tulkittu väärin, mikä oli aiheutunut ohjeitten puutteesta. Sen jälkeen, kun kouluhallituksen edellä sanottu yleiskirje oli tullut lääninhallitusten kouluosastojen koulutoimentarkastajien tietoon, oli annettuja ohjeita noudatettu lähes poikkeuksetta. Puheena olevan säännösten virheellinen soveltaminen joillakin alueilla ei saanut olla pohjana pysyvän oikeuskäytännön syntymiselle. Näillä perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n voineen perustellusti lähteä siitä, että virkaehtosopimuksen sanonnalla "koulujen yhteisen" tarkoitetaan myös kaupunki- ja kauppalakuntien kiertävää kielenopettajaa. Kun virkaehtosopimusta solmittaessa ei liioin ole sovittu aikaisemman vakiintuneeksi muodostuneen käytännön muuttamisesta eikä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ole edes väitetty sopimusneuvotteluissa vaatineen sen muuttamista, työtuomioistuin katsoo, että virkaehtosopimuksen riidanalaista määräystä on tulkittava tuon vakiintuneeksi muodostuneen käytännön mukaisesti, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen hyväksyen selittää, että virkaehtosopimuksen liitteen n:o 6 e 8 §:n 3 momentin määräämä opetusvelvollisuuden huojennus koskee myös kaupunki- ja kauppalakunnan koululaitoksen kahdessa taikka useammassa toimipaikassa opettavaa toisen kotimaisen tai vieraan kielen opettajaa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Hallenberg, Svartström, Vihma, Sippola, Hyppönen, Lankinen ja Schrey.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto.

Ennen kuin 14.1.1971 tehtiin kansakoululaitoksen viranhaltijain virkaehtosopimus, on tosin alussa selostettujen lainsäännösten soveltaminen ollut horjuvaa siten, että myös eräissä kaupungeissa on kahdessa tai useammassa koulussa opettavalle toisen kotimaisen tai vieraan kielen opettajalle annettu opetusvelvollisuuden huojennusta kun taas toisissa kaupungeissa ei tätä huojennusta ole annettu. Myöhemmin korkein hallinto-oikeus on lopullisesti ratkaissut tämän asian alussa ilmenevällä tavalla. Palkkauslain kohdat on otettu virkaehtosopimukseen pelkästään säännösten kokoamistarkoituksessa, ilman että tällä toimenpiteellä olisi tarkoitettu tai haluttu muuttaa voimassa olleen lain säännöksiä. Virkaehtosopimusta on siten tulkittava samoin kuin vastaavaa lainsäännöstäkin.

Edellä esitetyllä perusteella hylkään kanteen. Asian laatuun nähden saavat osapuolet itse kärsiä juttukulunsa.